Lue keskustelun säännöt.
Kaikki on tuulen tavoittelua
05.06.2012 |
Mä jotenkin tykkään lukea Raamatusta Saarnaajan kirjaa vaikka se vähän onkin alakuloinen. Minusta on hienoa, että Raamatusta löytyy tällaisia ajatuksia tästä elämästä, että joku muukin on ennen minua ihmetellyt elämän tarkoitusta ja mielekkyyttä.
Sitten jotenkin osaa asettaa tämän elämän oikeaan mittasuhteeseen eikä ihmeemmin ahdistu siitä kun ei ole audia eikä ok-taloa tai mitään muutakaan hienoa mammonaa.
Kommentit (2)
try and cath the wind.
Minä en ahdistu siitä ettei ole audia eikä ok-taloa, mutta en tarvitse tähän oivallukseen Raamattua.
En tarkoita tällä sitä etteikö olisi hyvä jos joku toinen löytää tämän viisauden elämäänsä Raamatun avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin juuri sinunlaillasi lueskelin netinkautta
(raamaattu.uskonkirjat.net) Saarnaajan kirjaa.
Saarnaajahan pohtii mm. kaiken maallisen mammonan keräämisen turhuutta (lyhytaikainen ilo), myös toisaalta elämän ilojen nauttiminen on sekin yksi Jumalan siunaus, ja että kaikealla on aikansa ja paikkansa: aika itkeä ja aika nauraa.
Saarnaajassa on osa jutuista niin hyvin tiivistetysti, että yhdessä lauseessa on niin paljon pohdittavaa.
Samoin tykkään Jobin kirjasta. Siinä Jumala koettelee Jobia (Jobin kärsimykset) ja Jobin uskollisuutta, uskoa ja Jumalan pelkoa. Siinä ei selitellä, että kärsimys olisi itseaiheutettua (Jumalan siunaus poistunut), vaan siinähän Jumala SALLI koetellakseen Jobia kärsimyksen Jobin elämään. Jobin "ystävien" neuvot olivat ihan tyhmiä ja kovasydämisiä, ja lopulta Jumala käskee Jobin rukoilla "ystävien"puolesta jotta Jumala antaisi anteeksi näille "ystäville" heidän syyllistävät kommentinsa.
Jobin kirjassakin tulee esiin ihmisen pienuus, ja se, että Jumalan käsissä on kaikki, niin kärsimys kuin onnikin. Ja että Jumala koettelee jokaisen meistä, mitä tekoa me olemme. Saarnaajakin puhuu tästä. Kaikki on armosta annettu ja saatu.
Psalmien kirja on myös yksi lempikohdistani. Siellä löytyy niin paljon puhuttelevaa uskonpuhetta ja rukouksia. Saarnaajan lailla voi ajatella, että mikään asia ei ole uusi tämän taivaan alla. Ajassaan elävä ihminen ei aina tajua tätä: oman elämän haihtuvaisuutta, ja että ihminen on pohjimmiltaan aina samanlainen, ajasta ja paikasta riippumatta.