Vanhat ja viisaat ärsyttävät kun luulevat tietävänsä "elämästä" enemmän

up

ei ikä itsessään tosiaan kenestäkään tee viisasta, mutta monet kuitenkin viisastuvat vuosien myötä. Ja jos on itse ollut nuorempana ihan huithapeli puupää, niin varmaan helposti yleistää koskemaan kaikkia.

Ja tyypeiltä saattaa tulla jotain ihan vammasia ohjeita, et "ei tupakointi raskaana vahingoita lasta, ku mäkin poltin mun raskauksissa ja ihan terveitä on". Just tollasta et luotetaan VAAN siihen omaan kokemukseen, eikä oteta asioista selvää.



Ei ikä tee kenestäkään fiksumpaa, kyllä se on ihmisestä kiinni.

helppo tietää keneltä ottaa niitä neuvoja vastaan. Jos tapaan itseäni vanhemman ihmisen joka on menestynyt, onnellinen ja tasapainoinen, otan häneltä mielelläni neuvoja vastaan. Haluan itse tulla samanlaiseksi ja hän tietää kuinka se tapahtuu.



Sitten on toisenlaisia ihmisiä, jotka ei herätä samanlaista tunnetta.



Kuitenkin olen sitä mieltä, että on vähintään järkevää harkita kenen neuvoja ottaa vastaan ja ryhtyy toteuttamaan omassa elämässään.



Saman ikäluokan edustajien neuvot ja näkemykset voi myös olla keskenään täysin päin vastaisia.

laita kirjekuoreen ja avaa se kahdenkymmenen vuoden päästä.



Takaan että hävettää. Ja katsotaan paljonko olet itse siinä vaiheessa oppinut virheistäsi :D

Minä ainakin kuuntelen mielelläni vanhempia ihmisiä, mutta teen itse päätökset.

Ihmettelen monasti vanhempien ihmisten, erityisesti anoppien, halveksuntaa nuorempia kohtaan. Ivallisesti sanotaan että ei ole elämänkokemusta ja sitten kun sinäkin olet 40v tai maailma opetta yms. roskaa.

Olen kuitenkin huomannut että juuri nämä eniten "elämästä" tietävät itse eivät ota opiksi omista virheistään vaan toistelevat elämässään jatkuvasti samoja virheitä. Johtuuko tämä kateudesta?

Minusta suurin virhe, jos ei ota omista virheistään oppia.

ja ei vaivauduta ajattelemaan, että voisi vielä oppia jotain toisilta ihmisiltä, vaan oma mielipide on se ainoa oikea. Tää kyllä pätee kehen tahansa, jolla on vähän liian hyvä itsetunto- luullaan, että tiedetään itse kaikesta kaikki, koska on jonkinlaista havaintokykyä asioiden suhteen.

laita kirjekuoreen ja avaa se kahdenkymmenen vuoden päästä.

Takaan että hävettää. Ja katsotaan paljonko olet itse siinä vaiheessa oppinut virheistäsi :D

nelikymppiset itseään vahana pitävät lapset vauhdissa, juuri tuo ylimielisyys. Kirjekuoria ja kaikkea, voi kuule.



t. ap

*vanhana

En ainakaan minä keksi yhtään ainoaa asiaa?



Minä ainakin olen surullinen että jokaisen uuden sukupolven on keksittävä pyörä uudestaan ihan vain siksi että vanhempia ei voi kuunnella eikä edellisten sukupolvien virheistä voi ottaa oppia.

Tietää kaikesta kaiken ja hänen mielipiteensä on absoluuttinen totuus. Me kaikki muut olemme nuoria ja tyhmiä ja väärässä mikäli olemme eri mieltä tai edes haluamme ilmaista kantamme mihinkään asiaan yhtään millään muotoa.

Kyllä muuten mielelläni (nuorena ja tyhmänä) kuuntelen vanhempia ihmisiä ja heidän neuvojansa, mutta tuo on kyllä todella raivostuttavaa.

jos anoppisi on nelikymppinen niin sinä olet alta parikymppinen. Ihan voin sanoa, että kyllä se nelikymppinen tietää elämästä taatusti enemmän kuin parikymppinen. Hän on ehtinyt tehdä elämässään monenlaista virhettä, jotka sinulla ovat vielä edessäpäin. Teinit ja päälle parikymppiset ovat vielä voimainsa tunnossa ja kuvittelevat koko maailman olevan heille auki ja ajattelevat pystyvänsä mihin tahansa. Yllätys yllätys, maailma ei välttämättä toimi niin kuin olet ajatellut. Itseäsi voit hallita, muita et, eikä maailma toimi niin kuin sinä tahtoisit. Vaikeuksia on edessä, jos et taivu ja nöyrry.

En ainakaan minä keksi yhtään ainoaa asiaa?

Minä ainakin olen surullinen että jokaisen uuden sukupolven on keksittävä pyörä uudestaan ihan vain siksi että vanhempia ei voi kuunnella eikä edellisten sukupolvien virheistä voi ottaa oppia.

Esimerkiksi on polvi äidistä parantunut, parempi koulutus ja työ, vauraus ja hyvinvointi.

En ainakaan minä keksi yhtään ainoaa asiaa?

Minä ainakin olen surullinen että jokaisen uuden sukupolven on keksittävä pyörä uudestaan ihan vain siksi että vanhempia ei voi kuunnella eikä edellisten sukupolvien virheistä voi ottaa oppia.

En ainakaan minä keksi yhtään ainoaa asiaa?

Minä ainakin olen surullinen että jokaisen uuden sukupolven on keksittävä pyörä uudestaan ihan vain siksi että vanhempia ei voi kuunnella eikä edellisten sukupolvien virheistä voi ottaa oppia.

jotka eivät - vanhana ja viisaana - ole tehneet elämässään ainoatakaan virhettä! :-)

Teinit ja päälle parikymppiset ovat vielä voimainsa tunnossa ja kuvittelevat koko maailman olevan heille auki ja ajattelevat pystyvänsä mihin tahansa. Yllätys yllätys, maailma ei välttämättä toimi niin kuin olet ajatellut. Itseäsi voit hallita, muita et, eikä maailma toimi niin kuin sinä tahtoisit. Vaikeuksia on edessä, jos et taivu ja nöyrry.

En ainakaan minä keksi yhtään ainoaa asiaa?

Minä ainakin olen surullinen että jokaisen uuden sukupolven on keksittävä pyörä uudestaan ihan vain siksi että vanhempia ei voi kuunnella eikä edellisten sukupolvien virheistä voi ottaa oppia.

jotka eivät - vanhana ja viisaana - ole tehneet elämässään ainoatakaan virhettä! :-)

Taitaa hänellä olla juuri se pointti, että ovat ehtineet jo tehdä virheitä, mutta nuoremmat eivät halua ottaa edellisistä oppia vaan tekevät uudestaan samat virheet. Ehkä oletkin vielä niin nuori, että tuo lukemisen ymmärtäminen on jäänyt oppimatta.

oon 30 ja kadehdin nuoremmiltani sitä, että ne ovat nuorempia.



Mitä virheitä siis kokonaiset sukupolvet tekevät, joista seuraavien sukupolvien pitäisi ottaa oppia?



Itseä tosin ärsyttää ihan henkilökohtaiset "neuvot", olisi kivempi kun ihmiset kuuntelisi mikä just MUN ongelma on, eikä vastausta johonkin dilemmaan tulisi kuin apteekin hyllyltä, jota vastaaja käyttää jokaiseen vähänkään vastaavanlaiseen tilanteeseen. Koska ne tilanteet eivät ole kaikilla kuitenkaan samanlaisia. Yleensä tätä kuuntelemattomuutta esiintyy itseä vanhemmilla ihmisillä. Luulen, että se on jonkinlainen defenssimekanismi alkaa jossain vaiheessa kuvitella, että tietää lähes jokaisesta asiasta kaiken.

Kaikkia itseäni vanhempia ihmisiä. Niitäkin, joiden huomaan olevan melko lapsellisia. Kunnioitan ilman ehtoja!



Erityisen lämpimät kunnianosoitukseni varaan kuitenkin heille, jotka ovat selvinneet yhdestä jos toisesta ja niille, jotka osoittavat avarakatseisuutta ja rakkautta ja hyväksyntää nuormmilleen.



Itse toivon aivan sydämeni pohjasta, että jokainen vuosi ihan oikeasti myös lisäisi sitä viisautta ja elämänkokemusta!