Lue keskustelun säännöt.
Totta tuo, että äidit, jotka julkisesti ottaa lapseensa
08.02.2007 |
kontaktia ja näyttävät olevan korostetun läsnäolevia ja leikkisiä äitejä, luultavasti vetävät sitä show' ta ihan jo itseäänkin varten, tyyliin " tässä minä välittävä äiti olen hyvässä vuorovaikutuksessa lapseni kanssa" , ja samalla vähän vilkuillaan ympärille, että huomaavathan kaikki varmasti.
Mutta kodin arki onkin sitten jotain ihan muuta, ollaan " urasta" niin väsyneitä, että lapsi katsoo lastenohjelmat ja dvd:tä siihen vielä päälle, huone on viihdykettä täynnä lattiasta kattoon, mutta kaikki vähänkin valvontaa vaativat kodin asiat on lapsilukkojen ja porttien takana, kun ei viitsi sen vertaa vaivaa nähdä, että opettaisi lasta toimimaan omassa ympäristössään.
Niinhän se on, että tyhjät tynnyrin kolisevat eniten. Omista kavereistani olen huomannut, että ne, jotka tohottavat eniten vaikkapa lenkillä käymisestä, tekevät sitä melko satunnaisesti. Ne, joille lenkki on normaalirutiinia, eivät pidä sitä niin ihmeellisenä, että asiasta pitäisi mainita. Sama koskee lapsen kanssa olemista...
Kommentit (62)
kaikki vankeina yhdessä huoneessa kun asutaan yksiössä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
siis sitä äitityyppiä, joka esim. leikkipuistossa istuu kuin tatti juoruamassa muiden äitien kanssa ja lapset sillä välin on hunningolla: muksii muita lapsia, tipahtelee kiipeilytelineeltä, ryövää ja rikkoo leluja.Sitten tällainen fleguäiti mulkoilee kuin ruttotautista rottaa niitä äitejä, jotka ennen kaikkea menee puistoon leikkimään ja leikittämään lapsiaan.
Fleguäiti kyttää näitä aktiiviäitejä ja juoruaa selän takana: toikin luulee olevansa jotakin, teeskentelee tuossa leikkivänsä lapsen kanssa.
Fleguäidin toimenkuvaan kuuluu " tietää" kaikki naapurien asiat paremmin kuin he itse, ja luokitella heidät sen mukaan, toimivatko he lastensa suhteen täsmälleen samalla lailla (flegmaattisesti) kuin hänkin. Olennaista on myös varallisuuden määrä ja työasema. Erityisen karsaasti fleguäiti suhtautuu ns. uraäiteihin, jotka kehtaavat menestyä työssään ja saada siitä vielä hyvää palkkaakin.
Taitaa olla koko Suomen probleema tämä julkinen teeskentely kaikilla elämänaloilla.. :D
t. kokemusta tuttavapiiristä
Vierailija:
Taitaa olla koko Suomen probleema tämä julkinen teeskentely kaikilla elämänaloilla.. :Dt. kokemusta tuttavapiiristä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meikkasin mustat silmänaluset piiloon, puin itseni ja vauvan fiinisti ja ponnistin onnellisen hymyn naamaan. Saman vaivan näin, kun piti lähteä kavereille kylään tai käydä omilla vanhemmilla. Tai mennä ruokakauppaan/kauppakeskukseen.
Mikä vaivannäkö piti jaksaa, että kulissit eivät olisi romahtaneet. Onneksi ei enää elä vauva-aikaa ja saa nukkua.
superäiti kodin ulkopuolella, mutta himassa lapsi kattoo paljon dvd:itä ja puuhailee yksikseen, kun mun pitää opiskella maisterin tutkinto loppuun ja mies on paljon töissä. Sosiaalinen ja hyväntuulinen söpöläinen tyttö silti on:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kävin tässä välillä jääkaapilla.
T. psykologi-ap
Kuvitellaan, että olen laiska ja lastani vihaava äiti, joka on lukinnut lapsen porttien taa yhteen ainoaan huoneeseen.
Kun menen jonnekin, missä on muita ihmisiä, mitä teen?
Vaihtoehtoja on kaksi:
a) teeskentelen olevani superäiti, leikin ja juttelen lapseni kanssa.
b) jurnutan eteenpäin samalla lailla kuin kotonakin, en puhu lapselle enkä huomaa hänen tekemisiään.
Kumpi vaihtoehto on lapselle parempi? Se, että hän edes joskus saa huomiota vai se, ettei saa sitä koskaan?
Ap:tä jurppii, että joku olisi joskus muuta, kuin mitä " oikeasti" on.
Jos joku teeskentelisi noin kamalasti, miten hän (ap) tietää, miten asiat " oikeasti" ovat? Eihän teeskentelijä edes päästäisi häntä kotiinsa tutkimaan kotioloja!
Et ole uskottava teoriasi kanssa. Ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
korkeintaan parista näppiksestä. Mutta miksi porukka hermostuu näin paljon tästä aiheesta? Luonnollistahan se on, että sosiaalisena eläimenä ihmisen mielialaan vaikuttaa paljon myös se, minkälaisena muut heitä pitävät.
Vierailija:
korkeintaan parista näppiksestä. Mutta miksi porukka hermostuu näin paljon tästä aiheesta? Luonnollistahan se on, että sosiaalisena eläimenä ihmisen mielialaan vaikuttaa paljon myös se, minkälaisena muut heitä pitävät.
:DDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yksinkertaisesti siitä, miten äidit saattaa julkisivua kiillottamalla vakuutella itselleen ja muille, että paremmin menee kuin oikeasti meneekään.
Itse en ymmärtänyt aloitusta ollenkaan niin mustavalkoisesti, että lapsella olisi kotona kamalaa. Vaan pelkästään niin, että OSA niistä äideistä jotka suurieleisesti ovat lapsensa kanssa julkisesti, yrittävät sillä tavalla vakuuttaa sekä itseään että muita.
Se lapsilukkokommentti oli kyllä vähän outo.
vaikuttaa omaan käsitykseen itsestä, tuollainen " olen hyvä äiti" -esittäminen on niin yleistä. Tai " meillä menee miehen kanssa hyvin" -esittäminen. Tai " olen niin onnellinen" -esittäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja väite, että tietää perheitä, joissa lapsi tai lapset on rajattu pariin kodin huoneeseen on ihan jostakin hanurista.
Olin pöllämystynyt, kun hyvin tuntemani ystävä oli täysin erityyppinen, kun seuraamme liittyi hänen opskelukaverinsa X. Vanhempani tavatessaan hän veti tietyn tyyppistä roolia ja miehille baarissa jutellessa oli myös täysin poikkeava.
Tämä ihmisen elämä oli pelkkää esittämistä eri tilanteissa. Oletan, että kanssani hän oli ehkä luonnollisimmillaan, koska olimme sydänystävät lapsuudesta saakka.
Roolitus kulkee hänen parisuhteessaan, arjessaan ja kaikkialla. Aina hän miettii, mitä muut hänestä ajattelevat. Ihmettelen, kuinka niin vahvanoloisella ihmisellä onkin niin huono itsetunto.
Vierailija:
Roolitus kulkee hänen parisuhteessaan, arjessaan ja kaikkialla. Aina hän miettii, mitä muut hänestä ajattelevat. Ihmettelen, kuinka niin vahvanoloisella ihmisellä onkin niin huono itsetunto.
Jota ei perhekerhoissa voisi muut äidit vähempää kiinnostaa! Leikin omien lasteni kanssa ja leikitän siinä samalla muidenkin lapset. Puhun, kosketan, kuuntelen, höpsöttelen ja leikin (listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään) omien penskojen kanssa, enkä välitä tippaakaan mitä muut ajattelevat. Hössötän omia penskoja ihan samalla tavalla kodinulkopuolella, kuin kotonakin. Kun olen vihainen lapsille, niin suutun ihan samalla tavalla " julkisuudessa" , kuin kotonakin.. En kiinnosta vähääkään mitä muut siitä ajattelevat ja millaiseksi äidiksi muut minut mieltää.. Ainakin ap:n kaltaisien ihmisen aivoissa raksuttaisi vissiin " että tuossapa vasta perin psykopaatti äiti kodin neljän seinän sisällä, kun noin noita ipanoitaan häsää ja hirveetä showta vetää, että kaikki nyt vaat luulis, että tässä on miss äiti 2007!"
Mutta mä kyllä seurustelen toki niitten mammojekin kanssa mielelläni.
Taidan olla jotenkin vajavainen. Siis semmonen ihminen välittää vähän liikaa mitä muut ajattelevat. Surullista on toisaalta, että tämmöinen äiti ei oikeasti halua olla vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa. Mä haluan, se on ihaninta tässä arkielämäsä. Luulevatko nyt kaikki että mä olen tosi teennäinen ihminen? Eopä ole mitään väliä, luulevat mitä luulevat.
siis sitä äitityyppiä, joka esim. leikkipuistossa istuu kuin tatti juoruamassa muiden äitien kanssa ja lapset sillä välin on hunningolla: muksii muita lapsia, tipahtelee kiipeilytelineeltä, ryövää ja rikkoo leluja.
Sitten tällainen fleguäiti mulkoilee kuin ruttotautista rottaa niitä äitejä, jotka ennen kaikkea menee puistoon leikkimään ja leikittämään lapsiaan.
Fleguäiti kyttää näitä aktiiviäitejä ja juoruaa selän takana: toikin luulee olevansa jotakin, teeskentelee tuossa leikkivänsä lapsen kanssa.
Fleguäidin toimenkuvaan kuuluu " tietää" kaikki naapurien asiat paremmin kuin he itse, ja luokitella heidät sen mukaan, toimivatko he lastensa suhteen täsmälleen samalla lailla (flegmaattisesti) kuin hänkin. Olennaista on myös varallisuuden määrä ja työasema. Erityisen karsaasti fleguäiti suhtautuu ns. uraäiteihin, jotka kehtaavat menestyä työssään ja saada siitä vielä hyvää palkkaakin.