Tökerö anoppi.
Oltiin eilen kylässä anoppilassa ja kun alkoi olemaan kotiin lähdön hetki sanoi anoppi että "Justiina" aikoi jäädä meille yöksi, ei tarvi sitten huomenna mennä tarhaankaan. Kun lapsi kuitenkin alkoi pukemaan ulkovaatteita päälle niin anoppi siihen että eihän sun ollut puhe lähteä vaan jäädä tänne. Kertoi vielä oikein malliesimerkin tuttavaperheen lapsesta joka on monta viikkoa aina kerrallaan mummulassa mökillä. So!
Luuleeko anoppi todella että tuollaisella käytöksellä saa lapsen sinne yöksi. Ei todellakaan. Varsinkaan jos ei osaa alkeita edes käytöksessä.
Kommentit (157)
Normaalia läpän heittämistä mielestäni. Minusta sä olet outo.
Ei kysy keneltäkään että sopisiko vaan pamauttaa asian vain kun ollaan kotiin lähdössä. Tuollaiset asiat kysytään yleensä ensin vanhemmilta että sopsiko ja vasta sitten esitetaan lapselle että haluaisiko hän. Mutta ei anopilta oikein mitaan muutakaan voi odottaa kun se on sellainen möläyttelijä asiassa kuin asiassa ettei niitä enään edes jaksa kommentoida. Eipähän haluta kylään vähään aikaan.
t. ap
lapselle asiasta ennen kuin sopi siitä vanhempien kanssa? Olen samaa mieltä, näistä asioista sovitaan ensin vanhempien kanssa ja sitten kysytään lapsen mielipidettä.
että lapsen kuullen tai jopa lapselle aletaan asiasta puhua.
Terveen itsetunnon omaava vanhempi ei hätkähdä "ylitse kävelyä", mutta lapsen sotkeminen asiaan on ala-arvoista.
Sanoitteko anopille ystävällisesti että kiva idea, mutta pitäisi tietää etukäteen ja pakata vaatetta mukaan jne. Että sovitaan ensi kerralla etukäteen? Anoppis varmaan luulee että noin se pitää ollakin, jostainhan se on tohonkin mallin saanut. Toisin kuin ihmiset luulee, ei kaikki aina yritä kyykyttää, vaan ihan ajattelemattomuuttaan toimitaan.
Tökeröä oli ap:n mielestä varmaan se, että mummo puhui lapselle asiasta ennen kuin sopi siitä vanhempien kanssa? Olen samaa mieltä, näistä asioista sovitaan ensin vanhempien kanssa ja sitten kysytään lapsen mielipidettä.
Nämä asiat sovitaan aikuisten kesken ja sitten vasta kysytään lapsen mielipidettä. Eihän ap:n lapsella ollut varmaankaan mitään vaihtovaatteita tai yöpukua, hammasharjaa jne. edes mukana, jotta yökylään olisi voinut jäädä.
on sellainen, että sitä ei pitäisi käydä lapsen kuullen.
Ja minun äitini tekee ihan samaa, eikä varmaan ole oppinut sitä mistään, koska meillä ei edes ollut mummoa kun minä olin lapsi.
Ja ihan on kyykyttämistä.
Äitini voisi milloin tahansa esittää asian poikansa perheelle samoin. Meidän suvussa kysymyksetkin esitetään usein toteamuksina ja odotetaan, että niihin otetaan sitten kantaa. Jokainen on lapsesta asti tottunut sanomaan myös ei eikä sen sanomiseta pahoiteta mieltä.
Toisissa suvuissa taas kysellään toisilta koko ajan kaikenlaista ja samoissa suvuissa usein kielteisten kantojen ilmaiseminen on vaikeaa.
Ei se, että asiaa ei ole esitetty kysymysmuodossa, vielä tarkoita, että kenenkään yli on kävelty.
Äitini voisi milloin tahansa esittää asian poikansa perheelle samoin. Meidän suvussa kysymyksetkin esitetään usein toteamuksina ja odotetaan, että niihin otetaan sitten kantaa. Jokainen on lapsesta asti tottunut sanomaan myös ei eikä sen sanomiseta pahoiteta mieltä.
Toisissa suvuissa taas kysellään toisilta koko ajan kaikenlaista ja samoissa suvuissa usein kielteisten kantojen ilmaiseminen on vaikeaa.
Ei se, että asiaa ei ole esitetty kysymysmuodossa, vielä tarkoita, että kenenkään yli on kävelty.
tilanteeseen mukaan ja se että äidistä tehdään lapsen silmissä se tarinan konna on kyykyttämistä ja ylikävelyä.
Aivan klassinen esimerkki: Ihanainen mummo haluaisi kaikkea hyvää, mutta mäntti äiti pilaa mummon ja lapsen ilon.
on sellainen, että sitä ei pitäisi käydä lapsen kuullen. Ja minun äitini tekee ihan samaa, eikä varmaan ole oppinut sitä mistään, koska meillä ei edes ollut mummoa kun minä olin lapsi. Ja ihan on kyykyttämistä.
Onko tämä keskustelu nyt oikeasti ollut joku trauman lähde lapselle? Tai äidille? Ei mikään ihme ettei miniät ja anoppit tule toimeen kun sosiaaliset taidot on tätä tasoa! Ap olisi voinut pelastaa tilanteen välittömästi, mutta ei tehnyt sitä vaan vääntää tästä nyt jotain elämää suurempaa draamaa. Taatusti anoppi on ihan huuli pyöreänä jos hänelle avaudutaan kyykytysyrityksistään. Ei hyvää päivää, pipoa löysemmälle.
Sitä paitsi provohan tämä on, koska voiko näin avutonta porukkaa ollakaan?
tilanteeseen mukaan ja se että äidistä tehdään lapsen silmissä se tarinan konna on kyykyttämistä ja ylikävelyä.
Aivan klassinen esimerkki: Ihanainen mummo haluaisi kaikkea hyvää, mutta mäntti äiti pilaa mummon ja lapsen ilon.
on aika ja intoa puida tällaisia tapauksia. Mä olisin unohtanut koko asian 10 minuutin kuluttua, samoin lapset meillä; ei ne siitä tarumatisoidu että eivät pääsekään yökylään, vaikka mummo/kaveri/kummi sitä ehdottikin ja vanhempi kielsi. Jösses mitä saivartelua
Äitini voisi milloin tahansa esittää asian poikansa perheelle samoin. Meidän suvussa kysymyksetkin esitetään usein toteamuksina ja odotetaan, että niihin otetaan sitten kantaa. Jokainen on lapsesta asti tottunut sanomaan myös ei eikä sen sanomiseta pahoiteta mieltä. Toisissa suvuissa taas kysellään toisilta koko ajan kaikenlaista ja samoissa suvuissa usein kielteisten kantojen ilmaiseminen on vaikeaa. Ei se, että asiaa ei ole esitetty kysymysmuodossa, vielä tarkoita, että kenenkään yli on kävelty.
muutenkin mitä sattuu puuta maata heinää, eikä kukaan pidä lupauksiaan jne. Se on tietty toinen tapa. Yhtä lapsellinen kuin tuo mummeli.
Ei kai noin sosiaalisesti avutonta ihmistä olekaan?
muutenkin mitä sattuu puuta maata heinää, eikä kukaan pidä lupauksiaan jne. Se on tietty toinen tapa. Yhtä lapsellinen kuin tuo mummeli.
Enpä jaksanyt asiaa edes kommentoida. Tämä kun ei ollut ensimmäinen kerta eikä varmaan edes viimeinen. Näin hän on toiminut muidenkin jo isompien lasten kohdalla. Monet itkun on tullut kun asiat on esitetty lasten kuullen ja meillä on ollut muita suunnitelmia.
t. ap
yökylään niin se on tökeröä?