Olin voinut vajota maan alle neuvolareissulla viimeksi kun poika

Noh, eihän siinä. Ostettiin sitten niitä MINTTUpastilleja ja huomautettiin kotona aiheesta että kyseessä on MINTTUpastilleja, ei VITTUpastilleja

Me kerran bussissa aiheutettiin varmaan muutamia mietteitä kun lapsi kommentoi erään miehen isoa vatsaa. Mä sitten tökkäsin sitä sormella kylkeen ja sihisin että ole hiljaa. Kun mä olin asiani toimittanut lapselle, niin se kysy kovaan ääneen "Äiti, miksi sä löit mua?"...

ja minä mahdollisimman kovalla äänellä naama punaisena että joo kulta, siellä on lintu, varis

Ei taida kuule olla eka kerta kun terkkakaan tuollaisia kuulee. Todennäköisesti hymyili itsekseen huoneessaan.

mutta kaupassa kerran lapsi istui kärryssä ja minä työnsin kärryjä, lapsi kiukutteli jotain ja sanoin tiukasti että nyt olet nätisti tai pitää lähteä kotiin, lapsi huusi kovaan ääneen äiti älä lyö minua!

Naama punaisena työntelin kärryjä kun hävetti, koskaan ei oo lyöty lasta joten mistähän hän sen siinä just sai päähänsä sanoa... ihmiset katsoi kyllä pahasti ja pitkään... :S

älä isä taas koske mun pippeliin, kun ei ilmeisesti halunnut pesulle ennen uimaan menoa.

Mun mies häpes niin, että ne tuli lasten kanssa suoraan kotiin ja vieläkin mies on välillä varma, että sitä pidetään pedofiilina, heh.

Tytär sanoi lääkärissä, kun lääkäri kysyi milloin se pääsärkee sitten, että aina kun isä on pahoinpidellyt mut.

Oli luullut, että pahoinpitely tarkoittaa sitä, että leikitään, vahingossa putoaa sängyltä ja lyö pään, mutta oli siinä lääkärille selittelemistä.

Meidän 2v poika on keksinyt (omasta mielestään) hauskan jutun:

Huutaa nykyään joka kerta kaupassa APUA! Yritä siinä sitten selittää, että ei saa huutaa apua, jos ei ole oikeasti hätä.

Ap, pienestäpä häpeät, jos tuo tapaus saa sut maan rakoon.



Toi pahoinpitelyjuttu oli paras.

ihmiset katselivat usein paheksuen ja joskus joku mummo tuli kysymään lapseltani, mikä on hätänä. Kyllä hävetti!

Äiti häpeää vieläkin, kun oli tyttökaverinsa kanssa terassilla. Minä ja isä menimme hakemaan äitiä ja hänen kaveriaan. Äitillä ei siis todellakaan ollut tapana kamalasti juhlia, hyvä ja kunnollinen äiti.



Mä olin apinoinut jostakin Suomi-Filmistä seuraavan: Olin kuulemma heittäytynyt polvilleni terassin viereen ja anoen sanonut äidille: "Äiti kulta, älä juo viinaa, tule kotiin". Äitin kaveri vieläkin repeilee muistolle (ja on luvannut kostaa minun lasteni avulla homman minulle) (voisi sen kyllä ihan hyvin tehdäkin...), mutta äitiä ei TODELLAKAAN naurattanut siinä tilanteessa.

Lapseni, jonka puhe on vielä aika epätäydellistä, otti kynän ja paperin sanoen: Mä piirrän hienon LUTKAN!"

taisi tarkoittaa "jutskaa".. vääntyi suussa lutkaksi :D

"Hieno lutka"



REPS JA KOPS =)))))))))))

Korvaa sen aina p-kirjaimella.



Ja pahaksi onneksi hänen lempilelunsa on pingviini, joka sitten muokkautuu hänellä muotoon "pimppiini". Sitäkin lelua on etsitty monesta paikasta ja kovaan ääneen...

mihin käsi ylettyi ja sai myös joitain vaatteita putoamaan lattialle. Sanoin sitten tiukasti: "älä koske". 4-vuotias isosisko alkoi säestää: "mä lyön sua ja revin sulta käden irti, jollet lopeta". Kyllä äidillä posket punoitti. Meillä ei todellakaan käytetä tuollaista kieltä, eikä esim. katsota tv-ohjelmia, joista voisi kuulla tuollaista. Syytän päiväkotikavereita...

myös näitä poliisi- ja palomiesjuttuja. Kauhistelin niitä omalle hoitajalle, joka sanoi, että mitä erikoisemmat virkavaltatarinat ovat juuri tämänikäisillä tuttuja.

Noloa tämä ei ole, mutta hauskaa. Joulukiireissä viime vuonna 2,5-vuotias oli kuullut televisiosta jonkun liittoväen edustajan haastattelun. Poika tuli olkkarista keittiöön, jossa puolenkymmentä hameväen edustajaa hääri ruuanlaittopuuhissaan, pysähtyi keskelle huonetta, nosti sormensa pystyyn ja sanoi kovalla, matalalla äänellä: "minä olen työnjohto!". Meinas mennä rosollinpalat väärään henkeen :)

Ärsyttävintä, mitä tenava nyt pulisee, on kaupassa todetut "äiti, sulla ei oo rahaa" ja "nyt ei voida ostaa leluja kun ne on liian kalliita". Aaargh! Olen yrittänyt opettaa pojalle rahan arvoa, ja tuntuu menneen perille liiankin hyvin....

Hän istui kerran rattaissa ja työnsin häntä kävelytiellä. Ihan meidän edessä käveli nainen. Tyttö isoon ääneen kailotti, jotta kuulisin: "Äiti, vieläkö meillä on niitä aikuisten videoita?..."Ja vähän ajan päästä: "Äiti, muistatko, kun se poliisi yritti kerran kurkkia meidän ikkunasta sisään?"

Olin hävetä silmät päästäni!!! Tarkoitti tietenkin "aikuisten videoilla" niitä muutamaa dvd:tä, jotka EIVÄT olleet lasten ohjelmia, tavallisia elokuvia siis. Ja tuota poliisi-juttua en käsitä yhtään, mistä sen repäisi! :D Ei ole paljon poliiseille ollut tarvetta ja asutaan vielä neljännessä kerroksessa:)

Täytyy vaan yrittää muistaa, kun muiden lapset laukoo jotain vastaavaa, ettei ne lapset aina mitään totuuden torvia tosiaan ole...

edellämainitunlainen teinixin mollauskin, kun poika näki bussipysäkillä Helsingin keskustassa viimeisen päälle merkkivaatteisiin tälläytyneen nuorenoloisen snobin - tiedätteks, kellot ojennuksessa, tukka geelissä, kaulukset tärkätty ja joku Hilfigerin ihquda villapaita nypyttömänä. Tyyppi naputteli siinä kiiltävää Nokialaistaan, kun poika kattoi sitä kauan ja hartaasti ja totesi sitten: "toi poika on aika surkeen näkönen". Siinä piteli muu pysäkki nauruaan - tai ei edes pidellyt - ja poika-rukka lähti pysäkiltä pois sen jälkeen kun joku mummo kommentoi asiaa sanomalla: "nii-in, lasten suustahan se totuus kuullaan".

mitä kannattaa hokea, että vanhemmat hermostuu. Kummipoikani on myös tuollainen "kaljaa, kaljaa" -hokija. Tuntee myös muutaman kirosanan... Keksii mitä ihmeellisimpiä tapoja saada huomiota.



Omakin poikani totesi kerran (n. 2-3-vuotiaana) kaljahyllyllä: "kaljaa isille". Samoin on joskus halunnut ostaa äidille vaippoja (terveyssiteitä).

Oltiin lasten kanssa kävelemässä, kun vastaan tuli mies joka muistutti hieman miestäni. Kolmevuotias kysyi kovaan ääneen, että: "onko tuo iskä"? ja kun vastasin että ei, niin lapsi jatkoi: "miksei"? Mies kuuli kaiken ja katsoi aika pitkään.

Tuollasia ne sen ikäiset on. Kyllä se terkka sen tajus että ei kukaan aikuinen tk:ssa sentäs lasta puris. Siitähän tulis kovat seuraukset.

kummien luona kylässä kattelin aikani kahvipöydässä ja kysyin sitten paheksuvasti:

- Äiti, MONESKO leipä?