rv 17 mies pilasi kaiken

[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 01:30"]

Olen rv 17 raskaana. Päätimme yhdessä vuosia sitte, ettei lapsia tule ennen kuin on sellainen elämän tilanne, että kaikki on hyvin vakityö, hyvät tulot ja perheelle aikaa. Puhuimme kaikesta asiaan liittyvästä ja sanoin jo aijemmin, etten voisi koskaan tehdä lapsia miehen kanssa joka on aina töissä. Mies sanoi, ettei ikinä haluaisi elättää perhettä yksin ja jäädä paitsi lapsen varhaisista vuosista. Nyt rv 17 mies vaihtoi normaalin päivätyönsä reissutyöhön puhumatta minulle mitään. Palkka on toki parempi. Olemme aina puhuneet, ettei lasta sellaiseen tilanteeseen jossa emme ole varmoja töistämme tai ne vievät liikaa aikaa. Nyt reissun päällä 5 päivää viikosta ja viikonloput lepää.

Olen niin vihainen yksinkertaisesti niin vihainen, etten tiedä mitä teen. En halua lasta maailmaan oman jaksamiseni nojalla. Urani on minulle tärkeä niin on lapsetkin ja lapset ovat niin tärkeitä, että haluan heille kodin jossa isä ja äiti ovat läsnä enkä tunkea hoitoon äitiysloman jälkeen. Meillähän ei siis miehen kanssa ole yhteisiä rahoja molemmat käyttävät omansa ja omistaan saman verran ruokaan. Mies on puhunut, ettei elätä minua vaan jäisimme molemmat osa-aikaisesti vanhemainvapaalle nyt se ei enää käy. Olisin mieluummin lapseton kuin jäämässä äitiysrahalle yksin kotiin nyt moneksi vuodeksi! En kestä tulen hulluksi kun ajattelenkin asiaa! :'(

Olen ruvennut miettimään adoptiota. Tämä oli niin iso luottamuksen pettäminen, etten enää tiedä mitä tunnen miestä kohtaan vihaa ja katkeruutta. Hän teki minusta yhdellä käden puristuksella koti lehmän, jonka opiskelut ovat menneet ihan hukkaan. Mikään raha maailmassa ei korvaa läsnä olevaa puolisoa ja isää ei niin mikään! 

[/quote]

Rauhoitu! Olet hormonihuuruissasi nyt sen näkee jokainen joka sun tekstiä lukee. Anna sen adoptioajatuksen nyt toistaiseksi olla, olethan lasta halunnut ja ihan satavarmaan et sitä halua antaa pois kun se syntyy.

Susta tuntuu että miehesi petti sut kun nyt tässä hetkessä vaihtoi reissutyöhön, se on ihan ymmärrettävää. Oletko tiedustellut hänen suunnitelmiaan tarkemmin, ootteko keskustelleet?

Joskus miehille tulee paniikki siinä kuin naisillekin vaikkei saisi, ja se voi saada ottamaan etäisyyttä. Se on tosi väärin. Toinen mikä voi olla vaihtis, niin moni mies alkaa yhtäkkiä huolehtia ihan kamalasti nimenomaan raha-asioista, kun tuntee että nyt on velvollisuus huolehtia perheen toimeentulosta. Silloin voi tehdä äkkinäisiä ratkaisuja.

Ja monella alalla ei ole kunnollisesti työtä omassa kotikaupungissa vaan työllisyystilanteen takia on pakko ottaa reissuja. Voi myös olla että työtä lähellä on juuri nyt, mutta se voi loppua koska tahansa, kauempana työ on pysyvämpää.

Näin etenkin rakennusala. Millä alalla miehesi on?

Entäs onko tämä väliaikaisratkaisu, miten hän on ajatellut? Paraneeko työllisyystilanne kotipaikalla? Keskustelkaa tästä. Joskus joutuu tekemään kompromisseja. Minunkin mies oli pakosta reissutyössä osan vauvavuodesta, osan kotipaikalla. Kyllä siitä selviää ainakin hetkittäin!

Ja hei oikeasti. Et tiedä mikä tilanne on kun vauva syntyy, nyt olet viikolla 17. Suosittelen jopa lämpimästi, että miehesi käy nyt paljon työssä jos sinä olet hyvässä kunnossa. Näin voitte säästää rahaa siihen, että mies ehkä isävapaiden jälkeen voi olla pidempään kotona.

Vanhempainvapaata ei voi jakaa niin, että molemmat ovat osittain kotona yhtäaikaa vaan se on joko isä tai äiti. Vain toinen saa rahaa. Ja jos käy osa-aikatöissä ei siinä ole mitään kannatusta, koska vanhempainpäiväraha putoaa.

Katsokaapa kuukausi-pari kerrallaan. Et sinä olet jäämässä automaattisesti kotiin vuosikausiksi. Nyt on tämä hetki, vuoden päästä kaikki on täysin erilaista.

Tsemppiä hormonimyrskyn keskelle, rakkautta ja keskusteuyhteyttä teille <3

Tein abortin juuri jonkin aikaa sitten siksi, että tajusin, ettei miehestä vaan olisi ollut isäksi. On kahden lapsen isä ennestään, mutta suoraan sanottuna surkea isä, ja ihmisenä ei osaa asettaa ketään muuta etusijalle kuin itsensä. Minut olisi halunnut lapsen myötä kahlehtia itseensä. Oli raskas päätös, mutta tässä tapauksessa valitettavasti oikea.

Tässä sulle lyhyt oppimäärä vielä miten teidän raha-asiat tulee menemään:

1. sinä saat äitiyspäivärahaa kun jäät äitiysvapaalle n. kuukautta ennen synnytystä. Äitiyspäiväraha jatkuu kunnes vauva on n. 3 kk. Summa on lähes sun palkkaasi vastaava.

2. Mies voi jäädä parin kuukauden isyysvapaalle kun vauva on syntynyt. Tämä on lakisääteinen eli mies voi ilmoittaa työnantajalle että jää kun vauva syntyy, ja työnantajan on pakko päästää. Raha minkä saa on n. 70 % palkasta. Isyysvapaan voi pitää myöhemminkin, kunhan sen pitää ennen kuin vauva täyttää 2 v, eli heti syntymän jälkeen ei ole pakko jäädä.

Yhteensä voitte olla molemmat pois töistä tämän n. 2 kk niin että saatte tukea.

Moni tekee myös niin että kun äiti palaa töihin esim. lapsen ollessa vuoden ikäinen, isä pitää nämä kaksi kuukauttaan ja lapsi laitetaan hoitoon sen jälkeen jolloin kotonaoloaikaa saa hiukan pidennettyä.

3. Vanhempainvapaamahdollisuus alkaa, kun sinä olet ollut äitiysrahakaudella. Kumpi tahansa voi jäädä pois töistä, mutta vain toinen saa rahaa, jonka osuus on noin 70 % palkasta. Käytännössä vanhempainvapaalla on melkein aina äiti, ja isä on töissä, koska yhden saamalla vanhempainrahalla harvemmin pärjää. Vanhempainrahakausi loppuu kun vauva on n. 9 kk, sitten putoaa kotihoidon tuelle.

Jos haluaa käydä töissä vanhempainrahakaudella, se on mahdollista mutta ei järkevää. Käytännössä osa-aikatyöstä ottaa vain takkiinsa, sillä vanhempainraha putoaa. Sunnuntaisin voi tehdä vapaasti töitä. Itse tein sunnuntaivuoroja, ja kotihoidontuen alettua osa-aikatyötä.

4. Kotihoidontukea saa tästä eteenpäin mutta se on hyvin pieni. Töitä saa tehdä niin paljon kuin haluaa, edellytys on että lasta ei laiteta vieraalle hoitoon.

me olemme kyllä puhuneet neuvolassa ja kelalla osittaisesta vanhempainvapaasta. Se tarkoittaa sitä että olemme päivästä eri aikaan töissä ja tämä on siis täysin mahdollista. Oli ainakin entisessä työssä josta olisi saanut lyhennetyt päivät.

Ehkä ap tarkoitti, että 10kk-> jakaisivat kotihoidontukiaikaa? Kai sekin jotain vanhemmuusvapaata vaikkei vanhempainrahaa saakaan. 

Aaargh! Minkä takia tällaiset ihmiset lisääntyvät, mutta kunnollisille, lapsirakkaille ja huolehtiville ei aina tulekaan lasta? Mikä ihmisessä on mennyt niin vikaan, että luonto ei huomaa milloin lapsi ei ole toivottu, mutta sellainen tulee silti? Tunnen liian monta upeaa ihmistä, joilla on mahdotonta saada omaa vauvaa ikinä. Täällä sitten saa lukea jonkun surkean uraihmisen tilityksiä lehmäksi tulemisesta ja naukumista kuinka miestä ei vauva kiinnosta. Eipä mene tasan onni kaikilla...

No kertaan vielä. Eli jos teet töitä muulloin kuin arkisin, niin saat siltä päivältä vain minimipäivärahan n. 22 euroa. Toisin sanoen jos olet töissä 8 tuntia, sulle jää jonkin verran enemmän rahaa käteen. Jos olet osa-aikatyössä, luultavasti menetät vain rahaa.

Jos olet ollut työtön, opiskelija tms. vähätuloinen ja muutenkin minimirahalla, työnteko tietysti kannattaa, myös osa-aikaisesti, koska saat kuitenkin sen minimirahan.

Vanhempainvapaalla olevaa miestä tämä ei koske, mies ei voi tehdä töitä ollenkaan paitsi sunnuntaisin.

Itselläni olisi tullut vain takkiin osapäivätyön tekeminen, joten tein töitä vain sunnuntaisin.

Mutta jos ap tarkoitti, että esim. äiti on pois töistä 3 kk, sitten isä pois töistä seuraavat 3 kk niin se kyllä onnistuu. Mutta siis yhtäaikaa ei voi olla, niin että molemmat tekisivät osapäivätyötä ja saisivat vanhempainrahaa.

Ei, kyllä nyt joudun pyörtämään sanani!

http://www.kela.fi/vanhempainvapaa_osittainen-vanhempainraha

Ilmeisesti näin saa molemmat minimipäivärahan ja osa-aikatyön palkan?

Taitaa silti tulla reilusti edullisemmaksi tilanne, jossa toinen on töissä ja toinen vanhempainvapaalla, jos on kyse palkkatuloisista ihmisistä?

Jos nainen tekisi näin ja miehen pitäisiä luopua työstään ollakseen kotona lapsen kanssa se olisi niin väärin!

Todellakin tunsin mieheni 7 vuoden yhdessä olon jälkeen tai luulin tuntevani. Ei hän ole aijemmin tällä tavoin pettänyt lupauksiaan.

Ei lapsi estä uraa. Viet sen äitiysloman jälkeen päiväkotiin. Miehen saattaisin lempata pihalle.

4 jatkaa: Älä anna miehesi pilata iloasi raskaudesta. Iloitse tulevasta raskaudestasi ja pidä itsestäsi huolta. Mies pitäköön huolen itsestään. Naiset ovat kautta aikain pärjänneet yksin lasten kanssa, jopa paremmin kuin että olisi mies siinä mukana. Ota ero. Hoida sinä lasta 5 päivää viikossa, mies hoitakoon viikonloput, kun on vapaapäivillä.

Älä nyt ainakaan adoptiota harkitse.

Aika käsittämätöntä, että mies on tehnyt itsestään reissutyöläisen omavaltaisella päätöksellä. Itse en suostuisi seurustelusuhteeseen, jossa toinen on viikot poissa, joten tiemme eroaisivat tuossa tilanteessa. Reissutyö on molemmille rankkaa. Mieti nyt, onko teillä edellytyksiä edes suhteeseen, kasvatuskumppanuudesta nyt puhumattakaan.

Myötäillyt sinua ja ajatellut muuta noiden teidän "keskustelujen" aikana.

vanhempainvapaalla ei voi olla osa-aikaisedti joten sinänsä turha haave tuo. Voihan mies silti jäädä kokoaikaisesti joko vanhempainvapaalle tai aikanaan hoitovapaalle ja sinä voit mennä töihin? 

Tässä se taas nähdään. Keneenkää, ei siis keneenkää kannata oikeasti luottaa. Tässä hyvä esimerkki ja lisätään tähän vielä ne kaikki lukemattomat tapaukset jossa vaimo luuli kaiken olevan hyvin, elämä kunnossa ja miehellä paljastuu uusi suhde.

Se että luottaa toiseen ihmiseen sokeasti on omaa TYHMYYTTÄ!

Itselle kävi niin et mentiin naimisiin 7 vuoden yhdessä asumisen jälkeen, saatiin lapsi, ostettiin talo ja sitten kappas, mies hurahti uskoon, muuttui täysin alkoi pahoinpitelemään. Mielenterveysongelmia ja paha luonne jonka sai pidettyä piilossa minta vuotta. On selvää etten koskaan luota enää keneenkään.

Tuo on ap pientä verrattuna mitä monet muut ovat kokeneet. Ota vaan ero jos et tuota kestä.

Kauhea tilanne. Itse mietin jo noita päiväkotiin viemisiä ja hakemisia, jäävät yksin sinun vastuullesi, puhumattakaan muusta arjen rumbasta... Itse en jaksaisi sitä kuin ihan pakon edessä, niin että jäisin leskeksi tai muuta todella vakavaa tapahtuisi eikä vaihtoehtoja olisi. Kyllä varmasti menisi suunnitelmat uusiksi ja tuollainen epäluotettava äijä pihalle alta aikayksikön. Kyllä avioliitto on kahden kaupa, eikä tuollaisia päätöksiä todellakaan tehdä puolison selän takana! Voimia ap:lle :(

Tosiaan, miksi sinun pitäisi nyt sitten jäädä useaksi vuodeksi kotiin? Menet takaisin töihin äitiysloman jälkeen (ja todellakin, aika monen äidin on ihan pakkokin viedä lapsi päivähoitoon vuoden ikäisenä, eivätkä ne lapset siitä hunningolle joudu). 

Miehesi on tainnut lasketella sinulle ihan p-aa lämpimikseen, valitettavasti. Teot ja sanat niin pahasti ristissä. Kannattaa vain katsoa niitä tekoja ja miettiä haluatko vielä jatkaa yhdessä. 

Se on aiemmin, ei aijemmin... joku osa koulutuksesta on kyllä mennyt ohi :)