Anteeksi teille joilla ei ole lapsia. Olen kai pyynnön velkaa.

En tiedä miksi. Tuolla toisessa ketjussa kirjoitin. Tuntuu että te kauan yrittäneet olisitte ansainneet lapsennne kaikkein eniten.



Itse sain tämän pikkuisen poikani alle 2v sitten ja ei ole kyllä lähipiirissä/kaukopiirissa toista tällaista tyyppiä:) Tämä ei ole minun mielipide:D En uskalla enempää kertoa ettei tunnisteta.



En edes ymmärrä miksi minä sain lapsen. Yritin kovasti ja sain, halusin eniten ja sain.Halusimme mieheni kanssa juuri tämän lapsen ja SAIMME! Viedäänkö hänet meiltä pois?



Ajattelin aina vaan että tällainen tavallinen hyvä epäitsekäs, hyvintoimeentuleva, rakastava, onnellinen ei lasta saa. Uskomatonta että tuo alle 2 v tänäänkin luki ääneen sanoja paperilta sekä yhdisteli uskomattomia asioita keskenään, koskaan aikuisen aivoilla ei tuollaisia mielleyhtymiä saada esiin. en osaa selittää. Ja pientähän tuo on! Se vain konkretisoi sen kaiken mitä en ikinä uskonut saavani.



Poikani alle 2v laulaa "sua vain yli kaiken mä rakastan sinä taivaani päällä maan" ihan sävelen suuntaisesti jne ja osoittaa sen läheisilleen tullen halaamaan.



Lopuksi se että 1v 9kk vanha poikani kertoo rakastavanasa minua (äitiä) ja osoittaa sen samaan aikaa halein ja suukoin ja silityksin. En voinut tajuata että ihan oman lapseni (alle 2v) kanssa käyn 4-sanaisia keskusteluja aika syvällisisitäkin asioista. en voinut kuvitella että olen saanut monia uusia ystäviä siksi, koska lapseeni on ihastuttu ja meitä on pyydetty kylään. Siis vain lapseni takia. itse olen ihan tavallinen.En voinut tällaista kuvitella 3v sitten kun olin itsekin täältä elämästä jo lähdössä lapsettomana ihan mihin muualle ulottuvuuteen vaan tai ihan tuhkaksi, jo lähdössä...