Uskaltaako 33 vuotiaana erota pitkästä suhteesta

mutta älä ihmeessä hanki ainakaan nykyisen miehesi kanssa lapsia, ellet jo valmiiksi sitoudu kasvattamaan heitä yhdessä miehesi kanssa aikuisiksi.

Kannattaa erota, jos yhtään siltä tuntuu. Ei ne lapset sitä onnea tuo.

Itsekin olen miettinyt eroa kolmikymppisenä ja sitten keskustellen miehen kanssa selvittänyt asiat juurta jaksain ja pysynyt yhdessä. Suhteen on paako uudistua ja kehittyä ajan kuluessa. Haluan olla varma siitä, että jos lapsia saan, niin varmasti miehen kanssa, jonka kanssa arki maittaa ja on varmasti puhuttavaa ja yhteistä huumoria vielä vuosikymmeniä eteenpäin.



Kaikissa suhteissa se uutuuden viehätys ja ensihuuma haihtuvat muutamassa vuodessa ihan biologisista syistä. Kun sitä himoa ja huumaa ei siinä määrin enää jatkossa riitä, niin kannattaa valita se kumppani niin, että tunnet syvää yhteenkuuluvaisuutta, voit keskustella miehesi kanssa ns. samalla tasolla ja kokea tulleesi ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Ja että pystyt kunnioittamaan miestäsi.



Kaikki tuosta kumppanuudesta ja rakkaudesta poikkeava tekee suhteesta huonon ja varmasti masentaa tai katkeroittaa ajan kuluessa. Mieti mitä todella tunnet miestäsi kohtaan ja pohdi tarkkaan, voitko jatkaa. Keskustele miehesi kanssa, vain niin pääsee eteenpäin. Vanhempien parisuhde on lasten koti. Millaisessa ympäristössä haluat lastesi kasvavan? Voitko antaa sen lapsillesi nykyisen miehesi kanssa?