Parisuhteen alkuaikojen epävarmuus nousi mieleen
Olen seurustellut miesystäväni kanssa pian kaksi vuotta. Nyt menee todella hyvin. Olimme pitkään etäsuhteessa ja alku oli ajoittain takkuisa.
Tapasin miehen siskon kun olimme tapailleet jo melko pitkään. Tämän tapaamisen jälkeen mies oli ilmeisesti kieltänyt siskoa kertomasta vanhemmille mitään minusta.
Meni melko pitkä aika kunnes tapasin siskon uudestaan. Tässä välissä minusta ei oltu ilmeisesti puhuttu, koska sisko oli epäillyt, oliko miehelläni kierroksissa "joku tyttö" vai ei..
Jotenkin tuntuu, että mies epäili suhdetta todella pitkään. Nyt menee todella hyvin, mutta nuo asiat nousi yhtäkkiä pinnalle. Onko aihetta huoleen? Miten epäilyksistä niin nopeasti pääsee eroon?
Kommentit (7)
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 08:59"]
Ei siinä ole mitään ihmeellistä, että mies epäili suhdetta pitkään. Monet miehet ovat kovin harkitsevaisia eiv'tkä heti lähde täysilla mukaan ja se lupaa hyvää pitkällä tähtäimellä.
Yritä nyt vaan päästä asian yli. Passiivisagressiivisella jurnuttamisella et saa aikaan muuta kuin miehen etääntymisen. Mikäli asia vaivaa, niin puhu siitä, mutta ÄLÄ MIEHELLESI vaan jollekin hyvälle ystävällesi. Sitten mielesi kevenee ja saat unohtaa koko jutun ja keskittyä hyvään nykyhetkeen miehen kanssa.
[/quote]
Kiito vastauksesta! Ajattelinkin, että puran asiaa ensin tänne.
Rupesin vaan miettimään, että onkohan mies selitellyt aikoinaan siskolle, ettei ole tosissaan kanssani tai jotain vastaavaa.. Nyt kun tunnen siskon paremmin, olen aika varma, että hän on naisasioista kysellyt. Koko ajan kuitenkin seurusteltiin.
ap
Mies ei varmaan ole kovin läheinen vanhempiensa kanssa eikä siksikään halunnut siskonsa kertovan asioistaan heille.
Olet kai sentään nyt, kahden vuoden seurustelun jälkeen, tavannut miehen vanhemmat?
[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 09:02"]
Mies ei varmaan ole kovin läheinen vanhempiensa kanssa eikä siksikään halunnut siskonsa kertovan asioistaan heille.
Olet kai sentään nyt, kahden vuoden seurustelun jälkeen, tavannut miehen vanhemmat?
[/quote]
Tapasin kyllä, reilu vuosi sen jälkeen kun aloitimme tapailun. Minusta on kuitenkin outoa, että aluksi salailee eikä meinaa millään esitellä. Jouduin itse nostamaan asian esille kunnes jotain tapahtui. Nyt sitten haluaisi, että viettäisin enemmänkin aikaa hänen lapsuudenkodissaan. Asiat siis kääntyivät päälaelleen.
Pääpointti tässä siis on, että loukkaannuin salailusta. Mietin edelleen, mikä minussa hävettää.
Mies ei tykkää esitellä tyttöystäväkandidaattia vanhemmilleen ennen kuin alkaa olal täysin varma, koska vanhemmat voivat esittää kiusallisia kysymyksiä "koska niitä lapsia tulee, koska menette naimisiin" ihan jo eka treffien jälkeen. Lisäksi vanhemmat voivat ja ralletella tyttötstäväasiasta hössöttää siihen malliin, että hermo menee. Tai saatavat tuomita ja huutaa "tuommoisenko löysit ansaitset parempaa" täysin epärealistisin perustein tai yrittäen toteuttaa imia haaveitaan lapsensa kautta. Voivat siis olla tosi rasittavia. Siksi varovaisuus alussa.
Meillä taas mies vei hyvin pian näytille suvulleen, mutta kavereilleen ei! Olin tästä pitkään ihmeissäni ja kyselinkin, että häpeääkö hän minua, mutta kuulemma häpesi kavereitaan ja osa hänen sinkkukavereistaan olivat kuulemma tosi tyrkkyjä ja pelkäsi minun lähtevän flirttiin mukaan tai jotain sinnepäin... Vieläkin ihmetyttää, että millaisena hän mua sitten piti! Nyt on kaikki nähty ja tunnetaan eikä kukaan flirttaile ja 3v. tässä menty ;)
Ei siinä ole mitään ihmeellistä, että mies epäili suhdetta pitkään. Monet miehet ovat kovin harkitsevaisia eiv'tkä heti lähde täysilla mukaan ja se lupaa hyvää pitkällä tähtäimellä.
Yritä nyt vaan päästä asian yli. Passiivisagressiivisella jurnuttamisella et saa aikaan muuta kuin miehen etääntymisen. Mikäli asia vaivaa, niin puhu siitä, mutta ÄLÄ MIEHELLESI vaan jollekin hyvälle ystävällesi. Sitten mielesi kevenee ja saat unohtaa koko jutun ja keskittyä hyvään nykyhetkeen miehen kanssa.