Miksi erosit kirkosta??

vastauksia?

Minut on kastettu vauvana uskontoon, jota en ole itse valinnut. Perheemme ei ollut uskovainen, kirkossa käytiin vain hautajaisissa ja häissä. Inhosin uskontoa koulussa, jota olin pakotettu opiskelemaan ja kävin rippikoulun lahjojen kiilto silmissä, en ymmärtänyt sen tarkoitusta enkä usko oikein muidenkaan ymmärtäneen.
Aikuisena opin kyseenalaistamaan asioita ja asia kypsyi pikku hiljaa. Olen aina miettinyt uskonasioita, elämän tarkoitusta ja kuolemaa. Taivasasiat ovat tuntuneet aina valheellisilta, ihmisten keksimältä asialta. Uskonnontuputtajat saavat niskakarvani pystyyn. Olen iloinen, että tajusin erota kirkosta.

Tajusin että olen jäsenenä firmassa jota syvästi inhoan ja jonka opetuksiin suhtaudun epäuskoisen huvittuneesti.

En usko jumaliin enkä kirkon opetuksiin. Erosin heti kun täytin 18.

Mä erosin ennen kuin naispappeus hyväksyttiin. Myöhemmin palasin takaisin, enkä näillä näkymin ole eroamassa uudestaan.

Koska en usko minkäänlaisten jumalien olemassaoloon saati kristilliseen mytologiaan. En tietysti olisi koskaan liittynytkään kirkkoon vaan minut liitettiin puolustuskyvyttömänä vauvana.

Kummikysymyksen vuoksi. En ymmärrä miksi lapsen srk:n jäseneksi pääsemiseksi on tehty niin vaikeaa ja siihen tarvitaan 2 ulkopuolista ihmistä. Minulla ei ollut pokkaa esittää kellekään kysymystä "haluatko tulla lapseni lahja-automaatiksi?" koska sitähän kummi käytännössä on. Niinpä erosin kirkosta.

Veroprosentti alemmaksi.

Erosin kirkosta, koska kirkko ei mielestäni edusta nykyaikaa, rakkautta, hyväksyntää, anteeksiantoa ja armoa. Kirkosta on tullut kiistojen, riitelyn, poliittisen kähminnän, tuomitsevuuden, ahdistavuuden ja maallisten arvojen häikäilemätön näyttämö. Terkuin Heteronainen, homoliittot hyväksyvä ja rakkauden/armon/anteeksiannon nimiin vannova äiti.

Siksi, että aikanaan kirkolliskokous päätyi vastustamaan naispappeutta. En ole tuntenut tarvetta liittyä takaisin jäseneksi. Lestadiolaisten toiminta on tehnyt tuon päätöksen helpoksi perustella itselleen.

Tajusin lukion ensimmäisten uskonnon kurssien jälkeen että hetkinen, enhän minä tähän usko. Siihen lisänä vielä erilaisten tieteiden opiskelu juuri siihen aikaan, kaikki vahvisti sitä että minulle opetettu uskonto on vanhoihin tarinoihin perustuvaa fiktiota. Ymmärrän todella hyvin, että jotkut saavat uskonnostaan paljon irti, esimerkiksi lohtua ja turvaa, mutta minä käsittelen asiat eri tavoin. Erosin kirkosta 18 vuotiaana.

Up

Voitte myös sanoa koska erositte tai minkä ikäisiä olitte?

Harjotan kristinuskoa johon ei homoseksuaalit kuulu. N29

Itse olen kristitty ja erosin kirkosta, koska eivät välitä siitä mitä Raamattu opettaa ja etenkin uusitestamentti.

Erosin heti 18 täytettyäni. Pääsyyt eroamiseen olivat se, etten ollut itse valinnut kirkkoon liittymistä, en jakanut kirkon arvoja enkä uskonut kristinuskon (tai minkään muunkaan uskonnon) jumalaan.

[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 18:12"]Harjotan kristinuskoa johon ei homoseksuaalit kuulu. N29
[/quote]
Siksikö erosit?? :D -ap

Erosin koska en usko jumalaan. Heti kun täytin 18.

Vielä sellainen, että.. Oletteko miettineet mihin teidät haudataan? Olette varmoja, ettei lastanne kasteta kirkossa, ettekä mene naimisiin siellä? En siis syyllistä, vaan mietiskelin vain :)

En usko jumaliin, enkä tietenkään siis myöskään ev.lut.kirkon oppeihin. En tykkää kirkon kaksinaamaiseta hurskastelusta. Kirkko esiintyy hyväntekijä, mutta todellisuudessa käyttää kirkollisverorahoista 3% hyväntekeväisyyteen, loput uppoaa palkkoihin/hallintoon ja omaisuuden ylläpitoon. En tykkää sitä että yhdellä uskonnolla on suomessa valtionkirkon asema, mielestäni uskonto täytyy pitää erillään julkisesta hallinosta. En ole koskaan liittynyt kirkkoon, vaan minut on vauvana liitetty. Ja tietysti sitten vielä se kirkollisvero.

Sen sijaan että ihmiset miettivät että eroasivatko kirkosta, niin heidän pitäisi miettiä että miksi olisivat jäseninä. Jos hyvää syytä jäsenyyteen ei löydy, niin silloin syytä erota. Ja pääseehän sinne takaisin jos alkaa kaduttaa.