Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

RASKAUS JA PSYYKELÄÄKITYS

Vierailija
25.04.2026 |

Hei!

 

Sain tietää olevani raskaana, nyt olen rv4+5.

Onko sinulla tai läheisilläsi ollut psyykelääkitystä raskauden aikana? 

Minulla on käytössä säännöllisesti Paroxetine 40mg, Abilify 10mg ja unettomuuteen tarvittaessa Doksylamiini 25mg tai Opamox 15mg (käytän vain jos en ole nukkunut kahteen kolmeen yöhön.)

 

Kaksi psykiatria ottivat kantaa tähän tilanteeseen, ensimmäinen sanoi, että lääkkeitä täytyy jatkaa ja määräsi tuon Opamoxin, toinen suositteli annosten laskua ja Abilifyn tilalle Ketipinor.(ei bentsoja!).

Neuvolassa eivät ottaneet kantaa lääkitykseen.


Ensimmäinen ultra 4vk päästä. Mitä teen? Olen todella epätoivoinen, haluan lapselleni vain parasta ja tuntuu, että kukaan ei ota tosissaan tätä tilannetta..
 

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
25.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

sen luokan kysymys ettei kannata täällä kysellä, lääkäriasia. onnea ja voimia odotukseen.

Vierailija
2/10 |
25.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samaa mieltä kuin eka vastaaja, kysy oikealta asiantuntijalta. Täältä saat vain pahan mielen. Onnea ja voimia kuitenkin sinulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
25.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sikiövauriot tulevat pahimmillaan ensimmäisinä raskausviikkoina. Minulla oli muinoin kuukautiset poissa jotain vuoden päivät. Sitten menin lääkärille ja kerroin tilanteestani ja tämä sanoi että olen masentunut (väärä diagnoosi sekin) ja määräsi masennuslääkkeitä ja informoi että en voi nyt tulla raskaaksi. Toisin kuitenkin kävi ja tulin raskaaksi ja sitten lääkärit alkoivat vaatia aborttia koska (sen ajan) masennuslääkkeet aiheuttavat sikiövauroita, samankaltaisia kuin talidomilapsilla eli jäseniä puuttuu. Menin ihan sekaisin koska en olisi halunnut mitään aborttia. Lopulta sitten menin aborttiin ja tästä meni koko elämäni ihan sekaisin. Lääkärit vain ehdottivat että voit tehdä uuden lapsen (mikä oli ihan tyhmää). Mieskin sekosin ja elämä meni aivan pilalle. Minulla ei ole elävää lasta - yhden olen synnyttänyt kuolleena. 

Karvat nousevat pystyyn kun kuulen että joku syö psyykenlääkkeitä raskauden aikana.

Vierailija
4/10 |
25.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö sulla ole hoitokontaktia ja hoidostasi vastaavaa lääkäriä ja hoitajaa? 

Vierailija
5/10 |
25.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan tämä trolli?

Vierailija
6/10 |
25.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

On, ja he sanovat että ei tarvitse muuttaa lääkitystä vaan se täytyy pitää ennallaan. Olen tästä eri mieltä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
25.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja ei ole trolli. 

-Ap

Vierailija
8/10 |
25.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuuntele sydäntäsi ja asiantuntijoita, joilta olet kysynyt mielipidettä. Onnea odotukseen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
25.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi ei bentsodiatsepiinejä? Lääkärien pelko pkv-lääkkeitä kohtaan on karmivaa. He pelkäävät luvan- ja viranmenetystä, koska käynnissä on perusteeton sota sellaisia lääkkeitä vastaan, joista saattaa tulla potilaalle hetkeksi hyvänolontunne.   Tämä lienee luterilainen: "kärsimys jalostaa", "kipu on vain hyväksi", "huuto vahvistaa keuhkoja" & "nautinto on synti" -tyylinen ankea ajattelu.   

Vierailija
10/10 |
25.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse söin raskaanaollessa vain Opamoxeja (ahdistus ja pelkotilat) ja Tenoxeja (unettomuus).  Ydinajatus on, että niitä ei saa käyttää säännöllisesti.  Joka 2. päivä kokonainen 30mg Opamox aamulla ja illalla puolikas, yöksi Tenox, joka 2. päivä puolikas eli 15mg Opamoxia aamulla, yöksi pari Lidlin halpaa melatoniinia.  Lisäksi on hyvä pitää taukoja käytössä, välillä 1-2 päivää ilman mitään lääkkeitä, silloin vain hyvää ruokaa, ulkoilua ja mukavia kirjoja. Söin oksatsepamia 5-6 pivää viikossa kun lapsi oli alle 7-vuotias. Sitten vähensin, ja otin rauhoittavaa vain kun sain pelkokohtauksen. Silloin kun lapsella meni kivasti: koulu sujui jotenkuten ja ystäviä riitti, ja myös lapsen isän kanssa oli ihan ihanaa, silloin minä jätin lääkkeet kokonaan pois yli 5 vuodeksi.

Tahdon sanoa, että kuuntele itseäsi, käytä omaa arvostelukykyäsi ja annostelutaitoasi. Minäkään en kysellyt lääkäreiltä mitään, vaan tein parhaani, suunnittelin, järkeilin ja toteutin. Tällä hetkellä lapseni on jo aikuinen, terve ja mukava ihminen, ja minä syön oksatsepamia vain tarvittaessa, eli n. viikon välein.  Onnea raskauteen! Äläkä anna lääkärien ym. hoitajien hyppiä silmillesi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän viisi kuusi