Mitä erilaisia syitä on, miksi joku ei ole facebookissa?
Kommentit (65)
Kun en jaksanut enää sitä, että kavereiden kuvista pitäisi tykkäillä ja kommentoida koko ajan. Olen muutenkin erakkoluonteinen ja ilmaisen kiintymykseni toisiin muilla tavoin. Jotkut kaverit jopa loukkaantuivat jos en vaikka kommentoinut heidän lomakuviaan. Nyt on paljon helpompaa, kun en siellä enää ole.
Mikä ihana vapaus silloin kun ei ollut nettiä ja kännyköitä vielä! Lankapuhelin <3
Ei ollut aina tavoitettavissa. Jos joku oli soittanut kun oli pois kotoa, siitä sai tiedon muilta tai ko. henkilö soitti uudestaan. Soittojen odottaminen oli nuorelle naiselle romanttista ja jännittävää! Nykynuoret ei siitä tiedä. Maratonpuhelut: lankapuhelimella saatoin puhua kauankin kavereille. Puhelinkoppikin oli romanttinen. Opiskelupaikkakunnalla soitin sieltä kotiin ja kavereille kun ei ollut omaa puhelinta. Opiskelun lopussa tosin sain kännykän v. 1996 tai 1997.
"Kaikki on siellä niin feikkejä ja päivitykset niiiiin rasittavia ja tylsiä!!"
"Tulee kaikilta melkeen tuntemattomilta kaveripyyntöjä enkä taho niille jakaa elämääni!!"
"Yksityisyys menee kun kaikki tiedot laittaa sinne eikä niitä saa ikinä pois!!1!"
Facebook itsessään on vain alusta johon jokainen rakentaa oman mieleisensä version. Teidän facebookinne on juuri teidän itsenne näköinen, ja nuo valitukset kertovat että tuollaisten vinkuvien kynnysmattojen on turvallisempaa pysytellä vaan poissa.
Facebook alkaa olla aikansa elänyt, suurin osa nuorista ei käytä sitä enää aktiivisesti koska paljon parempiakin sovelluksia ja sivustoja löytyy, esim Instagram. Ja AV tietty ;) N18
Ei kiinnosta rekisteröityä mininkään.
Mitä mä tekisin facebookissa yksinäni? Mulla ei ole kaveita tosielämässäkään.
Elämä on parempaa ilman facebookia. Riippuu tietysti ketä facebook kavereina on.
Ei mulla ole kavereita, yksinänikö minun pitäisi siellä keskustella ja tykkäillä?
Minua ei ole koskaan kiinnostanut jakaa asioitani tai elämäni pieniä yksityiskohtia kaikkien perheenjäsenteni, sukulaisteni, ystävieni tai työkaverieni, saati sitten puolituttujen tai tuntemattomien kanssa. En myöskään koskaan ole tuntenut tai kokenut tarvetta ns. tirkistellä tai stalkata jonkun toisen henkilön elämää tai asioita.
Mulla on tasan kaksi kaveria. Sen takia en näe mitään syytä olla Facebookissa :D
Ei kiinnosta lukea itsensä kehumista ja tykkäillä joutavista matkakuvista. Eikä varsinkaan ole mitään syytä olla koko ajan jakamassa tekemisiään muulle maailmalle. Kavereiden kesken voi siten jutella ihan kasvotusten.
en jaksa. Enkä halua. Koska monia syitä. Ei jaksa kirjoittaa:D
En ole käynyt facetililläni kohta kahteen vuoteen, koska mieheni stalkkas mun fb synkronoitua sähköpostia ja suuttui, kun jotkut miehet oli kommentoinut ja tykännyt mun kuvia, luuli, että mä viesteilen niiden kanssa, no eipä mua kyllä se touhu siellä kiinnostanutkaan. Itse kyllä käyttää facea sillä oli joku ämmä keskusteluissa jonka kuvia kehui ja pyysi lisää se esti sen ja oli jutellut jonkun venakko huoran kanssa jotain (myönsi itse) ei suostunut näyttään keskusteluja, meinas tulla ero ja se esti sen halvan lumpun, nyt sillä ei oo naispuolisia kavereita facessa ja voi olla siellä mun nähden toisin kuin ennen.
Pikemminkin ihmettelen miksi joku vielä on facebookissa. En ole ollut vuosiin, enkä tunne ketään alle kuusikymmentäviisivuotiasta joka olisi Vastaus on siis, että se olisi vähän noloa, jos siihen vielä nykyaikana kuuluisi.
Ei yksinkertaisesti vain ole minun juttuni. Olen muutenkin erakkomaisuuteen taipuva ihminen.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 13:50"]En ole käynyt facetililläni kohta kahteen vuoteen, koska mieheni stalkkas mun fb synkronoitua sähköpostia ja suuttui, kun jotkut miehet oli kommentoinut ja tykännyt mun kuvia, luuli, että mä viesteilen niiden kanssa, no eipä mua kyllä se touhu siellä kiinnostanutkaan. Itse kyllä käyttää facea sillä oli joku ämmä keskusteluissa jonka kuvia kehui ja pyysi lisää se esti sen ja oli jutellut jonkun venakko huoran kanssa jotain (myönsi itse) ei suostunut näyttään keskusteluja, meinas tulla ero ja se esti sen halvan lumpun, nyt sillä ei oo naispuolisia kavereita facessa ja voi olla siellä mun nähden toisin kuin ennen.
[/quote]
Voi voi, kylläpä onkin onnellinen parisuhde
En ole Facebookissa, joten ilmeisimmin olen menettänyt viime vuosina paljon informaatiota tuttavistani. Joiltakin sain silloin takavuosina kutsuja Facebookiin.
Toisinaan jotkut sanovat, että "ai niin, sä et olekaan Facebookissa ja et voi tietää mitä hassua meidän pikkumussukka eilen teki". Eräs kertoi olevansa Facebookissa yli kuudensadan ihmisen kaveri. Tosin hämmentävää oli, että hän ei ollut tavannut joitaki. kavereistaan ikinä.
Vasta olin yhden entisen työkaverini luona grillaamassa ja paikalla oli naapuruston ja minun lisäkseni tämän tuttuni koulukaveri noin 25 vuoden takaa. Eivät olleet tällä välin tavanneet kouluaikojensa jälkeen, mutta Facebookin kautta olivat löytäneet taas yhteydenpidon.
Ehkä sitten Facebookin kautta voisin itsekin löytää jo kauan sitten unohtuneita koulukavereita. Toisaalta taas moni tuttu tuntuu vähättelevän joidenkin Facebook-kavereidensa päivityksiä tai kertovat piilottaneensa ne. Vastaavasti taas jotkut sanovat, etteivät päivitä itsestään juuri mitään, mutta käyvät kuitenkin lukemassa jonkun kaverinsa ex-miehen sukulaisen kuulumisia.
Joten kyllä, olen varmasti menettänyt paljon informaatiota näiden vuosien aikana.