En tule koskaan saamaan rakastamaani naista
Olen mies, 40. Naimisissa yli 15v. Tajusin viime viikolla, että olen koko elämäni ollut rakastunut toiseen naiseen. Olen tuntenut tämän naisen liki 30 vuotta. Emme ole koskaan pettäneet, mutta lähellä se on ollut. Olemme kuin yhteen luodut.
Hänkin on naimisissa, olemme tuttavaperhe. Molemmissa perheissä lapsia.
Tuntuu totaalisen kamalalta tunnustaa itselleen, että ei ole koskaan onnellinen.
Halusin vain kirjoittaa tämän, koska en ole koskaan tästä kenellekään puhunut, enkä tule puhumaan.
Kommentit (31)
Kuulostaa ihan teinitytöltä, joka riutuu kaipauksessaan kun on tunteita mutta ei vielä kypsyyttä konkreettiseen suhteeseen.
Merkillepantavaa on myös se, että ap on tuntenut elämänsä rakkauden jo 30 vuotta. Siinä olisi ollut muutama tuhat mahdollisuutta tehdä aloite hänen suhteensa, ennen kuin hankkii lapsia toisen, itsenäiseen elämään kykenemättömän (ap:n analyysi) naisen kanssa. Mutta ei, koska sehän saattaisi johtaa pelottavan intensiiviseen suhteeseen naisen kanssa, joutuisi avautumaan ja antautumaan. Tämä nykyinen tilanne antaa turvallisen mahdollisuuden haikailla kuvitteellisen elämän rakkauden perään ilman pelkoa edellämainitusta.
Aika monella tuntuu kriteeri aviokumppanille olevan "joku, jonka kanssa voi olla yhdessä vain lasten takia". Olisikohan hitti nettideittiprofiilissa?
Rakastu johonkin muuhun; rakkaus on miehelle tahtotila. Ego voi kyllä loukkaantua jos antaa liikaa yhdelle ihmiselle.
-Mies 29v-
Ei kannata olla yhdessä lasten takia. Minun vanhempani erosivat, kun olin 6-vuotias. Ei se minua haitannut. Myönnetään, suhteeni isääni ja veljeeni on hyvin etäinen, mutta mielestäni oli parempi, että vanhemmat ovat onnellisia.
Jumalauta tätä paikkaa. Näkee kyllä vastauksista kuinka tunneköyhiä tämän paikan naiset(?) ovat.
Voin samaistua alkuperäisen kirjoittajan tilanteeseen.
Minäpä en koskaan saa rakastamaani miestä! Hänen mielestään kun kuuluu olla lojaali vaimolle ja lapselleen elämänsä loppuun saakka.
Kuulumme yhteen. Jokainen suudelma nosti minut taivaisiin.
Jospa muija vaan näyttää vihreemmältä aidan toisella puolella?
Ymmärrän sinua ap, itsellä samanlainen tilanne:) Olemme "vain" hyviä ystäviä - olimme kymmeniä vuosia sitten rakastavaisia kunnes elämä vei erilleen. Erona se että olemme tahoillamme onnellisia vaikka elämä ei olekaan täydellistä ilman sitä ainoaa oikeaa. Seuraavassa elämässä sitten.....
Uskot ilmeisesti ns. tosirakkauteen? Koetko, että vaimosi saa elää oman rakkaansa kanssa, kun elää sinun kanssasi? Näetkö tilanteen epäloogisuutta? Mikset anna vaimollesi mahdollisuutta etsiä miehen, joka rakastaa häntä? Miksi koet, että sinulla on oikeus tuhlata vaimosi elämä tuollaiseen valheeseen?
Kyllä, olemme yhdessä lasten takia. Kyllä, vaimoni ei kykene täysin itsenäiseen elämään. Kyllä, koen olevani välillä hänelle omaishoitaja henkisten ongelmien takia. Kyllä, erosta on puhuttu. Kyllä, olen puhunut paljon viimeisen 15v aikana tämän toisen kanssa. Kyllä, elän haavemaailmassa.
Haluan kantaa vastuuni perheelleni. Ja yritän olla heille hyvä ja lojaali.
Tämä on molemminpuolinen päätös, että "ehkä joskus on meidän aika".
Tuntuu pahalta kun ei voi osoittaa rakkauttaan. Tuntuu pahalta kun ei voi olla arjessa. En tiedä, ehkä se on molempien haave ja konkretiassa asiat eivät onnistu.
Näin mennään nyt. Halusin vain kirjoittaa tämän. Ei sitä kannata enempää analysoida...
Voi luoja tätä omahyväisyyden ja itsekkyyden määrää..!
Enpä tietäisi hirveämpää avioliittoa kuin sellainen, jossa puolisoni olisi vuosikymmeniä haaveillut jostain toisesta ja ollut rakastunut häneen ja ollut minun kanssani säälistä tai jostain muusta typerästä syystä, tuhlaten minun ainutkertaisen elämäni rakkaudettomuuteen. Millainen ihminen tekee niin?
Onnea, olette ehkä maailman huonoimpia puolisoita ap ja 4! Ensimmäistä kertaa elämässäni toivon vilpittömästi, että teidän puolisonne pettävät teitä ja ovat onnellisia avioliittojenne ulkopuolella. Oksettavaa.
Helkutti kun on kurja tilanne, missä ihmisten sympatiat on? Me eletään vaan kerran ja sitä toivois, että sen elämän sais elää just niinkuin itse haluaa, muista se siellä harmaan arjen keskellä. Mä toivon, että teidän aika vielä koittaa, oo rohkea. Elämä on elämistä varten.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2014 klo 15:19"]
Kyllä, olemme yhdessä lasten takia. Kyllä, vaimoni ei kykene täysin itsenäiseen elämään. Kyllä, koen olevani välillä hänelle omaishoitaja henkisten ongelmien takia. Kyllä, erosta on puhuttu. Kyllä, olen puhunut paljon viimeisen 15v aikana tämän toisen kanssa. Kyllä, elän haavemaailmassa.
Haluan kantaa vastuuni perheelleni. Ja yritän olla heille hyvä ja lojaali.
Tämä on molemminpuolinen päätös, että "ehkä joskus on meidän aika".
Tuntuu pahalta kun ei voi osoittaa rakkauttaan. Tuntuu pahalta kun ei voi olla arjessa. En tiedä, ehkä se on molempien haave ja konkretiassa asiat eivät onnistu.
Näin mennään nyt. Halusin vain kirjoittaa tämän. Ei sitä kannata enempää analysoida...
[/quote]
Koska on vaimosi aika..?
Jumala yhdistää rakastavaiset, kuten Edit Piafin haudalla lukee.
Teitä ei ole jostain syystä yhdistetty, se jää sinulle arvoitukseksi. Elämä on niin ihmeellistä. Nauti perheestäsi ja kauniista vaimostasi.
Se on 40 vuotias!!!! tai ehkä jopa yli. Jätä saman tien tommoset lapselliset haihatukset ja ole kuin normaali mies. Näe märkiä unia noin 20-vuotiaista, niin kun sun ikäsen miehen kuuluukin.
[quote author="Vierailija" time="05.05.2014 klo 15:19"]
Kyllä, olemme yhdessä lasten takia. Kyllä, vaimoni ei kykene täysin itsenäiseen elämään. Kyllä, koen olevani välillä hänelle omaishoitaja henkisten ongelmien takia. Kyllä, erosta on puhuttu. Kyllä, olen puhunut paljon viimeisen 15v aikana tämän toisen kanssa. Kyllä, elän haavemaailmassa.
Haluan kantaa vastuuni perheelleni. Ja yritän olla heille hyvä ja lojaali.
Tämä on molemminpuolinen päätös, että "ehkä joskus on meidän aika".
Tuntuu pahalta kun ei voi osoittaa rakkauttaan. Tuntuu pahalta kun ei voi olla arjessa. En tiedä, ehkä se on molempien haave ja konkretiassa asiat eivät onnistu.
Näin mennään nyt. Halusin vain kirjoittaa tämän. Ei sitä kannata enempää analysoida...
[/quote]
Oletko puhunut sen toisen naisenkanssa tästä? Ajatteleeko hän sinusta samallalailla vai voisiko olla että vain 'unelmoit' tästä naisesta ja juuri ajattelet vain että hän olisi se oikea?
[quote author="Vierailija" time="05.05.2014 klo 15:24"]
Helkutti kun on kurja tilanne, missä ihmisten sympatiat on? Me eletään vaan kerran ja sitä toivois, että sen elämän sais elää just niinkuin itse haluaa, muista se siellä harmaan arjen keskellä. Mä toivon, että teidän aika vielä koittaa, oo rohkea. Elämä on elämistä varten.
[/quote]
Ehkä ihmisten sympatiat ovat sen vaimon luona, jonka koko elämä on perustettu miehen valheille? Ei ihme jos hänellä on mielenterveyden kanssa ongelmia!
up