Alle kouluikäisten lasten vuorotyössä käyvät yksinhuoltajaäidit!
Onko teitä olemassa? Miten saatte arjen sujumaan? Saako homman toimimaan?
Ja kaikkien kysymysten taustalla pelkoni, kärsiikö lapset tilanteesta..?
Kommentit (14)
Itse mietiskelen samoja asioita. Yhdellä ystävälläni on ystävä, kolmen lapsen yh. Tämä äiti opiskelee ja tekee töitä menestyksekkäästi. Ihmettelen aina, miten hän pärjää. Olen käsittänyt, että äitinsä auttaa jonkin verran, ja lasten isäkin. Itselläni ei onnistuisi, ainoat sukulaiset tai yleensäkään kukaan kuka voisi auttaa asuu tunnin ajomatkan päässä. Jos joudun joskus tekemään vuorotyötä, lapseni menee muutaman kilsan päähän vuoropäiväkotiin. Oma päiväkoti on tässä kodin lähellä. Lapseni on sosiaalinen ja jos ei kovin usein ole tätä toista vuoroa, niin en usko lapsen kärsivän. Nyt käy vuoropäiväkodissa yhden illan kuussa. Syksyllä joutuu ehkä hieman useammin vuoropäiväkotiin. Lapseni nyt 3,5 vuotias.
Ja palatakseni tähän ystäväni ystävään, en ole koskaan nähnyt häntä ulkona lasten kanssa tms. Olen nähnyt hänet vain silloin kun hän on aamulla menossa töihin/kouluun. Ja olen ymmärtänyt myös, ettei heillä ole kovin siistiä, päinvastoin, eihän äidille jää aikaa tällaisiin perusasioihin, kuin ulkoilu lasten kanssa tai siivoaminen. ;( en sitten tiedä onko tuokaan hyvä.
Mutta mihinkäs saat kouluikäiset hoitoon? Se on ongelma. Itse jouduin jäämään työttömäksi, koska en sitten millään voi jättää ekaluokkalaista pärjäilemään yksin iltoja ja öitä. Toivottavasti pian tärppäisi, ja saisin tavallisen 8-16 työn.
3 v lapsi vuoropäiväkodissa. Omat työvuorot ma-su 8:30-24:00. Siis noilla aikaväleillä. Lapsi sopeutunut hyvin vuorohoitoon, nukahtaa hyvin päiväkodissa ja on iloinen ja tyytyväinen ja reipas päiväkotilainen. Arki sujuu, ilman suurempia onglemia.
Etkö keksi mitään muuta vaihtoehtoa!?
Lapsen isä asuu ulkomailla joten siitä ei ole apua.
Lapsi 2v on vuoropäiväkodissa ja sitten usein mummon tai tädin luona.
Itse en ole niin kauhean myöhään töissä, mutta työpäivät venyy 07.00- 22.00. Monesti jos joudun menemään seuraavana aamuna jo 07.00, niin en hae lasta yöksi kotiin. En näe syytä repiä hereille kesken unien ja sitten taas aamulla sama.
Eihän tämä ideaalinen tilanne, mutta minkäs teet? Palkka on ansaittava.
on aamuvuoro. Jos iltavuoron perään on iltavuoro, haen lapsen puolen yön aikaan nukkuvana kotiin, jotta saadaan aamulla molemmat rauhassa nukkua niin pitkään kuin nukuttaa.
En ole missään vaiheessa kokenut vuorotyötä ja tai -hoitoa ongelmaksi, kaikki on mennyt niin hyvin. Ja ajattelen niin, että jos lapsi ei siitä kärsi, niin miksi minä tekisin siitä ongelman. Ja onhan meillä sitten pitkät päivät aikaa olla yhdessä iltavuorojen välillä, toisin kuin päivätöissä olevat vanhemmat saavat viettää aikaa lapsensa kanssa vain pari tuntia illalla.
- 5 -
Ei kaksivuotiaan tehtävä ole kiertää tarhaa, mummulaa ja kotia!
Olen myös yh käyn päivätöissä. Minulla on kaksi tuttua sairaanhoitaja yh:ta, molemmat myös päivätöissä.
Lapsista tulee kovin turvattomia. Tuttu nainen on 24 h päiväkodissa hoitajana ja sanoi, että siellä on paljon huonosti voivia lapsia.
Elämä on kokonaisuus, jossa monet eri palaset on sovitettava yhteen. Joskus se tarkoittaa sitä, että on käytävä vuorotöissä, ja kun omasta takaa ei ole sellaista verkostoa, että joku hoitaisi kotona lasta, on yhteiskunta tarjonnut mahdollisuuden vuorohoitoon, jotta kaikenlaiset ihmiset voivat tehdä kaikenlaista työtä, ja yleensäkin käydä töissä. Vanhemman työssäkäynti on tunnetusti lapsen etu, joka ehkäisee monenlaisia ongelmia lapsenkin elämässä.
- 5 -
Sinun ei ole pakko olla vuorotyössä! Aikuinen osaa ja pystyy tekemään valintoja.
Todellakin se tuttu on sitä mieltä, että vuorotyöstä lapset kärsii... Mieti itse jos nukkuisit aina naapurissa ja välillä hotellissa. Koti on koti, ja äiti on äiti.
Mulla on hyväpalkkainen päiväduuni, eikä vituta yhtään.
Lapsi on ihan innolla lähdössä aina päiväkotiin yöksi, se kokee sen jännittävänä vaihtelua ehkä. Olin mä aina itsekin lapsena tosi innoissani, kun mentiin jonnekin yökylään, se oli aina kuin seikkailu. Muualla lapsi ei sitten yökylässä käykään päiväkodin lisäksi kuin joskus rakastamassaan mummolassa. Muiden sukulaisten luona tai esim isän luona ei käy yötä. Mites sitten sun mielestä ne lapset, joita riepotellaan isän luona yökylässä jne jne, muilla sukulaisilla, millon missäkin... Ja kuten jo aikaisemmin sanoin, meillä on iltavuorojen välillä ne pitkät, ihanat päivät aikaa olla yhdessä, toisin kuin päivätöissä käyvillä vanhemmilla, joilla on pari hikistä tuntia vaan illasta aikaa olla yliväsyneenä yliväsyneen lapsen kanssa.
- 5 -
molemmat tekevät vuorotyötä, elämä on ihan normaalia.
Voisitte avartaa tuttavapiiriänne ja tutustua vaikka sairaanhoitajiin, taksinkuljettajiin, muusikoihin, toimittajiin, palomiehiin, veturinkuljettajiin...
On helppo tarjota ratkaisuksi työpaikan vaihtoa (jos oma työpaikan vaihto on sujunut helposti). Käytännössä työpaikan vaihto ei ole mikään läpihuutojuttu, eikä myöskään työaikojen vaihtaminen.
Vierailija:
Sinun ei ole pakko olla vuorotyössä! Aikuinen osaa ja pystyy tekemään valintoja.
Mä uskon, että lapselleni tämä elämä on aivan luonnollista, hän on kasvanut siihen jo alusta asti.
Tämä työ on jotain, jota rakastan ja se antaa minulle mahdollisuuden esim. viedä lastani lomilla tapaamaan isäänsä. Jotain, mihin mulla ei taatusti oli varaa 8-16 työssä.
On luvannut hoitaa heitä, kuten tähänkin asti iltaisin ja viikonloppuisin. Omia työvuoroja muutan niin, etten valvo kuin viikonloppuisin. Mulla on yksi tai kaksi iltaa viikossa, ja yksi vapaa viikonloppu kolmesta ja valvon yhden viikonlopun kolmesta, jolloin lapset ovat yötä isällään.
Haluan tähän saumaan muutoksia lapsille ja itselleni niin vähän kuin mahdollista. Siksi en vaihda päivätyöhön, koska tulojen tippuessa en voisi säilyttää lasten nykyistä kotia. Vuoropäiväkotiin en halua lapsia laittaa, ettei tarvitse vaihtaa hoitopaikkaa. Enkä itsekään kestäisi yhtään enempiä muutoksia kerralla. Silti vain tuntuu, että kuinka raskaasti lapset tämän muutoksen ottaa. Ja pahalta tuntuu, kun en voi heitä siltä suojella.
ap