Mikä äitejä vaivaa? Opettakaa kakarat käyttäytymään? Vihon viimeinen kerta, kun kylään enää menen..
Koiranpentuani näyttämään. Olimme mieheni kanssa hänen äitinsä ja aviomiehensä luona ja siellä oli tämän aviomiehen lapsenlapsi 2.5v kylässä. Ei sillai kauheen usein nähdä tätä perhettä, kun asuvat kauempana, toisin kuin mieheni äidin luona viikottain.
Me kävimme näyttämässä heille heidän pyynnöstään 3kk ikäistä koiranpentuamme ja tämä heidän adhd kakara kiusas tätä meidän pentua jatkuvasti. Vanhemmat vaan nauro, kun se veti korvista sitä ja siinävaiheessa, kun penti vikisi, otin pennun syliin ja sanoin aika tiukkan sävyyn kakaralle, että "lopeta! Toi sattuu sitä, jos et osaa nätisti silittää, niin älä koske siihen ollenkaan"
Mä en vaan voi hyväksyä niin omahyväistä ja törkeää käytöstä, en pahemmin hymyilly sille lapselle enää ja pidin pentua kokoajan mun ja mieheni läheisyydessä. Miehellänikin kiehui savut korvista.
En kaipaa kommentteja" se on lapsi, vähän ymmärrystä"
Joo, ymmärtäisikö joku lapsen vanhempi, jos mun koira näykkisi ja purisi vaikka sitä lasta, ja en kieltäis pentua ollenkaan, vaan sallisin ei toivotun käytöksen.
Vanhemmat on aina vastuussa oman kakaransa tekemisistä, oli minkäikäinen tahansa. Lapsella ei ole oikeutta ikänsä puolesta satuttaa toista, oli kyseessä koiranpentu tai vaikka ihminen. Mikä siinä on vaikea ymmärtää?
Anteeksi jos en pystynyt pitämään hermoja, kun pentumme vingahti kivusta, siinävaiheessa koiranomistaja puolustaa rakastaan, se kakara ei muutenkaa ole sulattanu huonolla käytöksellä ja ärsyttävyydellään meidän sydäntä, joten en jaksa ymmärtää tollasta. Onneks se katto vähä ihmeissään, kun näki mun ilmeestä ja sanoista, että Oho, joku laittaa niitä rajoja tälle kurittomalle kersalle.
No meillä on suunnitteilla lapsi tässä puolenvuoden sisällä, kunhan koiranpentumme kasvaa ja kylläpä tämä itsekäs ja ilkeä 2v saa ansionsa, kun huomion varastaakin meidän lapsi. Noh, seuraavalla kerralla jos ei koiramme kiusaaminen lopu niin sanotaan entistäkin ärhäkämmin jos vanhemmat sen nauraen sallivat!
Sori vuodatukseni, mikään ei saa niin paljon kiehumaan, kun välinpitämättömät vanhemmat, sillon joutuu itse puolustamaan omia rakkaitaan ja tekee ihan hyvää uhmaikäisellekkin jonkun oheistaa ja suuttua, jos omat vanhemmat vaan paapovat. Sellainen lapsi ei ihailua saa ja tulee varmasti sen huomaamaan.
Onko muilla tällaisia kokemuksia, kun on mennyt hermo jonkun tutun lapseen ja vanhempiin?
Kommentit (104)
tuo kun ap sanoi että hän kasvattaa lapsestaan sellaisen ja sellaisen. Oikein suunnitelmat valmiina.
Asiahan on näin että varmasti melkein kaikki sanoo ennen lasta miten he aikovat lapsensa kasvattaa ja ohjata ym. Mutta kun ei kukaan voi tietää millainen tuleva lapsi sitten on. Toki paljon voi vaikuttaa opettamalla ja kasvattamalla mutta kun se ei aina riitä. Joskus on erityislapsia tai muuten vaan lapsia joihin ei päde samat kasvatustavat.
Onnea vaan lapsenhankintaan. Ja minäkin muuten olen sitä mieltä että toki vanhemmat olisi voinut enemmän lastaan käskeä mutta sinun asenne nyt vaan antaa sympatiani lapsen perheelle. sori.
Näin. Ja mikä järkytys tuleekaan tälle lapselliselle ap:lle olemaan sen tajuaminen, että se hänen lapsensa ei olekaan kaikkien muiden mielestä maailman napa ja kaiken huomion keskipiste. Joku voi -hyvänen aika sentään- puhua ap:n lapsesta samaan tyyliin "tämä lapsi nyt vain ei saa sympatioitamme, emme pidä hänestä".
SIIS MUN LAPSI TÄYTYY OLLA KAIKKIEN SILMÄTERÄ!
Ei kenekään koira tai lapsi saa mennä MUN lapsen edelle, vaikka te ette tuntisikaan MUN lasta.MUN 2v SAA LYÖDÄ, POTKIA ja tehdä MITÄ VAIN muile ihmisille ja eläimille. MITÄ TE NYT KUVITTELETTE?!
MUN LAPSI kerran heitti hiekkaa toisen koiran silmiin, katokku EN MÄÄ VANHEMPANA oikeen hiffannu et se on ELÄVÄ koira, sit NAURETTIIN lapsemme kanssa tälle koiralle ja sanottiin, ET SEN OMISTAJAN VIKA, kun
HÄNEN tehtävä on ohjata MUN lasta käyttäytymään koirien kans.MUN LAPSI saa tehdä MITÄ VAIN, KOSKA SE ON LAPSI. Haluaisko Joku tuoda KOIRANSA meille HARJOITTELUKAPPALEEKSi? ME KIUSATAAN SITÄ, no hei C'MOON MUN 2v on VASTA 2!
TEIDÄN TÄYTYY YMMÄRTÄÄ!
OLIN IHAN JÄRKYTTYNYT kun en saanut etuilla ihmisiä kassajonossa, saanut huomioooo! KUN ON MULLA SENTÄÄN LAPSI! MIETTIKÄÄ hei!
MÄ OLEN MAAILMAN OMISTAJA, VAADIN KAIKKIA IHMISIÄ PISTÄMÄÄN MUN LAPSEN KAIKKiEN Etusijalle!
MUiStAKAA HUoMIOiDA MuA ja MUN LASTA, se ON KuItenkin LAPSi! TEILLE TÄRKEIN, teidän perhe ja eläimet TEIDÄN KAiKKiEN MiELESTä Ei Saa mennä mun LAPSEN EDELLE!
ME OMISTAMME MAAILMAN MUN 2v KANSSA!Terveisin ÄITI :)
Tässä siis ap parin vuoden päästä.
että voit jotenkin ohjelmoida lapsen tekemään vain sallittuja juttuja, niin suosittelisin hautaamaan ne vauvahaaveet sovinnolla...
Kannattaisiko miettiä ennen oman lapsen hankkimista, hieman myös tempperamenttipiirteitä. Mitä jos se oma pikku kulta onkin juuri huomionhakuinen, sitkeä, vilkas ja impulsiivinen? Ja näihin kun yhdistää tyhmyyden, niin jopa palaa taas hermo...
Ja ap:n tapauksessahan tämä on enemmän kuin todennäköistä, jos äitiinsä tulee..
Lapsen vanhempi täytyy olla aika Pöllö! Jos ei ymmärrä milloin oma ärsyttävä kersa kiusaa koiraa, aika tyhmä täytyy olla. Onneksi on eläimiä puolustabia omistajia, jotka ei salli tollasien tyrannien kiusaa luontokappaleita. Eläköön koko perhe roskasakkina, jos vanhemmat ei pysty erottamaan lemmikin hyvänä pidon ja pahoinpitelyn rajaa..
Naura vierestä, toisin kuin varmaan sinä, kun lapsi satuttaa toista. Voivoi, tiesitkö, että kiusaajalapsista voi hyvin kasvaa narsistisia ja koulukiusaajia? Sellaisen lapsen sinä ilmeisesti haluat ja puollat. Tottakai opetan ja etenkin ohjaan omaa lasta aen kasvaessa ja kehittyessä, ja valvon kokoajan miten koiraa ja eläintä ylipäätään käsitellään. Se ei ole täydellisyyden tavoittelua vaan normaalia käytöstapojen ja elämisentaidon opettelua. Kyllä tuol näkee, ketkä ovat saaneet tehdä mitä vain ja ketkä ei. Enkä suunnittele kostoa, se lapsi ei vain ole mun mielestä ihana. Eikä sen enempää, vai pitäiskö mun tykätä nyt siitä? Että olisin parempi ihminen. Kaikki ihmispersoonat ei vaan miellytä ja varsinkin toi silmitön koiranrääkkäys ja muutenkin huonokäytös ei anna mitään syytä tämän lapsen ihailulle. Katos kun se lapsi ei meidän elämässä merkkaa yhtään mitään. Pidimme vain oman rakkan pentumme puolia, kun kukaan muu ei sitä pitänyt. Millä tavalla meidän vauvan hankkiminen on kosto 2.5vuotiaalle, eikö sen ikäisen lapsen ole ihan hyvä oppia, ettei ole huomion keskipiste jokapaikassa ja on tosiaan muitakin lapsia, kuin hän. Teemme lapsemme ihan perheenperustamismielessä, ei jonkun 2v kiusaamis mielessä :D se 2v ei kuule kiinnosta meitä pätkääkään, niinkauan kun in oppinut käytöstavat ja antamaan jotain iloakin vieraille ihmisille. Ap
mutta muistutan silti, että 2-vuotias opettelee elämää ja sääntöjä. 2-vuotias ei juuri tiedä mistään mitään, eikä hän muista kieltoja ja sääntöjä kuin hetken. 2-vuotias elää täysin impulssiensa varassa: "Kas hauskan näköiset korvat tuolla koiralla, kiskaisenpa niistä." Ihan samalla tavalla 2 veet mätkivät, purevat tai raapivat toisiaan ja vanhempiaan ilman erityistä syytä tai turhautumisesta, joskus vain jonkin reaktion aikaansaamiseksi." Tällaiseen tietysti puututaan saman tien napakasti ja johdonmukaisesti, ihan niinkuin koiran kiusaamiseen. Tätä kutsutaan kasvattamiseksi, mutta tämä vaatii toistoja, tuhottomasti toistoja.
Itse koiria kouluttaneena voin kertoa, että ap saattaa myös huomata, ettei se koiranpentukaan aina käyttäydy niinkuin hän haluaa. Haluttuun lopputulokseen voidaan tarvita paljonkin treeniä. Lasten kanssa tuota treeniä vaaditaan vielä vähän enemmän.
totta kai on provo. Tai sitten ap on jotenkin kehitysvammainen. Sen verran jankkaavia juttuja eikä luetun ymmärtämistä.
"No meillä on suunnitteilla lapsi tässä puolenvuoden sisällä, kunhan koiranpentumme kasvaa ja kylläpä tämä itsekäs ja ilkeä 2v saa ansionsa, kun huomion varastaakin meidän lapsi. "
Vai on teillä suunnitteilla lapsi. Tokihan olet jo suunnitellut että se syntyy haluamaasi vuodenaikana, päivänä ja mieluusti aamusella jotta saat sitten nukkua yön rauhassa. :D Toisekseen hyvä kun olet keksinyt jonkun keinon kurmoottaa ilkeää sukulaislasta. Tehdä oman ilkeän kakaran jonka avulla aiot kiusata häntä! Hienoa! Jatka samaan malliin! Oi miksi me kaikki eme ole keksineet tuota!
Vaikuttaa sellaiselta, jolla hirveä tarve päteä koiransa kautta.
T. kuuden lapsen ja viiden koiran äiti/matte
Tää pointti joiltakin ihmisiltä meni ihan ohi. Minkä takia unohtaisin vauvahaaveet? Sen vuoksiko, että puolustin kivusta vinkaisevaa koiranpentuani?
Älkää viittikö, naurettavaa. Tälle lapselle sanottiin monta kertaa, myös appivanhemmat, kunnes koira vikisi, niin suutuin, anteeksi jos puolustan, kun toista sattuu.
Perus sossumamma-meininkiä joo taas nämä kommentit, kannattaa vaihtaa palstaa, jos etsii jonkunlaista älyllistä elämää/myötätuntoa elollisia olentoja kohtaan (muita kuin omia lapsia ja itseä)... Ei jannica-nico-petteriä saa komentaa, vaikka se söisi muut lapset ja olennot elävältä.
Vähän vastuuta vanhemmat!
Joo. Ihan esimerkkejä tänään metrossa:
A) Pieni lapsi läpsii äitiään ja isäänsä huvikseen, kovaa. Kumpikaan ei sano mitään.
B) Lapsi juoksee edellä metroa kohti, äiti perässä. "Juokse juokse", huutaa äiti alle kouluikäiselle. Lapsi on juuri ehtimässä ovien väliin, mutta vetääkin takaisin (ei varmaan raasu uskalla). Äiti läähättää verkkareissaan perässä ja karjaisee lapselle "No nyt me sitten ***tana myöhästyttiin!". Ihan nyt aikuisten oikeesti, mitä teidän päässä oikein liikkuu.
SIIS MUN LAPSI TÄYTYY OLLA KAIKKIEN SILMÄTERÄ!
Ei kenekään koira tai lapsi saa mennä MUN lapsen edelle, vaikka te ette tuntisikaan MUN lasta.MUN 2v SAA LYÖDÄ, POTKIA ja tehdä MITÄ VAIN muile ihmisille ja eläimille. MITÄ TE NYT KUVITTELETTE?!
MUN LAPSI kerran heitti hiekkaa toisen koiran silmiin, katokku EN MÄÄ VANHEMPANA oikeen hiffannu et se on ELÄVÄ koira, sit NAURETTIIN lapsemme kanssa tälle koiralle ja sanottiin, ET SEN OMISTAJAN VIKA, kun
HÄNEN tehtävä on ohjata MUN lasta käyttäytymään koirien kans.MUN LAPSI saa tehdä MITÄ VAIN, KOSKA SE ON LAPSI. Haluaisko Joku tuoda KOIRANSA meille HARJOITTELUKAPPALEEKSi? ME KIUSATAAN SITÄ, no hei C'MOON MUN 2v on VASTA 2!
TEIDÄN TÄYTYY YMMÄRTÄÄ!
OLIN IHAN JÄRKYTTYNYT kun en saanut etuilla ihmisiä kassajonossa, saanut huomioooo! KUN ON MULLA SENTÄÄN LAPSI! MIETTIKÄÄ hei!
MÄ OLEN MAAILMAN OMISTAJA, VAADIN KAIKKIA IHMISIÄ PISTÄMÄÄN MUN LAPSEN KAIKKiEN Etusijalle!
MUiStAKAA HUoMIOiDA MuA ja MUN LASTA, se ON KuItenkin LAPSi! TEILLE TÄRKEIN, teidän perhe ja eläimet TEIDÄN KAiKKiEN MiELESTä Ei Saa mennä mun LAPSEN EDELLE!
ME OMISTAMME MAAILMAN MUN 2v KANSSA!Terveisin ÄITI :)
Tässä siis ap parin vuoden päästä.
Kyllä tää on ihan selvä juttu, että Aapee itse kiivastuneena keksi tollasen pikku tarinan.
aapee tulee olmaan lapsensa suhteen ihan samanlainen sekava mamma, mitä hän on jo nyt, ilman lastakin.
Miks muuten aapee oot äällä vauva-palstalla, ylipäätään?
Ja HYH hyh sun juttujas muutenkin!
Miks muuten aapee oot äällä vauva-palstalla, ylipäätään?
Miksei AP voisi olla täällä? Onko tänne jotkut kriteerit? Kerro ihmeessä!!
Ap vaikuttaa juuri sellaiselta ihmiseltä joka hermostuu, tuskastuu ja masentuu jos se vauva ei olekaan sellainen kuin hän odottaa.
Minulla on tälläinen tuttu, joka odotti että hänen vauva olisi nuken kaltainen; Itkee hyvin hiljaa ja lähinnä nukkuu koko ajan, ei kitise, eikä ole ikinä tyytymätön tai muutoin "vaikea". Hän myös ajatteli että hänen taaperonsa käyttäytyy aina hyvin, ei sotke, ei saa uhmakohtauksia, tottelee aina täydellisesti ja on muutoinkin täydellinen pikkuaikuinen.
Kaveri kuvitteli olevansa kuin Victoria Beckham, täydellisessä meikissä, aina laitettuna ja muotivaatteissa, lapsi täydellisenä asusteena.
Voi sitä romahdusta minkä kaveri koki. Lapsella olikin monta allergiaa ja vauva-aika meni itkiessä. Kun allergiat selvisivät, oli lapsi hetken tyytyväinen ja sitten iski uhma. Temperamenttia löytyi ja uhmakohtausten aikana lensi tavarat jne. Sana ei, kaikui kuuroille korville ja yleensä kaikki uhmat päätyivät huutokuoroon lapsen ja äidin välillä.
Kaveri masentui ja päätyi sitten curlaamaan. Lapsi sai kaiken mitä halusi ja että se lapsi on nyt "ihana" koululainen..
Asiaan:
Kukaan ei ole täällä sanonut että eläimiä saisi satuttaa. Kukaan ei ole sanonut että vanhemmat toimivat oikein. Mutta jos ap joku päivä lapsia saat, niin ehkä ymmärrät että sinun kiukuttelusi on aika lapsellista. Ap:lla on asenteessa ongelmaa jos alat pikkulapselle kiukuttelemaan ja syyttämään taaperoa narsistiksi ja ilkeäksi. 2-vuotiaan elämä on kokeilua ja uhmaa. Se että lapsi nauroi kun koira vinkaisi, ei tarkoita sitä että lapsi olisi ymmärtänyt että koiraan sattuu, sen sijaan hän kuuli hauskan äänen. Monelle 2-vuotiaalle sana ei on hauska leikki/testi, kuinka tosissaan se aikuinen häntä komentaa.
Tuollaisiin tilanteisiin pitää puuttua ajoissa, eikä vasta sitten kun omat hermot ovat menneet ja kielto huudetaan lapselle.
Olen siis sitä mieltä että kukaan aikuisista ei ole toiminut oikein tuossa tilanteessa. Ap:n olisi pitänyt viedä koira pois siitä tilasta heti kun hän huomasi etteivät kiellot toimi lapselle.
Tai vastaavasti vanhempien olisi pitänyt viedä lapsi pois koiran luota.
on näköjään joku poikkeus kun ei tosiaan aina muista miten kissaa käsitellään. Kissa ollut meillä pidempään kuin lapsi ja pienestä asti on opetettu miten silitetään, kielletty kovat otteet ja tarvittaessa siirretty lapsi/kissa eri paikkaan. Silti lapsella vielä välillä unohtuu ja saattaa esim. vetää hännästä kun ensin on silittänyt sievästi. Ja aina tosiaan kielletään ja torutaan ja sanotaan että kissaan sattuu jos tekee noin.
Lapsella on tosin nyt muutenkin sellainen kausi että nipistelee vanhempiakin ym. Tämäkin tietty kielletään heti, aikansa vaan taitaa mennä ennen kuin menee ohi :)
Mut kiva jos toisten lapset oppii helpommalla.
Varmaan jo kolmannessa sukupolvessa. Onneksi on myös ap:n kaltaisia "tiukkiksia", joilta lapsi saa edes jotain oppia!
Kamalat vanhemmat tuolla lapsella tosiaan. Mutta älä hauku lasta, ei tosiaan ole hänen syynsä, ettei häntä ole kasvatettu. Kuulostaa lapselliselta, että suunnittelet oikein "kostoa" 2-vuotiaalle.
Muuten sympatiani ovat kyllä puolellasi.
on puolitoista vuotias ja koira. Monesti kielletään, ja kunnolla kielletäänkin. Siirretään lapsi pois koiran luota, silti muksu saattaa joskus vetästä koiraa hännästä tai korvista. Siinä komennetaan ankarasti. Lisäksi vanhdimme lähes koko ajan ettei näin pääse tapahtumaan. Lapselle painotetaan kovasti, että koiraa saa silittää. Ei repiä korvista, hännästä tai muuta vastaavaa.
Luojan kiitos, koiramme on kärsivällinen. Lähtee itse paikalta pois tai odottaa, että huomaamme tilanteen ja poistamme lapsen koiran kimpusta. Tästä hyvästä koira saa erittäin paljon kehuja ja palkintaa, kun ei menetä kärsivällisyyttään lapseen.
Ei siltä varmaan voi välttyä kokonaan, mutta tarkkana ollaan, että koira saa olla rauhassa.
Eli lähinnä, jollei näillä ketä koiranpentuasi kiusasi, ei ole lemmikkejä kotona, he ei eivät ehkä kiinnittäneet asiaan niin paljon huomiota. Mikä toki on väärin. Kyllä muksulle pitää pienesä pitäen opettaa käytöstapoja ja lemmikkejä ei "kiusata". Kostoa on turha kuitenkin hautoa 2-vuotiasta kohtaan. Puhut seuraavalla kerralla vanhemmille, että heidän pitää puuttua asiaan, jos sitä pääsee vielä tapahatumaan. Eiköhän aikuiset ihmiset osa keskustella sivistyneesti keskenään.