*** HAAHUT VKO 14 ***
Kommentit (51)
[b][size=3][color=purple]Haahuilijat [/color][/size][/b]
[b][color=blue] Haahuilijat on keskenmenon kokeneiden kuumeilijoiden oma ryhmä. [/color][/b]
[color=fuchsia]~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~ [/color]
[color=blue][size=1][b]Enni-Maija[/b] minä -78, mies -65, esikoinen 08/04. ennen esikoista kolme km, 1. loppukesä 2002, toinen ystävänpäivänä 2003, kolmas syksyllä 2003. nyt ollaan toista toivottu 11/04.
[b] Elisabeth72[/b] Olen 33-vee ja mieheni on 29. Meillä on kaksi tyttöä 03/03 & 08/04. Asumme ruotsissa....Elämäni ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen keskenmenon sain joulukuussa -05. Nyt toivomme pikku kolmosta ja odotamme milloin tärppäis:)
[b]Hannele-81[/b] Oulusta. Tuulimunaraskaus todettiin rv 12+ ja kaavittiin 03/06
[b]-Jonzu-[/b] minä 23v ja mies molemmat 23v. Ennestään meillä on tyttö 6/02 ja poika 5/04. Asutaan Oulun läänissä. Keskenmeno 02/2006.
[b]Jumppakärpänen[/b] Ikää on 28v. ja naimisissa olen. Pohjanmaalta. Ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen keskenmeno oli 10/05.
[b]karoli[/b] minä vm-76, mies vm-71. Mies saksalainen, asumme Saksassa. Yhteinen poika 09/2002. Pikkukakkosta on toivottu yli kaksi vuotta, 01/04 alkaen. Keskenmenoja kaksi: 11/00 kohdunulkopuoleinen raskaus ja 05/05 keskeytynyt keskenmeno viikolla 7.
[b]katri72[/b] Olen 33-v ja aviomies 33-v. 10-v koira. Helsingistä. Esikoisen yritys alkoi 02/03. Keskenmenot 7/05 ja 12/05.
[b]Liliane[/b] Minä ja mies molemmat 24-vuotiaita ja asumme Lounais-Suomessa. Toiveissa oleva pienokainen olisi mulle toinen (tyttö 5/01) ja miehelle eka. Spontaani keskenmeno 01/2006 rv 7+2, odotin ilmeisesti kaksosia.
[b]laralei[/b] Olen 20-vuotias, mies 28. Pillerit jätin pois syyskuussa -05, ensimmäinen raskaus alkoi toisesta kierrosta. Raskaus todettiin tuulimunaksi uudenvuoden aikaan,juuri kun tuli täyteen rv 12.
[b]loiloi[/b] keskenmeno -04 syksyllä , -05 kesällä sekä tuulimunaraskaus -05 keväällä,
perhettä on jo kahden tytön ja miehen verran ; )
[b]Luumis[/b] Olen Espoosta, esikoista yritetään, mulla on ikää 26 ja miehellä 31 vuotta. Yritys aloitettu syksyllä 05 ja km 11/05 (rv 5+4).
[b]maria80[/b] minä olen vm 80 ja mies 73, lapset; poika ' 97 ja tytöt ' 99 ja ' 04, neljännelle annettiin lupa tulla 04/05. Tärppi tulikin toisesta kierrosta, mutta onnea kesti vain rv:lle 15+4, jolloin todettiin sikiön sydämen pysähtyneen.
[b]memmuli24[/b] Olen kesällä 26v täyttävä äippä pohjoisesta, mies kohta 27 ja esikoinen aikamoinen nassikka ;) kohta 1,5v. Spontaani keskenmeno 12/2005 rv 10+6.
[b]Menier[/b] Eli siis miehen kanssa ollaan vähän reilu parikymmpisiä, vauvaa on toivottu 9/04 saakka. Ensimmäisen kerran tulin raskaaksi joulukuussa 2005 mutta raskaus meni siis kesken kun viikkoja tasan 7.
[b]minnilotta[/b] oma ikä 37, mies 41, kolme muksua 17v,10v ja 8v. Keskeytynyt km vk 8+4, lääk.tyhj. 11/2005
[b]nippula[/b] yrittäminen alkanut kesällä 2004 ja km 8/04.
[b]nipsu-79[/b] olen 26 vuotias ja mieheni on 32. Minulla on kaksi lasta 3 ja 5 vuotiaat. nyt olemme yittäneet pikku kolmosta tän kierron jälkeen 8kk. Keskenmeno rv6 9/05. Viime kierrossa testasin plussaa joka muuttui kuitenkin tädin vierailuksi eli epäilen kemiallista km 12/05 ja km 01/06 rv5+.
[b]Nonna-80[/b] minä -80, mies -78, yritys aloitettu 10/03, keskenmeno 12/04 rv 14. Lapsettomuushoidot aloitettu 1/2006.
[b]Pikkutiikeri76[/b] meillä on ennestään lapset tyttö 8/02 ja poika 9/04. Asutaan pohjois-pohjanmaalla. Keskenmeno 01/2006.
[b]pipsa79[/b] Minä itse pian 27.v. ja mies 31 ja esikoista yritetään...meillä 3 Icsiä tehty josta saldona yksi keskenmeno ja sen jälkeen 2 luomuraskautta jotka kummakin menivät kesken.Tällä hetkellä käytössä clomit ja disperiini 100mg/pv.
[b]-pitkätossu-[/b] Minä 22 ja mies 27.. Yritystä 06/05 ja tm 11/05 jota ensin yritettiin pois lääkkeillä ja sitten loput kaavittiin...
[b]porkkana[/b] minä 26 v. ja avomies 28 v., lapset -02 ja -03. Km 6/05 rv10, 10/05 rv9 ja 01/06.
[b]purre[/b] Ikää on 27-v ja toista lasta on yritetty tammikusta -05 asti. Keskenmeno 3/05 rv 5+5 ja sen jälkeen yksi kemiallinen raskaus 6/05.
[b]pömppö79[/b] Minä ja mieheni vm.79, esikoistyttö 01/03, tuulimunaraskaus, joka meni kesken 01/05 rv 12. Pikkukakkosta on yritetty 04/04 lähtien.
[b]rosmariini.[/b] Olen vm -78 ja mies -75. Esikoistyttö syntynyt 10/04 ja km 05/05 rv 7.
[b]sani-74[/b] Minä 31-v, mies 37-v, lapset 01 ja 03, kohdunulkoinen 08/05.
[b]titi75[/b] Minä-75, mies-67, vauvin yritys aloitettu 09/04, km 06/05 (rv8), km 09/05 (rv8).
[b]toini77[/b] Olen 27 v, mies 28 ja poika on 2v. Pikkukakkonen oli haaveissa mutta raskaus päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon rv 12+ 9.5.
[b]töötsi[/b] olen 25 vuotias toukokuussa 05 syntyneen pojan aiti. Mieheni on 35. Asumme Ranskassa, ja siksi kirjoituksissani ei ole ä-kirjaimia :o). Km 11/2005 rv 6+4.
[b]UusiNuppu[/b] Minä ja mies 30v. Esikoinen 06/02. Km:ja oli kolme ennen häntä. Nyt km:t 05/05 ja 08/05 rv 12.
[b]vilijonkkka[/b] Olen kahden pojan äiti Turun seudulta, esikoinen 08/01 ja kakkonen 06/04, kakkosen jälkeen söin hetken minipillereitä, pillerit jätettiin pois 11/04. Tässä yrityksen aikana olen kokenut 4 kertaa alkuraskauden keskenmenon... Viimeisin oli tuossa tammikuun lopussa.
[b]VM1974[/b] minä 30 v, mies 36 v asutaan pääkaupunkiseudulla ja ensimmäistä yhteistä yritetään. Mulla ei lapsia ennestään, miehellä 10 v tyttö. Yritetty on 10 / 2004 lähtien, km 07/2005 rv 6+3.
[b] ÄIPPÄ_80[/b]
[color=fuchsia]~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~ [/color]
[size=2][color=red]ex-haahut eli jo plussanneet!! [/color][/size]
[b]adalmiina33[/b] plussa 21.6.2005, la ?
[b]syksy79[/b] plussa 12.7.2005, la 21.3.2006
[b]Melike77[/b] plussa 17.7.2005, la 27.3.2006
[b]viiru-74[/b] plussa 28.7.2005, la 1.4.2006
[b]Wilkuna-72[/b] plussa 29.7.2005, la 4.4.2006
[b]Maya-76[/b] plussa 17.8.2005, la?
[b]riax[/b] plussa 11.8.05, la 20.4.2006
[b]MARU79[/b] plussa 20.8.2005, la 29.4.2006
[b]Triku[/b] plussa 20.8.2005, la?
[b]Miikuko[/b] plussa 23.8.2005, la 4.5.2006
[b]joanna04[/b] plussa 24.8.2005, la 30.4.2006
[b]coco-koala[/b] plussa 30.8.2005, la 8.5.2006
[b]Iisamaari[/b] plussa 2.9.2005, la 10.5.2006
[b]Bisquit[/b] plussa 7.9.2005, la 12.5.2006
[b]petjuska[/b] plussa 8.9.2006, la ?.5.2006
[b]Margariini[/b] plussa 14.9.2006, la ?.5.2006
[b]Zara77[/b] plussa 14.9.2005, la ?.5.2006
[b]Mauku75[/b] plussa 17.9.2005, la 26.5.2006
[b]uba-aba[/b] plussa 23.9.2005, la?
[b]Toive06[/b] plussa 30.9.2005, la?
[b]Aapeli_77[/b] plussa 9.10.2005, la 16.6.2006
[b]Kengu76[/b] plussa 11.10.2005, la 13.6.2006
[b]tammenterho[/b] plussa 14.10.2005, la 17.6.2006
[b]MinnaY[/b] plussa 18.10.2005, la?
[b]kuutar-74[/b] plussa 20.10.2005, la?
[b]Denise-84[/b] plussa 29.10.2005, la?
[b]pörrimöykky[/b] plussa 31.10.2005, la?
[b]pinjuska04[/b] plussa 21.11.2005, la 31.7.2006
[b]wannabemami[/b] plussa 24.11.2005, la?
[b]Niamey_85[/b] plussa 26.11.2005, la?
[b]Kerttukasperi[/b] plussa 11.12.2005, la 22.8.2006
[b]Lauris[/b] plussa 14.12.2005, la 20.8.2006
[b]sartsu[/b] plussa 24.12.2005, la 31.8.2006
[b]kuonokas[/b] plussa 28.12.2005, la
[b]neronja[/b] plussa 30.12.2005, la 7.9.2006
[b]masunasu[/b] plussa 31.12.2005, la?
[b]pepsimax7[/b] plussa 5.1.2006, la?
[b]peebee[/b] plussa 10.1.2006, la?
[b]femmamma[/b] plussa 11.1.2006, la?
[b]ulriina[/b] plussa 23.1.2006, la?
[b]myttynen75[/b] plussa 27.1.2006, la 6.10.2006
[b]visakoivu[/b] plussa ?, la 13.10.2006
[b]Flofer[/b] plussa 30.1.2006, la 14.10.2006
[b]nipsunen[/b] plussa ?, la 20.10.2006
[b]Kaksonen76[/b] plussa 15.2.2006, la 26.10.2006
[b]Swehina[/b] plussa 10.3.2006, la 12.11.2006
[b]Pirpula[/b] plussa ?, la ?
[b]marrasmamma[/b] plussa 29.3.2006, la ?
[b][color=purple]Laihduttavat haahuilijat [/color][/b]
[b]Nimimerkki:[/b] -Jonzu-
[b]Pituus ja lähtöpaino, BMI:[/b] 165/94, 34
[b]Ongelmakohdat:[/b] suklaa
[b]Keinot:[/b] Suklaata tms ainoastaan lauantaina (myös lasten karkkipvä),vähintään 10 000 askelta vuorokaudessa eli lenkille siis =)
[b]Tavoite:[/b] 5kg välitavoitteet,kaikkiaan ainakin 25kg pois.
[b]Nimimerkki:[/b] maria80
[b]Pituus ja lähtöpaino, BMI, vyötärö-lantiosuhde:[/b] 174/83; 27,4; 0,91
[b]Ongelmakohdat:[/b] suklaa ja muut herkut ovat heikkouteni
[b]Keinot:[/b] Herkut ainostaan viikonloppuun, kahvihetken herkkuja myös vähemmäksi sekä päivittäisten lenkkien lisäksi myös n. kerran viikossa (tai kahdessa =)) uimahalliin ja/tai kuntosalille...
[b]Tavoite:[/b] 8-15 kg pois
[b]Nimimerkki:[/b] nonna80
[b]Pituus ja lähtöpaino, BMI:[/b] 171cm, 82 kg. BMI jotain 26 ja risat
[b]Ongelmakohdat:[/b] sokeri
[b]Keinot:[/b] Sokerin vaihtaminen makeutusaineeseen, vaalean leivän ja pullan syönnin karsiminen, keksit pois!!!
[b]Tavoite:[/b] ainakin se 10 pois
[b]Nimimerkki:[/b] VM1974
[b]Pituus ja lähtöpaino, BMI:[/b] 169 cm, 74 kg, BMI 25,8
[b]Ongelmakohdat:[/b] herkkujen syöminen, ylisuuret ruoka-annokset
[b]Keinot:[/b] Pienennän ruoka-annoksia ja vähennän radikaalisti vaalean leivän sekä herkkujen syömistä. Makeapalaksi valitsen jatkossa vain kevyitä vaihtoehtoja, kuten rahkoja.
[b]Tavoite:[/b] 9 kg pois
sani-74; toivottavasti ovis löytyy ja saatte sen tarkoin hyödynnettyä ;)
titi75; Nyt muistat levätä tarpeeksi! Pikaista paranemista!
katri72; harmi, että tulos oli nega. No, eipähän enää tarvi asiaa murehtia. Sitten uudella innolla syyskuussa, eikös?
pikkutiikeri76; tsemppiä piinailuun! TOivottavasti täti ymmärtäisi pysyä poissa!
Lizie; Pahoittelut keskenmenostasi ja tervetuloa joukkoomme! Toivottavasti pääset kuitenkin pian takaisin tuonne odotuspuolelle!
ON: Huomenna olis sitten toivottavasti viimenen labra ja ylihuomenna soittoaika sinne lääkärille...
[color=darkgreen]Moi!
Minäkin pääsin vihdoin tänne asti... Kuumeesta on parannuttu ja töissä olin jo tänään.
Pahoittelut KATRILLE negasta. Olishan se tosiaan omituista ja huisia ollut jos testi ois jotain muuta näyttänyt.
MARIA: Teillä on ollut sitten tosiaan " vauvanteko" pannassa. Toivottavasti ens kerralla saatte jo luvan jatkaa!
TITI: Peijooni että sattukin se mahatauti ovisaikaan! Grrr... Mää luulen että mulle myös on pahoja nuo kaikki " tänään ois ollut neuvola" , " tänään raskaus ois ollut puolessa välissä" , " tänään ois alkanut mammaloma" Toivon vain että mammaloman alkamiseen ja laskettuun aikaan mennessä on jo uus mammaloma ja LA tiedossa! =o)
MARRASMAMMALLE onnea plussasta! Vautsi, että oikeen tuplat jos tulis...!
NONNALLE ja TITILLE paranemista! NONNAHAN on varsinainen kulttuurin harrastaja. Minusta on tosiaan tuntunut että täällä kaikki on yrittäneet jo niin kauan mutta pakostakin kai kun kaikki plussanneet on jo odotuspuolella eli pakostakinhan täällä on sitten ne pitkään plussaa toivoneet tai sitten vasta km kokeneet. Ja pitkään ja pitkään... Loppujen lopuksihan joku 4 kk ei nyt niin tuhottoman pitkä aika ole vaikka se minusta on tällä hetkellä ikuisuus!
Teillä on tosi usealla nuita follikkeliultria ym. Käyttekö yksityisellä vai missä? Kuuluuko ne lapsettomuushoitoihin vai käyttekö muuten vain?
PORKKANALLE tsemppiä kilpirauhassairauteen!
PIKKUTIIKERI: Ihan oikeassa olet miehelle menetys on yhtä suuri vaikka eri tavalla sitä käsittelevät. Tajusin sen vasta viime viikolla. Meillähän mies ei paljon asiasta puhu, ja olen siksi kai kokenut että ittellä menetys on ollut suurempi. Viime viikolla olin aika maassa ja kun sanoin ettei hän voi tietää millasta mulla oli esim siellä sairaalassa päivä yksin niin mies vaan totes että arvaa millasta mulla oli se päivä töissä! Sillon mää vasta tajusin että kova pala se on ollut miehellekin. Puhu se ei edelleenkään liiaksi mutta rivien välistä olen kyllä nyt ymmärtänyt että kyllä se tosiaan yhtä iso menetys on vaikka tosiaan fyysisesti tietysti menetys vain naiselle.
Nyt täytyy kiirehtiä ruokakauppaan...
HANNELE kp 20
Lizien tulin nopeasti toivottamaan tervetulleeksi haahuihin ja välittämään osanottoni keskenmenon johdosta! Senhän me olemme kaikki täälä kokeneet, joten tänne on helppo purkaa tuntemuksiaan ja pahaa oloaan! Eläkä välitä siitä vaikka monet meistä pohtii jo oviksia ja tärppejä yms jotkut meistä ovat olleet täälä jo useitä kuukausia, se ei tarkoita, ettet voisi keskenmenoa ja sen tuottamia tunteita täälä pohtia. Päinvastoin, monilla ei ole ollut juuri muuta tietä purkaa keskenmenon tuntemuksia, niin tämä on ollut tärkeä palsta sitä varten.
Maria: joo eiköhän se ovis lauantaina mahtanut olla, koska lämmöt nousi sen jälkeen (toivottavasti ainakin). Tsemppiä sulle seuraaviksi päiviksi! Pidän kovasti peukkuja, että luvan saatte! bd bd bd bd
Kaikille haahuille terveiset ja hyvää alkavaa viikkoa! :)
-sani kp 15
Heippas vaan kaikille. Taas on uusi viikko alkanut.
Maria: Juu, uudella innolla sitten syyskuussa. Ainakin on mukava ympäristö aloitella ne yritykset. =) Toivottavasti tekin saatte luvan aloitella.
Hannele: Olisi tosiaan ollu melkomoinen uutinen tässä vaiheessa. Mutta toisaalta tuon tuloksen melkein arvasin. =/ Mutta ehkä sitten syksyllä tärppäis meidän etelän matkan seurauksena. ;)
Lizie: Pahoitteluni menetyksestäsi ja tervetuloa haahuihin! Toivottavasti pääset pian takaisin tuonne toiselle puolelle. ;)
ON: Eipä täällä mitään uutta. Saa nähdä milloin nuo möyrimiset ja värinät loppuu. Aika vähän niitä on toistaiseksi ollut tänään, mutta saa nähdä miten sitten illalla. Tuntuu, että aika usein värisee tuossa klo 22 jälkeen. Hassua tuollainen melko säännöllinen värinä...
Illanjatkoja kaikille!
LIZIELLE oli toki tarkoitus kommentoida mutta kerkes jo unohtua...
otan osaa suruusi. Itsellänihän on kyllä tuoreessa muistissa, niinkin tuoreessa että eiköhn tässä vielä suruaika oo itselläkin päällä. Kolme viikkoa tulee huomenna. Ja aika samoilla viikoilla oli minullakin raskaus menossa (12+2) mutta sillä erotuksella vaan että ei ollut mitään vuotoja tai mitään, selvis kun mentiin np-ultraan että kohdussa olikin pelkkä tyhjä raskauspussi.
Tiedän, suru on suunnaton. Mutta silti vaikka aikaa on kulunut vasta 3 viikkoa niin suurimmaksi osaksi jaksan jo katsella tulevaisuuteen! Välillä tulee takapakkia mutta kyllä se elämä voittaa.
Itse olen konkretisoinut surua ostamalla enkeliriipuksen, se on meidän menetetty Valtteri. Neuvolasta saamaan Vau-kirjaan johon kerkesin kirjoittaa kaikki alkuraskauteen liittyvät jutut, oon kirjoittanut nyt myös kaikki km liittyvät jutut ja lisäillyt runoja jotka on koskettaneet.
Paras apu ja lohtu on ollut tietysti oma mies, niin usein oon itsekseni todennut että onneksi sain kuitenkin kokea tämän hänen kanssa. Meillä mies jaksaa paljon toiveikkaammin katsoa tulevaisuuteen ja se on auttanut paljon, hänen positiivinen asenne.
Toivon sulle pikaista toipumista ja sen jälkeen uutta raskautta! Kohta kasvatellaan mahoja yhdessä! =o)
HANNELE
Moikka haahut! Pahoittelut uudelle haahulle, toivottavasti pääset pian takaisin plussa junaan. Onko täällä piinailijoita nyt? Plussa onnea kaikille tasapuolisesti!!
Pikaisesti on: Menkka jomotukset edelleen vaivaa, mutta olen ajatellut että ne on normaaleja kasvukipuja. Selkä on myös tosi kipeä, mutta se on sellainen ikuinen vaiva mulla. Kovasti odotan että viikkojas olisi tarpeeksi, jotta ultrassa näkis jotain, pitää huomenna varata aikaa. Jännittää josko siellä todella tuplat on tulossa...:) Mietin pitäisikö vielä yksi testi ostaa ja tehä, mutta taidan säästää rahaa.. Välillä iskee pelko ja epätoivo, saako tätä lasta pitää, mutta toistaiseksi kaikki hyvin. Taitaa tämä pelko raskauden kestosta olla jokaisella haahulla. Kyllä se ainakin mulle jätti pelon kun edellinen meni kesken. Mutta toivotaan että hyvin tässä käy!!! No, tulipa taas omanapainen teksti, mutta pakko välillä purkaa tuntojaan ja tämä joukko on hyvä siihen..:)
-marrasmamma- rv 4+3
...tulin kurkistamaan tänne. Tämä päivä edelleen, niin kuin koko viikonloppua pelkkää lepoa. Kuume sinnitellyt tänäänkin koko päivän sielä 38C hujakoilla. Joten luulen, että huominenkin on varmaan hyvä töistä pois olla. Hirveet tunnon tuskat taas kun tietää, että töissä olis vaikka mitä juttuja pitänyt saada hoidetuksi ennen lomaa ja osan vielä perjantainakin töissä jätin odottamaan tätä vkoa, että kyllä ne vielä ehtii ennen lomalle jääntiä. Mutta nyt kun tulin kipeeksi, niin tässä sitä taas ollaan.
Maria: Päivät käy vähiin. Toivotaan, että soittoaika antaa toivotun luvan pistää vauvahanke uudelleen käyntiin. =) Sitkeästi te olette tämän " panna-ajan" jaksaneet.
Joku oli uutena haahuna tullut joukkoomme. En muista nyt niciä eikä ole toista selainta auki, mutta pahoittelut km:stasi ja lämpimästi tervetuloa joukkioomme. Tänne on hyvä purkaa oloaan.
Hannele, sinäkiöhän se olit joka kyselit että missä käymme niissä follikkeliultrissa. Kyllä se on täytynyt ihan yksityiselle mennä. Kallistahan se on, mutta kun ei kunnallisessa lääkärissä noteerata täällä ainakaan mitenkään. Se 3km pitäisi olla takana, ennenkö minkään sortin tikkua ristiin laitettaisiin. Me ollaan nyt miehen kanssa otettu vähän varaslähtöä näihin juttuihin. Mulla ainakin se hetki lääkärin kanssa jutustelua + ultra makso yhteensä n. 150¿. Vastaanotto siis jotain 70¿ ja ultrasta erikseen 77¿. Kyllä se hirvittää käydä sielä " jalat kattoa kohden nostamassa" kun tietää, että se lasku on aina ihan karsee, mutta jos se yhtään tuo mielenrauhaa, niin siitä se on pieni hinta. Mä sain ainakin ne edelliset kokeet mitä otettiin kun katottiin, että onko sitä hyytymistekijä ongelma, niin sain ne sairauskassan kautta kaikki takas. Kela korvas osan ja loput tuli sieltä kassasta. Epäilin ensin, että mahtavatkohan korvata, mutta niin vaan kävi, että rahat kopsahti tilille. Katsotaan miten käy tämän toisen laskun kanssa.
Katri: Te jäätte sitten odottelemaan sitä etelänmatkaa syksylle ja kaikki peliin sitten sielä... =) Meillä tästä tulevasta matkasta ei siltä osin nyt ole hyötyä koska ovis oli nyt just viikonloppuna ja se meni vähän harakoille kun nyt tää mahatauti ja kuume iski koko viikonlopuksi. Mutta eiköhän sitä yhteistä laatuaikaa tule kuitenkin lomalla sielä lämmössä eri tavalla vietettyä kun siihen on mahdollisuus...olipa ne tärppipäivät käsillä tai ei. =)
ON: Matka lähestyy ja edelleen kipeänä...voihan nokka....no mut ei tää nyt enää ihan mahdoton tilanne ole...ruoka pysyy sisällä eikä vatsa tunnu olevan enää pahasti sekaisin. Pahin päivä oli eilen. Kuumeen kun sais vielä laskemaan ja tää olo vielä hieman kohtentuisi, niin eiköhän se elämä tästä ala voittamaan. Tänään kun olen ollut kotosalla, niin hieman kattellut jo vaatteita reissua varten ja täähän on aina tää ikuinen ongelma naisilla, kun sitä ottais matkaa niin paljon ylimääräistä. =) Mutta todellisuudessahan sielä ei paljon mitään tarvi. Vaatteet on suht nyt mietitty valmiiksi, mutta on tosi vaikeeta valkata mitkä kengtä laittas menomatkalla jalkaan. Ei oikein ole mitään sellaisia hyviä matalia, jotka kävis sielä ja täällä. Korkeampia kenkiä en viitsi laittaa kun tiedän, että se seisoskelu lentokentällä ja töpöttäminen ekana päivänä ennen hotelliin pääsyä on yleensä aikas raskasta. Sinne kun ajattelin ottaa vaan sellaiset kävelysandaalit ja korolliset kengät iltamenoihin. No ehkä mä jotain tuolta löydän. Mulla ON niin paljon niitä kenkiä, että olen päättänyt jo että uusia en enää osta tätä matkaa varten. Piste pasta. Tukan jaksoin tänään värjätä ja nyt on freesimpi olo kun tukka on huoliteltu.
Tiedän, mun pitäs olla petissä ja täällä vaan lätisen...kai se sinne pitää mennä. 4 yötä lähtöön... ;-)
titi75 kp15/ 28-30
Itkettää vaikken teitä vielä edes tunne... Luultavasti tulen ainakin jonkin verran tilittämään tätä keskenmenoa, vaikka tosiaan moni täällä tuntuu tosiaan jo bongailevan oviksia ym. eli menossa vähän eri vaiheessa, mut ei ole pakko sitten lukea jos liikaa tilitän...
Päivisin, kun esikoinen (1,5v) pitää suht kiireisenä ja mielen iloisena, koska olen niin onnellinen, että hän on olemassa, en ehdi niin paljon tätä keskenmenoa ajatella. Mutta sitten iltaisin, kun hän on nukkumassa... Tai kun menee vessaan ja muistaa sen kamalan voimakkaan vuodon, mistä kaikki alkoi... Tai kun yrittää itse saada unen päästä kiinni ja käsi kulkeutuu vatsan päälle, joka onkin taas tyhjä... Tai kun asiasta joutuu puhumaan, kuten tänään kun peruin kaikki ultrat ja lääkärit... Silloin se itku nousee pintaan...
Yritän itsekin jo ajatella tulevaisuuteen, ehkä tosiaan keskenmenolle oli hyvä syy, ei varmasti vain ollut tarkoitettu pikkuista syntymään. Toivoa sopii, että esikoinen sitten joskus saisi seuraa ja me toisen pikkuisen.
Mä en uskaltanut täyttää vielä niitä neuvolasta saatuja kirjoja, enkä ole saanut mitään ultrakuvia. Odottelin vaan kovasti ekaa ultraa, et sais tietää josko kaikki on hyvin. Mut ehkä voisin sinne kirjaseen kuitenkin jotain kirjoitella, yleensä mua aina kirjoittaminen ja asioiden purkaminen siten on auttanut. Ja olisi sitten muistoa tästä pikkuisesta. Meinasin ostaa jonkin kauniin pienen kukan, joka muistuttaisi vauvasta. Mut en vielä tiedä. Huomenna olisi tarkoitus päästä taas pitkästä aikaa ulos neljän seinän sisältä. En ole vielä jaksanut, on ollut niin heikko olo.
Eilen unohdin, siis osanottoni myös tietenkin teille kaikille muille menetyksen johdosta. Ja toiveita kestävemmistä plussista kaikille!
Lizie
En jaksanut eilen kirjoittaa...sain lauantain konsertin jännittämisestä päänsäryn joka näköjään jatkuu vaan...tylsää...Mut onneksi burana auttaa.
Heti alkuun Marialle tsemppiä! Sähän saat niitä labratuloksia tänään! Toivottavasti ne olis mieltä ylentäviä ja vauvan " tekolupa" heltiäis. Mites listan siivous edistyy? Olen katsellut et meitä on ehkä alle 10 aktiivikirjoittajaa täällä enää? Sit ehkä plussanneistakin vois poistaa ne, jotka ei käy kirjoittamassa odotuspuolelle...en tiedä ovatko he siivonneet listaa...meillä ainakin löytyy sellaisia, jotka on plussanneet jo niin kauan aikaa sitten, et vauvan on täytynyt jo syntyä.
Lizielle pahoittelut keskenmenosta ja tervetuloa joukkoomme. Kuten esittelyistä voit lukea, meitä on joka junaan...ja jotkut tulee resiinalla vielä perässäkin...kuten minä, joka näytän tulleen jäädäkseni. Tosta ultrakuvien katselusta...Mä katsoin ne läpi vasta vähän ennen joulua uudelleen...silloin keskenmenon aikaan pinosin ne kaappiin vaan...nyt olen tyytyväinen, etten heittänyt pois...saa sitten jälkipolvet joskus meidän mentyä katsella niitä ja nähdä meidän elämään. Keskenmenoa en ole pitänyt salaisuutena, eli enköhän sen omille lapsillenikin joskus tulevaisuudessa kerro. Jotenkin helpompi niidenkin ehkä kohdata jotain samanlaista, jos tietävät, että omalla äidillä on ollut. Mulle ainakin anopin vertaistuki oli tärkeää. Hän kuoli 3 viikkoa keskenmenon jälkeen yllättäen mutta ehti olla mun tukenani toipumisessa ekat viikot ja kertoa omista kokemuksistaan ja tuntemuksistaan.
Hannele-81: Mustakin tuntui silloin joskus 3 kk keskenmenosta, että ihan kauhean pitkä aika on mennyt, mutta nyt sitä ei edes tajua...varsinkin kun hoidot on käynnissä. Sen takia meillä siis niitä follikkeliultria...kun tuli jo vuosi täyteen keskenmenosta ja sitä edelsi yli vuoden yritys, niin päästiin ihan julkiselle puolelle hoitoon. Jono ei ainakaan ollut kovin pitkä. Tammikuussa käytiin terveyskeskuksessa ja maaliskuun alussa oli eka käynti Kättärille. Nyt siis kierron seuranta päällä.
Ja tosta miehen surusta vielä: meillä mies otti välimatkaa surunsa takia. Menetti 3 viikkoa keskenmenon jälkeen äitinsä ja musta tuntui, että maaliskuun loppuun asti se oli ihan muumio, ihan tuntematon ja tunteeton, sellainen jäävuoren sisään lukittu. Ei edes kavereilleen kertonut mitään. Mä jo mietin, et pitääkö ruveta tekemään eroa vai eikö se muutu...samaan aikaan yritin väsätä elokuisia häitämme...Onneksi tilanne riitelyiden ja puhumisen tuloksena laukesi ja varsinkin kun häästressi saatiin pois alta, on meillä mennyt paremmin kuin vuosiin. Ei tartte koko ajan vääntää jostakin.
Katri72: pahoittelut negasta. En halua olla ilon pilaaja, mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon, ettei mihinkään etelänmatkaan kannata asettaa paineita " jos mä siellä tulisin raskaaksi" . Itsellä nimittäin koko viimekesäinen Espanjan reissu meni sen ajattelussa ja siitä tuli ihan väkisinvääntämistä...ja tipuin tosi korkeelta kun en ollutkaan raskaana vaan menkat alkoi ihan ajallaan.
marrasmammalle vauvaliimaa ja tarrasukkia jotta pienokai(set)/nen pysyisi kyydissä. Toivottavasti tulet pian kertomaan meille ihania ultrauutisia.
Titi75: toivottavasti paranet pian, vatsatauti on tosi inhottava kaveri. Toisaalta toi kuume kuulostaa hyvältä...yleensä se häätää mahapöpön pois. Ja ihanaa reissua teille, jos en muista myöhemmin toivotella! Toivottavasti yhteinen laatuaika on parasta mahdollista parantelua teille.
(.)...Vaaka juhlii mun kanssani tänään...78 kiloa! Jee! Jos sinne tasan 70 hujakoille päästään tän kevään aikana niin olen tosi tyytyväinen...kesään on kuitenkin vielä aikaa...sen kertoo toi lumitilanne täällä Hlsingissäkin. Mä olen kans miettinyt vaatteita mukaan reissuun, pääsiäisen jälkeisenä perjantaina onkin lähtö. Rankkaa siitä tulee, mutta hauskaa varmasti. Äänenhuoltojoukoilta saatiin just lauantaina ohjeet, et paljon strepsilssejä, bafusineja, juotavaa flunssalääkettä ja kaulahuiveja mukaan...sillä pitäis kestää bussien ilmastointi...ja taukojumppaa suosittelivat myös. En tiedä, pitäiskö saada mahtumaan jumppakamat mukaan ja ainakin kahden välipäivän tietämillä löytää joku paikallinen kuntosali mihin pääsis ainakin punttikselle? Tekis hyvää selälle, jos pitää 10 päivää kuitenkin istua lentokoneessa ja bussissa. Tänään kp 9 ja huomenna eka follikkeliultra. Luulen, et kurkistelujen jälkeen päättävät kuitenkin siirtää seuraavan vasta ensi viikolle...toivottavasti pääsiäinen ei ihan kauheesti sotke...meinaan, et jos ovis osuu siihen, ei sitä pystytä sit ultraamaan varmaankaan...Mun tuuria sekin olis.
Mä olen jo luovuttanut luomuraskaudesta haaveilemisen...ok, ihmeitä tapahtuu, mutta...no, mut huomenna toivon, et saatais simppatestien tuloksetkin...
Mellun uutisia kävin lukemassa odotuspuolelta. Nalle on nyt sitten syntynyt ja iso nalle olikin. Tippa silmässä luin kuulumisia...ekat keskenmenothan koettiin yhtä aikaa...Mellulla muistaakseni vielä yksi sen jälkeen. Ihanaa lukea, että heitä onni kohtasi vihdoin ja loppuun asti mentiin. Onnea esikoisesta!
Tää lähtee nyt töihin. Influenssa ja kihomatoja olis tarjolla...se on kans sellainen ikuinen pöpöpesäke...
Nonna
sen verran, että itse kans mietin, että olisko ollut ihanaa, että matkalle olis osunut " oivalliset" hetket vauvapuuhiin, mutta nyt jälkikäteen olen enemmän kun tyytyväinen, kun tiedän, että matkan ajaksi sitä otollista hetkeä ei osu. Voisin kans kuvitella, että itellä menis matka ihan pilalle kun miettisin vaan sitä vauva-asiaa. Nyt oikeastaan meillä meni tämä kierto vähän plörinäksi kun tulin kipeeksi, mutta toivo elää siinä, että kuitenkin ehdittiin perjantaina simppoja laittamaan matkaan. Josko olisivat sitkeitä. Nyt ite voin miettiä näin, että se salamatkustaja " ehkä" saattaa sielä masussa etsiä hyvää kiinnittymispaikkaa. ;-)
Lizie: Ne tunnot mitä nyt juuri parhaillaan koet, ovat sitä itseään ja se on täysin sallittua käydä niitä läpi. Älä sinä tosiaan mieti sitä, että täällä mietitään tärpipäiviä ja oviksia sun pitää ensin käydä se suurin suru alta pois ja sitten vasta kun olet valmis miettimään askeleita uuteen yritykseen, niin sitten nämä muut löpinät ovat varmaan aiheellisia. Täällä on niin sekalaista sakkia ja kaikilla meillä niin laidasta laitaan näitä probleemia, että sekaan mahtuu aina. Täällä on siitä ollut kiva pyöriä, että vaikka meistä kaikki voi hyvinkin eri vaiheissa edetä näin km:n/km:jen jälkeen, niin kaikkia silti aina huomioidaan. Ihana kuulla, että Sinulla on sielä kotona kuitenkin se pieni 1,5v elämänilo, joka ainakin tosiaan päivisin antaa lisävoimia Sinulle ja miehellesi.
Nonna: Hienoa, että vaaka on " kanssasi samaa mieltä" siitä, että viisarin pitää mennä alaspäin. Oletpa sitkeästi jaksanut pitää huolta itsestäsi. Hirmuiset ohjeistukset teille on annettu matkaa varten huiveista ja tabuista mitä mukaan pitää ottaa. Mutta teidän kiertueen onnistuminen voi olla niin pienestä kiinni kun se ääni on teidän koko porukan työkalu. Onhan se hyvä varautua.
).( Sen verran lisäystä vielä tuohon Nonnalle ja Katrille kirjoitettuun, että tämän kierron tädin odotus (tai toivon mukaan eksyy) menee nyt sillain vähän salaa tässä, että mitä tapahtuu, kun ollaan tuola reissussa, niin ei varmaan ihan hirveesti sitä sielä jää pähkimään. Aion nauttia täysin siemauksin matkasta. Ja yritän asennoitua myös siihen, että se täti sieltä mitä todennäköisemmin tulee, kun tosiaan nää otolliset hetket meni vähän sivuun. Mutta oikeastaan sittenhän mulla on jännät paikat käsillä kun matkalta tullaan. Tulo on pitkäperjantaina myöhään ja periaatteessahan joskus su-ma sektorilla pitäs menkkojen alkaa. Tietysti empä sitten oleta suuria jos loppumatkasta alkaa sillon n. pp10:n kohdalla taas ne tutut tuhruvuodot. Jos niitä ei ole ilmestynyt siihen mennessä kun reissusta palataan, niin sitten saattaa olla toivoa.
Tämän päivän päätin olla vielä varuiksi töistä pois. Eilen yritin jo syödä kiinteää ruokaa ja nyt kyllä tänään tuntuu sitten taas, että maha on vähän vielä sekaisin, mutta kuume on taitaa pikku hiljaa olla selätetty. Nyt tänä aamuna oli enää 36,9 ja luulen, että se on ihan normaali koska toivon, että se ovis sitten on tapahtunut ja lämmöt ovat hieman kohollaan sen vuoksi. Sekin harmitti kun lämpöjen nousuja en voinut selkeesti todeta kun tuo kuume pahanen iski ja sekoitti taas koko pakan ja kun en ovistikkuun taaskaan niillä Advancella missään vaiheessa onnistunut selkeesti vahvempia viivoja saamaan, mutta kivut olivat niin voimakkaat, että ainakin tuntui sille, että pakko sielä munis oli irrota...ei muuten voi tehdä niin kipeää kun nyt. No mitä näitä ennustamaan...ensi viikon lopulla sen sitten varmaan jo tietää.
Yritän tänään jo tepsutella sen verran, että alan vähän varmaan jotain vaatteita latomaan jo matkalaukkuun. Loppuvko on mulla varmaan niin kiireinen ja torstaina pitää lähteä vielä Hesaan, joten sillon ei paljon ehdi. Herranjestas...eihän tässä muutenkaan sitten olis kun huominen päivä laittaa kamat kuntoon. Jaiks ja JIPII! Perjantaina tähän aikaa istutaan jo lentokoneessa. ;-)
Nonna ja Titi: En mä paineita noista aio ottaakaan, vaan aiotaan nauttia reissusta täysin siemauksin kun vihdoin ja viimein matkaan päästään. Se vaan oli sellanen toteamus, että jos vaikka sattuis onnistamaan kun pääsee toisiin ympyröihin täältä normaalista arjesta. Mutta kumit kuitenkin jätetään kotiin ja katotaan sitten miten käy. Joko onnistaa tai sitten ei, mutta yrityksiä jatketaan. Täällä ei luovuta, vaikka välillä masentaakin ne menkat.
ON: Täällä ei mitään uutta. On taas alkanu matka pyöriä mielessä, kun sain tuon testinkin tekastua " pois alta" .
" Enää" 5 kuukautta ja päästään matkaan. Eiköhän se aika mene äkkiä, jahka nyt ensin tulisi tännekin joskus se kesä. Viime yönäkin satoi täällä Helsingissä taas räntää. Onneksi kuitenkin suli samantien kun otti maahan. Missä se kunnon kevätilma viipyy.... ??
Mutta nyt tämä poistuu vähäksi aikaa.... mukavaa päivänjatkoa kaikille!
sani-74; Tsemppiä sulle piinailuun! Toivottavasti nyt olisi tärppi käynyt!
titi75; Toivottavasti paranet ennen sitä matkaa. Se on aina kurjaa matkustaa jos on yhtään kipeä! Paranemissäteitä täältä sulle lähetän ~~~~~~~~~
Lizie; Luulenpa että tämä pino on tarkoitettu juuri pahan olon purkamiselle. Täällä saat tukea saman kokeneilta. Totta kuitenkin on, että suurin osa täällä jo bongailee oviksia ja piinailee täysillä, mutta uskonpa että jokainen jaksaa " kuunnella" myös teitä uusia ja tukea suuressa surussa. Ja sitten taas jonkin ajan päästä, kun km:sta on aikaa ja uusi yritys teilläkin alkanut, siinä oman piinailunne ohessa tekin varmasti tuette silloisia uusia (joita valitettavasti varmasti tulee). Mutta nyt saat surra ihan rauhassa menetettyä pienokaistasi sekä " puhua" siitä niin paljon kuin on tarvetta. Kyllä tässä pinossa on tilaa pidemmillekin teksteille!
Nonna-80; Kävin tänään siellä labrassa, mutta saan tulokset vasta huomenna, eli sinne asti täytyisi kärvistellä. Kyllähän tuolla siivousuhan alla olevia nikkejä on vielä aika roimasti. Olen myös yhdessä vaiheessa poistanut muutamia plussanneita, joilla la on siis ollut ihan vuoden alussa. Mutta hyvä kun muistutit, niin tarkistan myös sitä listaa uudestaan. Toivottavasti saatte hyviä tuloksia simppatestistä sekä ovis tulee ajoissa/sopivan myöhässä, ettei osu juuri tuohon pääsiäisviikonloppuun!
ON: Niinkuin tuossa jo nonnalle kirjoitin, tänään oli labra ja huomenna soitan tulokset. Mua jännittää aivan kamalasti. Mitäs jos se lääkäri ei annakkaan vielä lupaa. Pettymys tulee siinä tapauksessa olemaan aivan kamala. Toisaalta lääkäri silloin kuukausi takaperin alkoi itse ensin puhumaan tuosta uudelleen yrittämisestä. Mutta sitten toisaalta ehdotti kyllä vielä että jos seurantaa oltaisiin jatkettu vielä toiset puoli vuotta... 26½ tuntia soittoaikaan...
Voi MARRASMAMMA kuinka ihanaa, sulla on siellä pieni masuasukki kyydissä! Paljon paljon vauvaliimaa!!! Itseäni on juuri se v***ttanut että kun tosi luottavaisin mielin elin raskautta aiemmin ja sitten yhtäkkiä - kävi niin kuin kävi- niin harmittaa että minulta on viety oikeus nauttia raskaudesta huolettomin mielin. Tiedän että minäkin sitten pelkään kun tuun uuestaan raskaaksi. Toisaalta kun itsellä oli tuulimuna niin ultrassa käynti ja pienen sydämen sykkeen näkeminen varmaan sitten helpottaa, mutta varmasti ne ensimmäiset 3 kuukautta ovat huolta täynnä.
Tiiättekös muuten jos aiempi on ollut tuulimuna niin ei silti kunta varmaan tarjoa ultraa yhtään aikasemmin? eli yksityiselle mentävä? Toista kertaa en ainakaan oota siihen np-ultraan asti, sen verran kova paikka oli siinä vaiheessa tajuta että koko aikana kohdussa onkin ollut vain tyhjä raskauspussi!
TITI: Paranemista sulle! Ja ihanaa pääset pian reissuun!
KATRI: Mihin te oottekaan menossa sitten syksyllä reissuun? Kauanko ootte? Siksikö ootatte uudelleen yrityksen aloittamista ettet olis reissussa raskaana?
LIZIE: Eihän täällä ihan kaikki vielä ovispäiviä laskeskele. Vaikka muutama viikko voi toki tehä jo toipumisesta aivan erilaista niin aika samoissa elellään sinun kans. Ihan samanlaisia fiiliksiä on. Välillä olo on ihan ok, mutta välillä tulee suru puseroon, ihan myös ilman syytä ja yllättäin. Esimerkiksi tänään on taas sydän palasina, en tiiä miksi. Ehkä siksi kun tänä iltana tulee tasan kolme viikkoa siitä painajaismaisena mieleen tulevasta ultrasta. Sulla vessassa käynti tuo mieleen vuodon ja km, mulle taas kaikista kamalin hetki oli se hetki ultrassa kun se nainen kertoi ettei siellä mitään olekkaan. Se hetki piinaa mieltä ja saa itkemään joka kerta kun sitä aattelee. Oon miettinyt sitäkin miten tämä olis ollu helpointa jne. Toisaalta oli hyvä että se tapahtui siellä ultrassa niin mies oli vieressä jne. Mutta toisaalta tietysti miettii sitä miksi piti mennä näin pitkään ennen kun asia selvis. Mullakin iltaisin nukkumaan mennessä käsi eksyy vatsan päälle. Itku tulee kun miettii miten siellä vielä hetki sitten kasvoi ihana pieni vauvan alku. Tuntuu niin katkeralta ja niin surulliselta. miksi. Edelleen on joskus alavatsa kipeänä ihan kuin kohdun seinät kaipaisivat kasvatettavaa, ja välillä nipistelee niin kuin raskaana ollessa. Nämä fyysiset tuntemukset muistuttaa koko ajan menetyksestä. Toisaalta miettii myös sitä miksi piti kaapia, oisinko raskautunut nopeampaa jos km olis mennyt jotenkin toisin. Ja sitten kun tulee uudelleen raskaaksi niin pelottaa kestääkö limakalvot kaavinnan jäljiltä ja pysyykö pikkuinen kyydissä (minä kun oon täysin vakuuttunut siitä että tässä raskaudutaan heti kohta uudestaan - muuten en varmaan jaksaisi yhtä ainutta päivää eteenpäin)
NONNA: Miehelläs on ollu kyllä todella rankkaa kun on menettänyt masuasukin ja äitinsä niin lähekkäin. Ei ihme jos on ollut kuin muumio.
Jaaha, tulipa itsekin tuossa taas tilitettyä, joinakin päivinä tunteet on enempi pinnassa. Tuntuu että haluais vain itkeä ja halata miestä, kumpa voisin etes soittaa miehelle ja kertoa miltä tuntuu mutta se ei tykkää yhtään siitä jos soittelen kesken työpäivän ja murehin " tyhjää" =o(
Noh, johan tässä on jo 21 päivää kaavinnasta. Jos tämä kaavinnankin jälkeinen kierto on normaali (eli 32) niin johan tässä parin viikon päästä alkaa taas yritys...
HANNELE
Me mennään viikoksi Marmarikseen. Ja odotellaan tosiaan sinne asti juuri siksi, ettei ainakaan olisi raskaana kun sinne mennään. Saa sitten ottaa mitä haluaa. Ensin suunniteltiin menevämme Puerto de la Cruziin, mutta sitten kun yksi tuttavaperhe kehui tuota Marmarista, niin pakkohan se on päästä katsomaan itse paikan päälle. Ainakin näyttäisi olevan ihania veneretkiä tarjolla siellä päin. =)
Yleensä ollaan joka vuosi vuokrattu mökki jostain järven rannalta täältä Suomesta, mutta pitkästä aikaa olisi mahdollisuus päästä etelään, niin ajateltiin käyttää tilaisuus hyödyksi. Eikä siksi toisekseen paljoa huvittaisi sitä mökkiäkään vuokrata kun miehen kesäloma on vasta syyskuussa. Ensi vuonna sillä on toukokuussa, joten toivomme että silloinkin olisi varaa etelän matkaan. Sitten voisikin käydä siellä Cruzissa, niin tulisi vaihtelua. =)
Yksi kaveripariskunta tuli juuri Kanarialta Puerto Ricosta ja sanoivat, että ei pilven hattaraa ollut koko viikkona ollut taivaalla. Lämpötila päivisin auringossa 35C ja iltaisin 24C...arvaatte varmasti, että tässä alkaa lomajalka pikku hiljaa vipattamaan.
Mä niin vannoin ja lupasin, että uusia kenkiä en matkaa varten osta, mutta tässä toipilaana kokeilin, että miten jalkeilla olo sujuu ja pikaisesti kävin kenkäkaupoilla. Ihanat Bronxin kiilakorkoiset avokkaat löysin sieltä. Niillä jaksaa vähän pidempääkin iltarientoa teputtaa, kun taas piikkareilla väsyy jalat niin kovasti ja kun sielä varmaan ne tiet kadut ihan parhaimmasta päästä ole. Muuten tassuttelen kyllä päivät pelkillä rantsusandaaleilla.
Kyllä tästä jo pikku hiljaa alkaa lomafiilikset löytyä, kun tää olokin nyt näyttää kohentuvan mukavasti. Toivottavasti mies ei nyt sitten tule kipeeksi kun/jos mä saan itteni kondikseen. =/
Nippaileeko teillä muilla oviksen jälkeen tuonne nivusiin kovasti? Mulla on nyt tänään ollut ihme " vetelyjä" . Ne on varmaan ne " hormonihiiret" jotka sielä piuhoista veteleepi! =)
titi75
Täällä sitä taas ollaan hereillä aamuvirkkuna...miten voi olla, et kun miehen kans mennään yhtä aikaa nukkumaan, mä herään jopa 2h aikaisemmin ja luulen silti olevani se, joka tarvitsee enemmän unta?
titi75: oikea asenne. Kyllä me ehditään noita oviksia tikuttelemaan ens kierrossakin, ettei lomalla niitä tartte miettiä. Mulla onneksi tärppipäivät pitäis olla jo ennen reissuun lähtöä ja tädin tulla siellä sitten kylään...Mielummin näin kun en saa kuitenkaan miestäni sinne mukaan... :( Kenkäostoksista mäkin haaveilen ja nimenomaan jostain kivoista korkkareista. Mulla on sellaiset lyhytvartiset matalakorkoiset (piikkikorkoiset) nykymuodin mukaiset saappaat, mutta haluaisin korkkarit mielummin sinne reissuun...täytyy vähän yrittää metsästää ens viikonloppuna. Oviskipuja mäkin olen tuntenut oviksen jälkeen monta kertaa menkkoihin asti. Viime kierrossa en tuntenut vastaavasti yhtään mitään...eli tää kroppa heittää ihan häränpeppua.
Katri72: Heräsin tänä aamuna lumisateeseen ja nyt kun katson ulos, on keli aivan harmaa ja lunta tulla tupruttaa oikein olan takaa...eli se siitä kesästä...just eilen illalla mietittiin miehen kanssa, et näytti ihan marraskuulta kun jollain oli vielä jouluvaloja pihalla...synkkää ja harmaata...No, nyt varmaan alkoi se joulukuu sitten...Kyllä ulkomaanmatka on aina ulkomaanmatka. Mekin varattiin mökki viikoksi Hiidenmaalta, Virosta...tulee sit lomalla nähtyä kulttuuria naapurimaassakin oikein kunnolla. Muuten kesä menee venäjää opiskellessa. Onneksi mulla on hyvät edellytykset sen oppimiseen, kun töissä en muuta kuulekaan.
maria80: täällä pidän sulle peukkuja tulosten suhteen...ollaan vähän samalla viivalla...mäkin nimittäin saan viimeviikkoisten verikokeiden tulokset ja simppatestin tulokset (toivottavasti) tänään kun meen sinne ultrattavaksi.
Hannele-81: Me käytiin kans yksityisellä ultrassa...kelan korvauksen jälkeen siitä jää maksettavaksi 60-90 euroa. Mutta oli se sin väärti varsinkin kun ekaa kertaa raskaana olevana säikähdin kaikkia mahdollisia kolotuksia. Kaksi kertaa ehdittiin siis nähdä pieni Nyytimme elossa...
Omaa napaa taiskin tulla jo tossa muille kommentoidessa. Tänään siis kp 10 ja se eka follikkeliultra. tulen sitten kertomaan teille tuloksia heti kun ehdin. Eilen oli taas ihme itku päivä...miesraukka sai taas annoksen mun turhautumistani. Kai tänpäiväinen vähän jännittää. Tuomiot on kuitenkin aika lopullisia...Mies on ollut koko ajan sitä mieltä, et mihinkään insseihin yms. se ei suostu. Eli jos hormooneilla tai muilla toimenpiteillä ei saada mun kroppaa pelittämään niin, et " luomu" raskautuminen olis mahdollista, alkaa aikamoinen sota tässä talossa. Mä haluan lapsia (piste) ja siitä haaveestani en luovu.
LT: Hyvin menee. Löysin jätskihimoihini täydellisen tyydytyksen. Valiolta on tullut sellainen 4,5% rasvaa triojätski. Sitä voisin vetää vaikka kuinka paljon. Puoli litraa viikossa on nyt mun annokseni. Sen lisäksi syön vaan sokerittomia karkkeja. Pullaa ja vaaleaa leipää yritän välttää. Eilen olin läiskimässä tunnin sulkapalloa. Se on kyllä tosi nautinnollista ja hiki tulee väkisinkin. Tänään sitten jumppaan. Torstaina pitää mennä yhteen koulutustilaisuuteen, niin silloin en pääse jumppailemaan, enkä perjantaina kun on koko viikonlopun kestävä kuoroleiri. Tulee pakostakin parin päivän tauko. Sunnuntaina sit taas.
Eilen oli ihan kamala päivä töissä. Piha lainehti vedestä ja muksut tietty kaikki rähmällään lammikossa ja alusvaatteita myöten märkänä. Vanhemmat ei vaan tajua, et varavaatteita on oltava TÄYSI VAATEKERTA. Muuankin 3-vee pikkupoika olis joutunut olemaan pelkissä pikkukalsareissa (ainoa varavaate), jollei päiväkodin tyttöjenvaatteita olis suostunut pukemaan päällensä. Iltapäivällä menin lankoja myöhen talkkariyhtiöön ja hups kun miehet oli nopeesti pihalla kaivamassa kaivoa auki. Sihtiin oli mennyt hiekkaa, ja sitten se oli jäätynyt. Yli tunnin tekivät töitä ja sit helpottui...Nyt alkaa piha kuivua! Kiva päästä iltapäivällä ojittamaan ja leikkimään vesileikkejä vähän pienemmässä mittakaavassa. Vien varmaan porukan jo kolmen aikaan ulos, kun venäläistyöntekijät on niin laiskoja ulkoilemaan ja mä en taas jaksa sitä riehumista sisällä.
Nonna
Pakko tulla tämmöiseen kummalliseen aikaan koneelle, kun tää viikko on niin " ohjelmoitu" , ettei muuten kerkii..
sani-74: Ratsastuskilpailut sunnuntaina meni taas silleen OK ja keskinkertaisesti, että oltiin molemmissa luokissa jossain puolen välin tienoilla tuloksissa. Takas tullessa oli ihan hirvee keli ja tiet ihan loskaisia ja kamalia..
titi75: Hyvä, että rupeat pikkuhiljaa olemaan taas elävien kirjoissa!! Voi, että kun itekin tekis mieli täältä jonnekin lämpimään! T: nimimerkki Katson Ikkunasta Kun Räntää Sataa
Lizie: Tervetuloa haahuihin! Kun luin sun kirjoitustasi, muistui ihan oma keskenmeno mieleen ja tuli tosi haikea olo. Tää on kyllä just oikea paikka purkaa tuntemuksia ja se ainakin mulla on auttanut. Voimia!
Hannele-81: Oon itekin tässä sen voimin jaksanut ajatella positiivisesti, et kunhan sen keskenmenneen raskauden LA:n koittaessa olisin uudelleen raskaana niin se ei tuntuisi niin pahalta. Ja sit taas välillä miettii, että entä jos en sit ookaan. Voipi iskeä masennus.
(.) Täällä aletaan pikkuhiljaa piinailemaan. Kp:t nyt 25/28-34. Nyt on ollut viimeiset kerrat tuo pitkä kierto niin en viitsi testailla ihan vielä, ettei mee hukkaan. Taas semmonen olo et ei oo tärpännyt, vaikkakin suht hyvin tällä kertaa ovis hyödynnettiin.. Jännitys tiivistyy!!!
T:Liliane
Niin se viikko vaan on taas puolivälissä. Täälläkin satoi vettä kun heräsin, mutta sitten jo aamiaista syödessä tuli lunta taivaan täydeltä. Maa on taas niin valkoinen ja puut samaten. Huoh, miksei voisi olla kuten pari vuotta sitten, meilläkin oli silloin ulkolämpötila melkein 25. Nyt just näyttää nollaa, saa nähdä milloin alkaa lämpenemään. Tuli tuossa eilen mieleen, että saa nähdä koska saa autoonkin vaihdettua kesärenkaat. Muistaakseni yks vuosi sitten se meni äitienpäivään, kun sitä lunta tuli vappunakin... Toivottavasti ei tänä vuonna sentään siihen menis. Muutenkin tuo talvi niin pitkä, niin ei sen nyt enää tarvis siitä pidentyä.
Titi: Minnekäs te taas olittekaan menossa? Matkasta puhuit, mutta on päässyt unohtumaan...
Nonna: Onko ne mökit minkä hintaisia verrattuna Suomen tarjontaan? Entä varustelutaso? Toivottavasti saat tänään tietää ne tulokset. Tulehan sitten kertomaan. Tsemppiä! Meillä mies on ollut samaa mieltä eli jos luomusti ei onnistu, niin sitten pitäis olla ilman vauvaa.. eli ei inssejä täälläkään tule olemaan. Se vähärasvainen jätskihän kuulostaisi hyvältä. Onko se hyvää vai onko mauttomampaa kuin tavallinen? Ajattelin vain, että jos on hyvääkin, niin vois tuota itsekin kokeilla.
Liliane: Peukutuksia sulle plussan puolesta. Toivottavasti olis ovisaika hyödynnetty hyvin ja pääsisit testailemaan. ;)
ON: Täällä ei taaskaan mitään uutta. Niitä värinöitä riittää aina vaan. Ei nyt niin usein kuin mitä viime viikon tiistaina, mutta kuitenkin joskus silloin tällöin. Menkkoja täällä odotellaan, taas meni pitkäksi kierto. Tänään on kp 33/29-39 eikä yhtään sellasia tuntemuksia että alkaisivat. Inhottavaa kun kierto nyt epäsäännöllistyi uudestaan tuon toisen km:n myötä. Ekan jälkeen jo " nautin" siitä, että vihdoinkin mulla on tasainen kierto.
Jaahas, lumisade on näköjään loppunut. Auratkin kuuluu jo pyörivän.
Talvista päivänjatkoa kaikille!
Eli nimimerkki Ria73
Oma ja miehenikä: 33 ja mies 29
Asutaan: Helsingissä
Lapsia: Poika 10/01
Keskenmeno 10/04, kohdunulkoinen 4/05, tuulimuna 4/06
Eilen kaavittiin tuulimuna:( Surettaa tietenkin, mutta en voi luopua ajatuksesta vielä saada vauva.
Nyt on sarja epäonnistumisia kerättynä peräjälkeen. Jospa seuraava kerta menis paremmin.(tietenki jos edes tulee raskaaksi enää)
Onneks on toi ihana poika olemassa.