Tutkimus: tiettyjä kouluja vältellään alaluokan lapsien vuoksi

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:21"]

Se, että tiettyyn kouluun pakkautuu maineen perässä motivoitunutta opiskelija-ainesta, ei tarkoita, etteikö jokainen näistä oppilaista olisi ollut aivan yhtä hyvä jossain muussa koulussa. 

Aika hälyyttävää kun täällä ajatellaan, että jos vaikka jonkun yläkoulun oppilaista 10 % tupakoi, niin luullaan että omalla lapsella on sitten 10 % riski alkaa tupakoimaan. Meidän lapset ei polttaisi tai käyttäytyisi idioottimaisesti vaikka enemmistö muista tekisi niin ympärillä. Tärkein merkitys on niillä parilla ystävällä, ei sillä koko luokalla.

Koululuokat ovat olleet hyviä yhteiskuntia pienoiskoossa ja monille se on ensimmäinen ja viimeinen kerta kun ollaan kanssakäymisissä erilaisten ihmisten kanssa. Sekalainen koulu ylläpitää yhteiskuntarauhaa, kun ne huonotkin oppijat tuntee olevansa samaa yhteisöä, vaikka olisivat vapaa-ajalla eri kaveriporukoissa. Hyvät oppilaat siis onnistuu johtamaan esimerkillään jo nuorena. 

[/quote]

Minusta taas on kummallista ajatella, että jokainen oppilas ei ansaitsisi saada opetusta, vaan riittää, että ollaan koulussa. Häiriköinti, metelöinti, väkivalta, muiden kunnioittamisen täydellinen puute - nämä ovat huonon koulun merkkejä. Siellä täysin sikailevan lauman keskellä on vaikea oppia mitään. Opettajille tuollainen täydellinen välinpitämättömyys ja vanhempien osoittama avoin halveksunta ovat merkki siitä, että ei kannata jäädä kouluun töihin, ei kannata olla hyvä. Opettamisen ja ohjaamisen sijaan aika menee häiriköiden asioiden setvimiseen.

Lapseni oli 6 vuotta ns. tavallisessa peruskoulussa ja vaihtoi yläasteella kouluun, jonne oli keskiarvoraja ja pääsykokeet. Kaksi kuukautta yläasteella oltuaan hän totesi, että tuntuu kuin olisi päässyt paratiisiin. Luokassa keskitytään opettamiseen ja oppimiseen, kiusaamiseen puututaan heti, hyvälle oppilaalle ei haistatella eikä kirjojaan revitä jne.

Yhteiskuntarauha pysyisi paremmin, jos rauhattomat saisivat oman opinahjonsa. Siellä he saisivat viettää päivänsä miten tahtovat ja muilla oppilailla olisi rauha oppia. Vanha oppikoulusysteemi takaisin! Tai sitten niin, että peruskoulun oppimäärän saisi oikeasti ostaa rahalla, enemmän lupia yksityisille kouluille ja mahdollisuuksia antaa lapsille hyvää opetusta, jota yhteiskunta ei halua taata.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:30"]Oli taas aivan järkyttävää Helsingin sanomien luokkapropagandaa koko juttu. Helsingissä nimenomaan ei ole mitään "vuokralähiöiden"kouluja siinä mittakaavassa, jossa jutussa halutaan antaa ymmärtää. Täällä asuinalueet ovat sosiaalisesti sekoittuneet. Suomessa ei myöskään ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Tosiasiallisesti 90% Helsingin vanhempien lapsista on näissä ns. huonoissa tai keskinkertaisissa kouluissa, vain SYK ja Ressu edustavat vähääkään parempaa tasoa.
[/quote] Niin, näin on ollutkin Suomessa pitkään, mutta eriytyminen on kiihtynyt viime vuosina. Etenkin maahanmuuttajataustaisten lasten osuudet kouluissa vaihtelevat: "Malmilla sijaitsevan Soinisen koulun oppilaista 63 prosenttia puhuu kotikielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Munkkiniemessä, Pakilassa, Paloheinässä ja Suomenlinnassa vieraskielisten osuus jää alle kahteen prosenttiin." Kun jonkin koulun maahanmuuttajaprosentti nousee tietyn rajapyykin yli (esim. 30%) alkaa kantaväestö laittamaan lapsiaan muualle kouluun. Sama ilmiö näkyy myös asuinalueilla laajemmin.

Suomen opetusjärjestelmässä on sekä peruskoulujen että myös suurimman osan lukioiden osalta yksi paha puute: Suomessa opetuksessa jätetään ne kaikkein parhaimmat ja menestyneimmät oppilaat lähes täysin oman onnensa nojaan. Heidän kohdallaan vain ajatellaan, että "heillä on asiat hyvin, kun ne noin hyvin koulussa pärjäävät". Tällä on kuitenkin se vaikutus, että näiden huippuoppilaiden potentiaali ja mahdollisuudet menevät hukkaan, kun heitä ei avusteta, tueta eikä auteta parhaalla mahdollisella tavalla. Suomessa pitäisi myös tarjota edistyneempää opetusta niille huippuoppilaille, jolloin Suomestakin olisi mahdollisuus saada sellaisia osaajia, jotka ovat kansainvälistä huippuluokkaa. Monessa maassa ulkomailla huippuoppilaat pääsevät kokonaan omalle luokalleen, jossa opetuskin on sitten edistynyttä.

Opettajat käyttävät aivan liikaa aikaa ja resurssejaan näiden tampioiden opettamiseen, joilla asenne ja motivaatio koulunkäyntiä kohtaan on täysin kielteinen ja joille saa 100 kertaa rautalangasta vääntää kaikki yksinkertaisimmatkin asiat, että ne edes jollain tavalla ymmärtävät asiat ja pääsevät kokeista läpi. Myönnän toki, että Suomessa on oppilaiden keskimääräinen oppimistaso on parempi kuin monessa muussa maassa, mutta se johtuu vain siitä, että Suomessa ne heikomman osaamistason ja keskitasonkin oppilaat saavat parempia tuloksia kuin ulkomailla vastaavan osaamistason oppilaat. Sen sijaan huippujen kohdalla asia on täysin toisin. Suomesta tulee hyvin vähän tai ei ollenkaan kansainvälisen huipputason oppilaita ja koulunjälkeisessä elämässäkin kansainvälisen tason huippuosaajia. Varmasti osaltaan johtuu siitä, koska täällä ei edistyneille tarjota lapsena ja nuorena samanlaista mahdollisuutta hioa, parantaa ja viedä osaamistaan eteenpäin kuin ulkomailla. Tähän olisi Suomessa syytä panostaa.

Ja edellinen lisää vielä että en usko että maahanmuuttoa voi syyttää kaikesta, muitakin tekijöitä on, mutta viime vuosina se on ollut suurin yksittäinen muutos.

Oikeastiko meillä on hyvä peruskoulu, jos vuosittain noin 2000 poikaa saa päättötodistuksen, vaikka ei osaa lukea? Melkein luulen, että yksikään näistä ei tule ns. hyvämaineisesta koulusta.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]

Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.

Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.

Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.

[/quote]

Peruskoulun idea on alunalkaen ollut, että kaikki lapset saavat samantasoista opetusta.

Tuo ainepainotteisuus on ollut huono idea alun alkaen. Se painotus kun vieläpä on täysin näennäistä.

Ihmettelen kovasti, että tällaiseen koulujen eriarvoistamiseen suostutaan ja näin saatetaan heittää hukkaan tulevaisuuden potentiaali. Aika moni päättäjistämmekin on ponnistanut siletä "alemmasta sosiaaliluokasta".

Asiaan tulee saada muutos ja pian, ennenkuin liian moni tulevaisuuden toivo menetetään.

Tästä koulushoppailusta on nyt puhuttu jo muutaman vuoden ajan. Ilmiö on sangen huolestuttava.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:41"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:30"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:15"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 09:11"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:46"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:43"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:39"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"] [quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"] Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu. Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin. Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä. [/quote]   Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä. [/quote]   Moni akateeminen tienaa alle mediaanipalkan. Helsingissä on kymmeniä tuhansia työttömiä akateemisia. Viime viikolla HS uutisoi, että pääkaupunkiseudulla on 10 000 erityisasiantuntijaa työttömänä.  Suomessa ei ole selkeitä yhteiskuntaluokkia. Meillä työtön maisteri asuu vuokralla Itä-Helsingissä ja sähkoasentaja Paloheinässä okt:ssa. [/quote] Mihin uhohdit asian ytimen eli sen, että meillä on kouluja, joissa oppilaat eivät opi ja sitten kouluja, joissa opitaan erinomaisesti (ja joiden oppilaat osallistuvat PISA-testeihin). Voit leikitellä tällä yhteiskuntaluokalla vaikka miten pitkään, se ei ole ydin. Olennaista on se, että suomalaisessa koululaitoksessa osa oppilaista ei saa opetusta, koska oppilaat eivät ole motivoituneita eikä ehkä opettajatkaan. Miksi emme halua antaa motivoituneille oppilaille oikeutta valita koulua, jossa oppilasaines on homogeenisempaa ja motivoitunutta? [/quote]   Koska olet VÄÄRÄSSÄ. Kaikkien tutkimusten mukaan Helsingissä suurimmat erot opetuksessa ovat koulujen sisällä, eovät koulujen välillä. Kyse on opettajien eroista, ei koulujen. [/quote] Oikeasti? Eli luokka, jossa on suurin osa jotenkin ongelmaisia tai erikielisiä, voi olla ihan yhtä hyvä oppimistuloksiltaan kuin luokka esim. SYK:saa? Jos vain sattuu parempi opettaja? Mistä nämä kaikki tutkimukset löytyvät, jotka todistavat, että Helsingissä erot ovatkin opettajien, ei oppilaiden välillä? [/quote]   Ei Helsingissä ole luokkia, jossa valtaosa lapsista olisi erityistarpeisia. Valtaosa oppilaista on ihan sitä tavallista normimassaa. Oppimistulokset voivat olla erilaisia (tietenkin!), mutta nyt puhutaankin opetuksen laadusta. Jokaisella on mahdollisuus saada täällä yhtä tasokasta opetusta, ja tilastojen valossa saavatkin. Lapsen, joka ei ole erityisen lahjakas, on sitäpaitsi helpompi menestyä ja saada hyviä numeroita sekä positiivisia oppimiskokemuksia ns. normiluokalla. Jos laitat ns. tavallisen lapsen huippuopiskelijoiden kanssa samalle luokallem voi tuloksena olla huonot numerot ja alisuoriutuminen. [/quote] Aivan. Puhut opetuksen laadusta, et siitä, etteivätkö oppimistulokset eroaisi toisistaan eri kouluissa. En asu ongelma-alueella, mutta ketjun alkupäässä joku kertoi, että on luokkia, joissa on yli puolet mamutaustaisia, ja lopuilla kirjo muita ongelmia. Ehkä se oli liioittelua. Mutta: Opetuksen laadussa on eroja, tämä siis johtuu eroista opettajien, ei koulujen välillä. Helppo uskoa. Oppimistulokset ovat tietysti erilaisia. Ja Tottakai siihen vaikuttaa oppilasaines. No, minä haluan oman lapseni tietynlaisen aineksen pariin, vaikka kuinka "huonommassa" koulussa voisi olla parempi opettaja. Kuulostaa kyllä kamalalta omaankin korvaan tuo "tietynlainen aines".

[/quote]

No siinähän haluat. Oma lapseni on Käpylän peruskoulussa, jossa on myös paljon maahanmuuttajia. Missä heitä ei olisi? Käpylässä melkein puolet asuntokannasta on kaupungin asuntoja. Kerro toki, missä tämä paremman aineksen koulu sijaitsee?
[/quote] Esim. Mainitut Munkkiniemi, Pakila, Kirkkonummi, Kauniainen. Noissa kouluissa 0-2% maahanmuuttajia.

Omana peruskouluaikana ei ollut vielä ollenkaan mamuja. Pahimpia kiusaajia olivat mustalaiset, joita oli onneksi todella vähän ja sen jälkeen WT-taustaiset lapset, joita oli tietysti vähän enemmän. En tiedä minkälaista lapsilla ja nuorilla nykyään on.

-Mies 29v + 1v-

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 12:54"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]

Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.

Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.

Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.

[/quote]

Peruskoulun idea on alunalkaen ollut, että kaikki lapset saavat samantasoista opetusta.

Tuo ainepainotteisuus on ollut huono idea alun alkaen. Se painotus kun vieläpä on täysin näennäistä.

Ihmettelen kovasti, että tällaiseen koulujen eriarvoistamiseen suostutaan ja näin saatetaan heittää hukkaan tulevaisuuden potentiaali. Aika moni päättäjistämmekin on ponnistanut siletä "alemmasta sosiaaliluokasta".

Asiaan tulee saada muutos ja pian, ennenkuin liian moni tulevaisuuden toivo menetetään.

Tästä koulushoppailusta on nyt puhuttu jo muutaman vuoden ajan. Ilmiö on sangen huolestuttava.

[/quote]

Ei, peruskoulun ideana ei ollut se, että kaikki saisivat samantasoista OPETUSTA. Ideana oli se, että kukaan ei saisi parempia lähtökohtia kuin toinen ja siten omien valintojensa vuoksi pääsisi etenemään toista pitemmälle. Siksi luotiin 9-luokkainen peruskoulu, jossa jokaiselle haluttiin tarjota yhtä vähän ja jossa haluttiin varmistaa, että hyvä (ne ennen oppikouluun menneet) eivät saisi mitään enempää kuin muutkaan. Siksi opetussuunnitelmat tehtiin niin, että oppiminen minimoitiin. Sen jatkoksi suunniteltiin nuorisokoulua, eli ei lukiota eikä amista vaan 3 vuotta yleistä hengailua, jonka jälkeen olisi saanut jonkun ammattitutkinnon perusteista osan suoritettua ja siinä sivussa puolet nykylukiosta.

Peruskoulu on aikaa sitten todettu epäonnistuneeksi. Sen pohjana oli mahdollisuuksien tasa-arvon eetos, mutta kun ne alimmat sosiaaliluokat ei suostu sitä mahdollisuutta käyttämään vaan heittäytyy täysin laiskoiksi.

Aikoinaan ne "alimpien sosiaaliluokkien" parhaat sai vapaaoppilaspaikan oppikouluun. Muut maksoivat lastensa koulutuksen itse.

20 vuotta sitten kouluissa oli lapsia, joiden vanhempien mielestä palkka oli se summa, jonka työnantaja palkkapäivänä laittoi työntekijän tilille. Nyt kouluissa on lapsia, joiden vanhempien mielestä palkka on se summa, joka työnantajan palkkapäivänä työntekijän tilille laittamasta summasta ylittää sen, mitä yhteiskunta laittaisi tilille, jos ei käy töissä. Liian lapsi on oppinut siihen, että yhteiskunnan tarjoama elintaso on riittävä eikä työnteosta ja siten myöskään opiskelusta ole mitään hyötyä. Kun näitä lapsia, joilla ei ole aikomustakaan koskaan tehdä mitään oman elämänsä eteen, on riittävästi, opettajien aika ja energia menee siihen, että saavat nämä lapset suorittamaan edes välttävin arvosanoin oppivelvollisuutensa. 

Haluaisitko sinä lapsesi kouluun vi-a hokevien palstamammojen lasten kanssa?

Minä en haluaisi. Hyvä kotikasvatus ei riitä, jos kaveripiiri hokee sukupuolielimiä joka toisessa lauseessa.

Älkää antako lapsillenne suvaitsevaisuuskasvatusta

Itsekin ymmärrän hyvin tuota koulun valikointia, ja saman aion tehdä oman lapsen kohdalla.

Ongelmat kun tuppaavat kerääntymään tietyille alueille ja tiettyihin sosiaaliluokkiin, haluan lapselleni mieluummin ympäristön jossa nämä ongelmat eivät ole yhtä vahvoina, kuin "huonoimmilla" alueilla. Lisäksi kaverit saadaan yleensä sieltä koulusta, ja kaverit monesti vaikuttavat siihen lapsen asenteisiin.

Eli tylysti sanottuna, en halua lapselleni kavereita, jotka haistattelevat opettajille ja juoksevat nurkan takana tupakalla 8-vuotiaasta lähtien. 

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.

[/quote]

Terveisiä Lahdesta, mukavalta asuinalueelta jota varjostaa yksi kaupungin vuokraslummin olemassaolo. Muuten kaikki olisi hyvin: on vehreä puistomainen alue, rauhallista, homeeton päiväkoti ja koulu, erilaisia asukkaita erilaisista taustoista, omistusasuntojen (rivi- ja omakotitaloja) joukossa muutama vuokralla asuja. 

Mutta nuo vuokratalot, voi hemmetti suoraan sanottuna! En tiedä, sijoittaako kaupunki sinne kaikki ongelmalliset lapsiperheet vai mikä on, mutta ero on huima. Sen voi vetää viivottimella karttaan ja sen voi tulla itse toteamaan alueen kolmesta eri leikkipuistosta, joista kaksi on lähellä tätä slummia. Lasten käytöksen eron näkee selvästi, ja sitä ei silitellä pois sanomalla että täällä mitään luokkaeroja ole. Kyllä on. 

Ja todellakin jos tilanne pahenee, meistä tulee koulushoppailijoita ja en näe siinä mitään pahaa. Miksi minun lasteni pitää kärsiä siitä että toiset eivät opeta lapsilleen mitään? 

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:41"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]

Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.

Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.

Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.

[/quote]

Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.

[/quote]

Ja sinä unohdat nyt kirjoitukseni ytimen eli sen, että esimerkiksi Helsingissä on kouluja, joista saadulla peruskoulun päättötodistuksella ei oikeastaan tee yhtään mitään, koska äidinkielen numero voi olla 8, mutta oppilas ei osaa lukea. Koska hän on koulussa, jossa oppilaat ovat säilytyksessä koulupäivän ajan, eivät oppimassa.

Voit leikkiä oikeilla ja väärillä termeillä ihan miten haluat, mutta todellisuudessa on olemassa alueita, joissa työllisyysaste on alle 20 ja alueita, joissa se on yli 80. On alueita, joissa eletään sossun tuella ja alueita, joissa käydään töissä. Ja se ympäristö vaikuttaa lapseen.

Valtaosa suomalaisista ei halua lastaan kouluun, jossa ei opita. Sinulle se on OK, joten kerro ihmeessä, miksi haluat koulun olevan osa päivähoitoa eikä osa sivistysvaltion perustaa.

[/quote]

Vaikka et vastannut minulle, haluan silti kommentoida.

Ongelma ei ratkea, jos hyväksymme tämän vallitsevan tilanteen. Itse asiassa se vain korostuu ja muuttaa tulevaisuudessa yhteiskuntaamme entistä huonompaan suuntaan. Se ei ole kenenkään etu.

Ratkaisuhan on oikeastaan hyvin yksinkertainen; lisäpanostukset kouluihin, joiden oppilaat ovat vaarassa syrjäytyä hyvästä opetuksesta. Tähänhän ei tarvita kuin poliittista tahtoa ja sitä saadaan, jos me vanhemmat yhdessä sitä vaadimme.

Suurten kaupunkien asumiseen liittyvät ratkaisut ovat olleet virheellisiä, ennenkaikkea pakolaisstatuksen omaavien ihmisten asuttamisessa. Tällä politiikalla ollaan luomassa slummeja ja estetään pakolaisten integroituminen yhteiskuntaan. Hajasijoittaminen olisi ratkaisu, joka sekä edistäisi integroitumista että estäisi tiettyjen alueiden ja sen koulujen slummiutumista.

Sinun näkemyksesi ovat mustavalkoisia, eivätkä välttämättä perustu edes tosiasioihin. 

Hallitus ei ole luvannnut tarpeeksi rahaa kouluille, ja oma kaupunki ei lotkauta korviaan asukkaiden toiveille koulujen suhteen. Eli: oma lapsi menee sellaiseen kouluun, jossa on sekä motivoituneita opettajia että oppilaita. 

Minun lapseni ansaitsee rauhallisen oppimisympäristön, terveen koulun ja hyvän opettajan. Onko tässä jonkun mielestä jotain väärää? 

Omakohtaset kokemukset on, että parhaat mamut on adoptoituja tai niiden jälkeläisiä ja omassa ala-asteen koulussa kultaisella 90-luvulla kaikki pakolaiset ja mustalaiset oli tarkkiksella, joten yhtään sen enempää rasitisesti sanomatta sanon, että en kyllä haluaisi omia muksuja pakolaisleirille kouluun. Ja turha tuomita, täällä on tosi moni samaa mieltä, mutta harva sitä myöntää ja kertoohan se tuo tutkimuskin.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 13:41"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.

[/quote]

Terveisiä Lahdesta, mukavalta asuinalueelta jota varjostaa yksi kaupungin vuokraslummin olemassaolo. Muuten kaikki olisi hyvin: on vehreä puistomainen alue, rauhallista, homeeton päiväkoti ja koulu, erilaisia asukkaita erilaisista taustoista, omistusasuntojen (rivi- ja omakotitaloja) joukossa muutama vuokralla asuja. 

Mutta nuo vuokratalot, voi hemmetti suoraan sanottuna! En tiedä, sijoittaako kaupunki sinne kaikki ongelmalliset lapsiperheet vai mikä on, mutta ero on huima. Sen voi vetää viivottimella karttaan ja sen voi tulla itse toteamaan alueen kolmesta eri leikkipuistosta, joista kaksi on lähellä tätä slummia. Lasten käytöksen eron näkee selvästi, ja sitä ei silitellä pois sanomalla että täällä mitään luokkaeroja ole. Kyllä on. 

Ja todellakin jos tilanne pahenee, meistä tulee koulushoppailijoita ja en näe siinä mitään pahaa. Miksi minun lasteni pitää kärsiä siitä että toiset eivät opeta lapsilleen mitään? 
[/quote]
Ei vuokrataloissa ole vikaa vaan nämä vuokratalot ovat yleensä niitä kaupungin vuokrataloja jossa ongelmat löytyy. Särkyneitä uusioperheitä, yh-äitejä, mamuja jotka eivät tunne kulttuuria, alkoholiongelmaisten lapsia ja yleensä köyhiä. Kotona asiat perseelteen niin se näkyy väistämättä lapsissa. On sitä ongelmia muuallakin, mutta tutkitusti korkeasti koulutetut ovat onnellisempia ja koulutus tuo yleensä myös sen parempi palkkasen ammatin.

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 13:42"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:41"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:34"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 08:32"]

Minusta on hauskaa, että näissä lehtijutuissa  asiantuntijat aina unohtavat sen, että ystäväpiirillä on tutkitusti iso vaikutus lapseen. Jokainen vanhempi haluaa lapselleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden ja siksi myös parhaat mahdolliset kaverit, koska heistä syntyy se vertaisryhmä, joihin lapsi samaistuu.

Jos vanhemmilla ei ole mahdollisuutta valita lapselleen hyvää koulua lähikoulu oppilaaksiottoalueen ulkopuolelta, ne vanhemmat muuttaa lähelle hyvää koulua. Jos ei fyysisesti niin osoitetasolla. Sen jälkeen eriytyminen on aikaisempaa rajumpaa, koska asuinalueet muuttuvat nykyistä homogeenisemmiksi. Tulee varakkaiden ja ahkerasti koulua käyvien ylemmän keskiluokan alueet ja sitten ne vuokrakasarmien luuserialueet. Ja lapset pysyy erossa toisistaan nykyistä paremmin.

Miksi suomalainen yhteiskunta ei voi hyväksyä sitä, että vanhempien niin halutessa heidän lapsensa saisivat olla koulussa, jossa opetetaan ja opitaan? Miksi itseisarvona on se, että koulussa kukaan ei opi, mutta sama oppimattomuus koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia? Meillä tärvätään vuosittain miljoonia siihen, että pyritään kaikin olemassa olevin keinoin estämään osaa lapsista saamasta kunnon koulutusta vain siksi, että luokasta yli puolet on täysin motivoitumattomia ja usein kielipuolia häirikköjä.

[/quote]

Unohdat nyt aika selkeästi sen, että ei ole olemassa "vuokrakasarmien luuserialueita" ja "ylempää keskiluokkaa". Tähän väliin mahtuu valtaosa suomalaisista, jotka ovat keskituloisia akateemisia tai keskituloa enemmän tienaavia "duunareita". Et selvästikään ole yhteiskuntatieteilijä.

[/quote]

Ja sinä unohdat nyt kirjoitukseni ytimen eli sen, että esimerkiksi Helsingissä on kouluja, joista saadulla peruskoulun päättötodistuksella ei oikeastaan tee yhtään mitään, koska äidinkielen numero voi olla 8, mutta oppilas ei osaa lukea. Koska hän on koulussa, jossa oppilaat ovat säilytyksessä koulupäivän ajan, eivät oppimassa.

Voit leikkiä oikeilla ja väärillä termeillä ihan miten haluat, mutta todellisuudessa on olemassa alueita, joissa työllisyysaste on alle 20 ja alueita, joissa se on yli 80. On alueita, joissa eletään sossun tuella ja alueita, joissa käydään töissä. Ja se ympäristö vaikuttaa lapseen.

Valtaosa suomalaisista ei halua lastaan kouluun, jossa ei opita. Sinulle se on OK, joten kerro ihmeessä, miksi haluat koulun olevan osa päivähoitoa eikä osa sivistysvaltion perustaa.

[/quote]

Vaikka et vastannut minulle, haluan silti kommentoida.

Ongelma ei ratkea, jos hyväksymme tämän vallitsevan tilanteen. Itse asiassa se vain korostuu ja muuttaa tulevaisuudessa yhteiskuntaamme entistä huonompaan suuntaan. Se ei ole kenenkään etu.

Ratkaisuhan on oikeastaan hyvin yksinkertainen; lisäpanostukset kouluihin, joiden oppilaat ovat vaarassa syrjäytyä hyvästä opetuksesta. Tähänhän ei tarvita kuin poliittista tahtoa ja sitä saadaan, jos me vanhemmat yhdessä sitä vaadimme.

Suurten kaupunkien asumiseen liittyvät ratkaisut ovat olleet virheellisiä, ennenkaikkea pakolaisstatuksen omaavien ihmisten asuttamisessa. Tällä politiikalla ollaan luomassa slummeja ja estetään pakolaisten integroituminen yhteiskuntaan. Hajasijoittaminen olisi ratkaisu, joka sekä edistäisi integroitumista että estäisi tiettyjen alueiden ja sen koulujen slummiutumista.

Sinun näkemyksesi ovat mustavalkoisia, eivätkä välttämättä perustu edes tosiasioihin. 

[/quote]

Voidaan toki  vaatia, mutta siihen asti, kun mitään oleellista parannusta tapahtuu, on jokaisen vanhemman tehtävä omat ratkaisunsa. Lapset kun käyvät koulua nyt eivätkä "sitten joskus". 

Missä vaiheessa ihminen alkaa erottaa tuon ns. "alaluokan". Itse elin varmasti 25-vuotiaaksi asti edes ajattelematta asiaa. Nykyään tuntuu, että noihin ihmisiin ja heidän lapsiinsa törmää kaikkialla.

Onko Suomessa tapahtunut jonkinlainen yhteiskunnallinen muutos, joka on pannut ihmiset näkemään nämä asiat paremmin?