Totta tuo, että äidit, jotka julkisesti ottaa lapseensa

Minä taas en juurikaan ole kontaktissa lapseni kanssa esim. perhekerhoissa. Istun sohvalla ja juttelen muiden äitien kanssa. Lapseni viilettää missä lie, tulee välillä käymään luona halaamassa. Kotona sitten saa olla enemmänkin lapsen kanssa, kun ei viihdy hetkeäkään yksin.



Minkähän laisen kuvan mustakin äitinä saa, kun en julkisissa paikoissa kokoajan häärää lapsen ympärillä?

minusta. Ei löydy huonoa oma- tai itsetuntoa täältä, kunhan vain olen havainnoinut ympäristöäni. Siis on perheitä, joista TIEDÄN, että kotona lapsi saa puuhailla todella paljon itsekseen ja erilaisen sähköisen viihdykkeen varassa, mutta sitten kun on yleisöä, äiti jaksaa jutella ja olla leikkisä.



Vähän sama kuin tuo hyvä vertaus, että monet rapakunnossa olevat parisuhteet halutaan muille esittää intohimoisina pusuttelemalla jne.



Ja toden totta, minä tiedän pari kolme kotia, jossa alle kaksivuotiaalla on pääsy vain pariin huoneeseen. Koska olishan se niin hankala nostaa persettään sohvalta telkkarin äärestä vahtimaan ja opettamaan, miten maailmassa ollaan.

Vierailija:

Minua surettaa ne vanhemmat, jotka julkisilla paikoilla tiuskivat ja hermoilevat joka asiasta lapsilleen. Mietin, että minkälaisia ovat sitten neljän seinän sisällä.

Ylilepertelijät eivät varmaankaan ole niin suuri huolen aihe?

Olet ap aika typerä.

Ap ei jaksa kotona eikä muiden nähden tsempata lastensa suhteen. Se pitää yrittää kääntää hyveeksi.

buahahaha

monta av-mammaa, kun suunnilleen joka toisessa vastauksessa mennään henkilökohtaisuuksiin ja haukutaan ap:ta.



Itse olen kyllä huomannut, että monesti ulkosalla liikkuessa lapsen kanssa tulee parempia keskusteluita, kun hän keskittyy ihmettelemään ja katselemaan eikä puuhailemaan suuna päänä kuten kotona. Mutta silti en tajua näitä, jotka saattavat mennä vaikka kaverille kylään, mutta keskittyvät vähintään yhtä paljon omaan lapseensa.

Tunnen muutamia ap:n tarkoittamia äitejä mutta myös monen muunlaisia.

Xandris:

KUKAAN ei käyttäydy julkisesti ihan samalla lailla kuin yksin/kotona.

Ja hyvä niin.

Minusta ap:n aloituksesta kuultaa todella heikko itsetunto ja huono omatuntokin. Hei: ei kenenkään ole PAKKO touhuta muiden nähden lasten kanssa. Kunhan nyt edes kuulee ja näkee heidät.

Me äidit olemme yksilöitä: toiset vilkkaampia ja ehtivämpiä, toisen hiukan rauhallisempia ja vähemmän energisiä. Jälkimmäiset kenties sitten kestävät ja sietävät enemmän hermostumatta, kuka tietää. Eli ei ole yhtä ja ainoaa hyvää tapaa olla äiti ja kontaktissa lapseensa. LAPSETKIN ovat erilaisia ja heillä on erilaiset temperamentit ja tarpeet.

täydellisesti! Itsellänikin muutamia tuttuja, jotka tuotteistavat elämäänsä vähän tv-sarjoista näkemäänsä tapaan " tässä trendikäs tradenomi lähtee Burberryssään töihin" ja kokevat hohdokkuutta. Ja sama kuvio toistuu lasten kanssa tyyliin " tässä meidän kaunis ja menestyvä perhe onnellisena sunnuntaikävelyllä" . Ja noita haaveita sitten tehostetaan sopivilla eleillä ja sopivalla show' lla.



Ja ylläriylläri, ne jotka eniten panostaa siihen, miltä vuorovaikutus lapsen kanssa ulkoisesti näyttää, ovat muita useammin niitä, joilla esim. itsetunto-ongelmia tai muita psyykkisiä vaikeuksia. Näin siis minun tuttavapiirissäni, tieto, ei luulo.

Niin tarkoittais et olis huono äiti! Salli mun nauraa, lapsilukot ovat lapsen turvallisuutta varten. Kukaan ei voi joka sekuntti nähdä mitä lapsi puuhaa ja missä. Haloo sulle ap ja hanki elämä! :)

kommenteista edes liity itse asiaan, kunhan keskitytään leimaamaan ekaa kirjoittajaa.

huoneen kämpässä saa viettää aikaa vain kahdessa huoneessa ja muita katsella kaltereiden takaa...

Olet vähän hoopo. Kun et muuten pärjää, vetäiset keksittyjä kavereita, joilla lapsi on likipitäen vankina yhdessä huoneessa.



Tee lastensuojeluun ilmotus, jos noin on.

Hirveetä yleistämistä. Lapsilukkoja on erilaisia. Meillä lapsi pääsee joka huoneeseen, mutta löytyy lukkoja, mihin lapsi ei pääse. Jopa kaapin oveissa. Se on turvallisuutta. Ei mitään laiskuutta.

Vierailija:

Onhan se tietty lapselle parhaaksi, että esim viiden

huoneen kämpässä saa viettää aikaa vain kahdessa huoneessa ja muita katsella kaltereiden takaa...

ap purkaa kateuttaan, kun jotkut viitsii ja jaksaa seurustella lastensa kanssa. Seuraavaksi se julistaa, kuinka se tuntee jonkun, joka kasvattaa lastaan tynnyrissä, mutta ottaa sen sieltä esille aina, kun pitää näytellä onnellista lapsiperhettä.

Älä viitti, ap.

Kade sinä olet. Burberry-noteerauksinesi.

Vierailija:

täydellisesti! Itsellänikin muutamia tuttuja, jotka tuotteistavat elämäänsä vähän tv-sarjoista näkemäänsä tapaan " tässä trendikäs tradenomi lähtee Burberryssään töihin" ja kokevat hohdokkuutta. Ja sama kuvio toistuu lasten kanssa tyyliin " tässä meidän kaunis ja menestyvä perhe onnellisena sunnuntaikävelyllä" . Ja noita haaveita sitten tehostetaan sopivilla eleillä ja sopivalla show' lla.

Ja ylläriylläri, ne jotka eniten panostaa siihen, miltä vuorovaikutus lapsen kanssa ulkoisesti näyttää, ovat muita useammin niitä, joilla esim. itsetunto-ongelmia tai muita psyykkisiä vaikeuksia. Näin siis minun tuttavapiirissäni, tieto, ei luulo.

se nyt miljoona kertaa nähty, että yksi tapa yrittää uskotella itselleen kaiken olevan toivotulla tavalla on esittää sitä parhaansa mukaan muille. Niin parisuhteessa, onnellisuudessa, menestymisessä, varakkuudessa, miksi ei sitten suhteessa omiin lapsiin?

jotenkin cool?

t. ap

Rivien välistä vielä näkyy selvästi, että tämä on kateellinen som fan.



Eikö se ole hyvä, että äiti on lapseensa kontaktissa??? Kuuntelee ja leikkii??? Miksi sitä pitää kadehtia ja väittää, että se on teeskentelyä? Ja vielä väittää, että välittävän äidin kotona lapsi on suurinpiirtein vankina yhdessä huoneessa.



Älä viitti ap.

Vierailija:

täydellisesti! Itsellänikin muutamia tuttuja, jotka tuotteistavat elämäänsä vähän tv-sarjoista näkemäänsä tapaan " tässä trendikäs tradenomi lähtee Burberryssään töihin" ja kokevat hohdokkuutta. Ja sama kuvio toistuu lasten kanssa tyyliin " tässä meidän kaunis ja menestyvä perhe onnellisena sunnuntaikävelyllä" . Ja noita haaveita sitten tehostetaan sopivilla eleillä ja sopivalla show' lla.

Ja ylläriylläri, ne jotka eniten panostaa siihen, miltä vuorovaikutus lapsen kanssa ulkoisesti näyttää, ovat muita useammin niitä, joilla esim. itsetunto-ongelmia tai muita psyykkisiä vaikeuksia. Näin siis minun tuttavapiirissäni, tieto, ei luulo.

Vierailija:

Oletko psykiatri, jonka vastaanotolla he käyvät, kuin noin tarkkaan " tiedät" ?

Kade sinä olet. Burberry-noteerauksinesi.

Vierailija:

täydellisesti! Itsellänikin muutamia tuttuja, jotka tuotteistavat elämäänsä vähän tv-sarjoista näkemäänsä tapaan " tässä trendikäs tradenomi lähtee Burberryssään töihin" ja kokevat hohdokkuutta. Ja sama kuvio toistuu lasten kanssa tyyliin " tässä meidän kaunis ja menestyvä perhe onnellisena sunnuntaikävelyllä" . Ja noita haaveita sitten tehostetaan sopivilla eleillä ja sopivalla show' lla.

Ja ylläriylläri, ne jotka eniten panostaa siihen, miltä vuorovaikutus lapsen kanssa ulkoisesti näyttää, ovat muita useammin niitä, joilla esim. itsetunto-ongelmia tai muita psyykkisiä vaikeuksia. Näin siis minun tuttavapiirissäni, tieto, ei luulo.

Niin ap vastasi, että joo, psykiatri olen, mistä arvasitte?

:DDD

Ei maar, nyt menen nukkumaan, että jaksan ap:n kiusaksikin olla huomenna lasteni kanssa virkeä ja läsnäoleva. Varoitan: aion jatkossakin jutella ja leikkiä lasteni kanssa. Jopa muiden nähden.