Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kenen kuuluu mielestänne maksaa

Vierailija
17.05.2014 |

Vanha rintamamiestalo ns. kuolevalla alueella. Talossa asuu leski yhdessä vammaisen sisaruksen kanssa, sukulaisille on ok, että tämä vammaine asuu, koska kuitenkin pystyy tekemään kotitöitä, leikkaamaan nurmikkoa yms ja osallistuu ruokakustannuksiin. Muita terveitä sisaruksia on kolme, jotka käyvät töissä, erilaisia tulotasoja. 

Taloon on välttämätöntä tehdä remontti, joka mahdollisen avustuksen jälkeen tulisi maksamaan 15000-20000 euroa rakennusihmisen tekemän arvion mukaan. 

Muut sisarukset käyvät lapsuudenkodissaan muutaman kerran vuodessa, ei niinkään lomailemassa, vaan auttelemassa. Miten remontin kustannukset kuuluu jakaa? Talosta ei tule jäämään mitään perintöä, vaan on jo hiljainen sopimus, että vammainen sisarus lesken mahdollisesti kuoltua saa jäädä sinne "vuokralaiseksi" ilman että vuokraa tarvitsee maksaa ja käydään auttamassa, koska uskotaan pystyvän itsenäiseen asumiseen.  Alueella on erittäin vaikea saada rintamamiestaloja kaupan. 

Kysymys on siitä, että multa ollaan vaatimassa sellaista summaa, että saan sanoa hyvästit omalle asunnonostohaaveelle, ts. kolmasosaa remontin hinnasta, eli leskeltä ja vammaiselta sisarukselta eivät nämä parempituloiset aio vaatia mitään. 

Kommentit (73)

Vierailija
1/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap täällä taas. Alunperin yritin luopua osuudestasi jo heti äidin kuoltua, mutta ei onnistunut, kun voi luopua vain omien perillisten hyväksi, eli se olisi tullut alaikäisten lasteni kontolle ja heidän puolestaan ei voi luopumista tehdä, joten se olisi ollut yhtä tyhjän kanssa. Tarkoitus olisi luopua osuudesta heti kun nuorin on täysi-ikäinen ja lapsetkin se hyväksyvät. Heillä ei ole lapsuudenkotikuntaani kohtaan mitään mielenkiintoa. 

Vierailija
2/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joku kirjoitti noista korjausavustuksista, kun luin viestejä taaksepäin niitä on toki haettu jo; näissä asioissa ei tartte neuvoa, näitä kaikkia juttuja on otettu selville tarkkaan. Mutta tarttee tehdä paljon, keittiö, ulkoportaat, sauna asuintasoon...eli 20.000 on siihen nähden aika pieni arvio, päälle tulee vielä talkootöitä, joihin myös osallistutaan. Eli mm. purkutöitä tehdään paljon itse. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap:n tarvitsee vaan reipastua ja kertoa muille että maksaa oman osuutensa ja ei enempää. Tai miksi et koittaisi myydä omaa osuuttasi jommalle kummalle veljistä? Pääsisit eroon koko hommasta jos ei kerran kiinnosta sinua eikä lapsillekaan tarvitse säästää. 

Vierailija
4/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pakko juurikin ottaa talosta joku 1/8 omistus. Olisin het myynyt osani pois. Paskaa saa, kun sitä tilaa.

Vierailija
5/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisiko AP myydä osuutensa talosta pois esim. isälleen tai sisarukselle/sisaruksille?

 

Yleensä ihmiset ymmärtävät kun kertoo miten asia on, ja tuollaisessa tapauksessa on helppo myydä se osuutensa pois ns. pilkkahintaan koska asunnossa on "rasitteita" (=siellä asuva leski ja voitte vielä tehdä paperin jolla vammaiselle annetaan "ikuinen asumisoikeus" taloon mikä entisestään "laskee arvoa" ja hinta-arvioita talosta) ja vielä jos kyseessä on "purkukuntoinen mörskä" niin isän/sisarusten ei AP:lle tarvitse maksaa kuin muutaman satanen per naama/tonni pari jos joku hänen osuutensa yksinään ostaa.

 

Ymmärrän AP:ta siinä mielessä, että fiksu ihminen sijoittaa rahansa ns. tuottavaan toimintaan. On paljon fiksumpaa laittaa pienikin summa (isommista puhumattakaan...) esim. oman uuden asunnon ostoon (jossa arvo tullee säilymään) sen sijaan että rahoittaisi esim. tuota remonttia varsinkaan JOS se ei talon arvoa nosta. Joskushan remonttiin osallistuminen on fiksua, esim. jos on kaupungin keskustassa arvoasunto johon tulee putkiremppa ja samalla pintoja uusitaan jne. niin tuossa se sijoituksen arvo nousee ja tavallaan esim. vastaavassa tilanteessa "maksaa itselleen", koska aikanaan perii asunnon ja kun myy niin sen arvo on remonttien ansiosta noussut.

Vierailija
6/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi hyvät ihmiset, mitään ei myydä, jos kukaan ei osta. Perinnöstä voi luopua, mutta vain sellaisen hyväksi joka tulee perimysjärjestyksessä itsen tilalle, eli minun tapauksessani lapset. Leskellä on elinikäinen asuinoikeus asuntoon, jossa he ovat puolisonsa kanssa asuneet, myös silloin, vaikkei leski omistaisi asunnosta mitään.

Veljilläni ei siis ole lapsia, se on jäänyt aiemmin mainitsematta.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanot veljillesi että maksat joko tasan sen 1/8 osaa tai myyt osuutesi toiselle heistä. Ei se nyt oikeasti ole niin vaikeaa kun vaan avaat suusi. Olet täältä saanut tukea ja varmistusta siihen että eivät voi olettaa sinun maksavan yhtä kolmasosaa kun omistusosasi on vain kahdeksasosa. Ymmärsin että talolla on lisäksesi neljä muuta osaomistajaa, ehkä joku haluaakin ostaa. Leski omistaa puolet eli 4/8 ja neljä lasta (ap, vammainen ja veljet) omistavat kukin 1/8? 

 

Missään tapauksessa mikään laki ei velvoita sinua maksamaan omaa osuuttasi suurempaa summaan remontista. Se on nyt sinulle kerrottu ja sinun on aika kertoa se eteenpäin. 

Vierailija
8/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isäsi omistaa puolet ja sisarukset toisen puolen. Isäsi maksaa puolet rempasta ja te kolmeen osaan. Mikä mättää? Kerroit että on huono kuntoinen ja remonttiin menisi 15-20 000. Sehän on vähän. Pitääkö katto uusia? entäs sauna, lattiat, keittiö, tapettiako pintaan vai maalia? Miten lämmitys? Ei muuta kun isäsi ja vammainen palvelutaloon ja koko baska puskea maantasalle. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 15:28"][quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 15:19"]

[quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 15:08"]

Mulla pikkasen vastaava tilanne..

Asun ulkomailla ja Suomessa käyn vanhempien luona ehkä kerran kahdessa vuodessa. Sitten kun heitä ei ole, tuskin koskaan.

Omistan silti Suomessa perintökesämökin puoleksi veljeni kanssa ja veli tietysti on siellä kesät.

Nyt sitten kun pitää uusia katto ja maalata mökki, joudun maksamaan puolet rempasta  :(

Vakuutukset ja verot menee aina puoliksi.

Veljellä ei ole varaa ostaa mökistä mun osuutta ja olen loukussa.

 

Saan maksaa hautaan asti menoja, mutta en käytä mökkiä juuri koskaan.

[/quote]

 

et sinä ole missään loukussa. Joko veljesi ostaa osuutesi tai mökki myydään, konsultoi ihmeessä juristia (yhteisomistajuuden purku).

[/quote]

 

Varmaan noin, mutta veljeni on ainoa omaiseni kun vanhemmat kuolevat, en halua suututtaa ja katkaista välejä.

 

 

[/quote]

Anna se mökki broidillesi. Sehän on sun veli!

Vierailija
10/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

ne ketkä asuu siel

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

ne ketkä asuu siel

Vierailija
12/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 18:36"]

Pakko juurikin ottaa talosta joku 1/8 omistus. Olisin het myynyt osani pois. Paskaa saa, kun sitä tilaa.

[/quote]

 

Miten myyt sellaista, mitä kukaan ei halua ostaa? Pakottamalla? Pakkoko oli ottaa, sen olen jo selittänyt, eli joko otan itse tai sitten luovutan osani lapsille. Melkoinen show on luopua lasten osuudesta heidän puolestaan, ei onnistu ihan noin vain. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei sinä, joka omistat puolet mökistä jota et käytä: Laita se oma puolikkaasi vuokralle! Saat ainakin kuitattua menopuolen, ehkä jo yksi kuukausi kesästä auttaa riittävästi asiaa.                                      

Vierailija
14/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mäkinomistajasiskolle: Aika kilttiä seisottaa veljen hyväksi 100 000 euron arvosta omaa omaisuutta niin, ettei hyödy siitä itse millään tavalla... Päinvastoin saa vain kuluja. Minä en kykenisi samaan. Toki jos uhkana on raju sukuriita, niin kai sitä sitten venyisi mahdottomaankin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isäsi omistaa puolet niin hän maksaa remonttikustannuksista puolet ja muut toisen puolikkaan. Kannattaako vanhaa mörskää korjata on jo toinen juttu.

Vierailija
16/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isäsi puolet maksaa ja 3 sisarusta loput ja kustannukset n 20 000 niin n 6500 eu per lurjus

Vierailija
17/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis kaikenkaikkiaan noita sisaruksia on 5?

Leski, vammainen ja 3 tervettä.

Vierailija
18/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yli 65-vuotiaille myönnetään korjausavustuksia periaatteessa mihin tahansa kodin remonttiin, periaatteena on kuitenkin, että sen täytyy tukea kotona asumista. Avustusta ei voi saada esimerkiksi siksi, että asunnon laittaisi myyntikuntoon.

– Korjausavustuksen saamisen jälkeen asunnossa täytyy asua vähintään viisi vuotta, muuten avustus voidaan periä takaisin. Tällaisiakin tapauksia on ollut, mutta hyvin vähän. Olen tehnyt tätä työtä 16 vuotta ja sinä aikana takaisinperintätapauksia on ollut vain 5–6.

Korjausavustuksia haetaan keväisin, hakuaika on yleensä tammikuusta huhtikuulle. Avustusta varten täytyy täyttää hakemus, toimittaa korjausneuvojalle verotodistus, varallisuusarvio sekä remontin kustannusarvio. Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksille on tulo- ja varallisuusrajat.

Jos korjaustarve on akuutti, korjausavustusta voi hakea myös jälkikäteen, mutta työn aloittamista ennen on haettava ennakkoaloituslupa korjausneuvojalta. Ilman aloituslupaa tehdyt työt eivät oikeuta avustukseen.

Jos remonttiin saa korjausavustusta, siihen ei voi saada kotitalousvähennystä.

Vierailija
19/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isä maksaa 10000e, kehveli ja muut sisarukset 2500/ lärvi. Näin se menee.

Vierailija
20/73 |
17.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valtion korjausavustus

Mikäli asiakas ei ole oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin asunnonmuutostöihin, hän voi hakea Valtion korjausavustusta asuintalon tai asunnon remonttiin. Avustusta myönnetään pääasiassa 40 % hyväksytyistä kohtuullisista korjauskustannuksista. Mikäli näillä toimenpiteillä voidaan estää vammaisen henkilön pitkäaikainen laitoshoito, korjausavustusta voidaan myöntää 70 % korjauskustannuksista. Kunta voi myöntää asuinrakennusten perusparantamista varten tukilainaa, joka voi olla enintään 80 % hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Lainan suuruus riippuu tuloista. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä neuvoo tässä asiassa. Valtion korjausavustuksen varsinainen hakuaika on maali-huhtikuulla.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän yhdeksän