Lue keskustelun säännöt.
Mä oon niiiiin väsynyt superherkkään anoppiini, auttakaa!!
10.11.2013 |
Oltiin perheen kanssa miehen vanhemmilla isänpäivää viettämässä. Huhhahhei, kun anoppi osasi taas olla raskas. Kyseessä on 60-vuotias maailman huonoimman itsetunnon omaava mieheensä ripustautunut nainen, joka jää pohtimaan ihan jokaista hänelle osoitettua sanaa ja lausetta päiväkausiksi ja menettää yöunensa ihan vaikkapa naapurin kaiman avioeron vuoksi. Hänen seurassaan oleminen on kuin munankuorien päällä kävelisi. Mitään ei uskalla sanoa, kun kaiken hän ottaa itseensä. Esimerkiksi nyt vaikka jos putaan ruoanlaitosta ja ohimennen mainitsen, että minä laitan kalakastikkeeseen sitruunan sijaan limeä, niin se tulkitaan heti kritiikiksi hänen kastikettaan kohtaan. Apua!
Kommentit (98)
[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 13:12"]
Kanssakäymiset minimiin. Ei ole pakko olla ikävien ihmisten kanssa jos ei taho.
[/quote]
Ei onnistu. Jos passitan mieheni lasten kanssa kolmistaan anoppilaan, niin anoppi ei nuku viikkoon, kun pohtii, että mistä olen hänelle loukkaantunut kun en tullut mukaan ja mies joutuu sitten kuuntelemaan sitä itkua koko kyläilyn ajan. Tämä taas alkaa kaihertaa minun ja mieheni välejä. Mies kun ei tietenkään halua ottaa puolia anoppi-miniä asioissa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No aika herkkä sinäkin tunnut olevan, jos jäät anoppisi herkkyyttä jälkikäteen murehtimaan. Ole oma itsesi, puhu anopillesi kuin kenelle tahansa normaalille aikuiselle puhut ja tapaamisen jälkeen suuntaa ajatuksesi aivan muihin asioihin ja jätä anoppisi märehtimään kohtaloaan ihan omilleen. Turhaan sinä hänen murheestaan murhetta kannat.
Samaa mieltä kuin numero 4. Menet vaan ja olet ihan normaalisti, eihän tuo sinun ongelmasi ole jos kuitenkin käyttäydyt ihan hyvin ja ystävällisesti. Siinä vaiheessa sitten lähdette, kun anopin neuroottisuus ja pillitys käy ihan sietämättömäksi.
Et ole vastuussa anoppisi tunteista ja elämästä jos vain olet asiallinen ja ystävällinen niin se riittää.
Ihan turha lähteä mukaan tuohon rumbaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No aika hankala tilanne kieltämättä :( Itse en kestä yhtään superherkkien ihmisten seuraa, ne vaan ovat niin rasittavia. Vedetään herne nokkaan ihan pienistäkin asioista, tosi ärsyttävää!
Nelonen on oikeassa. Ne tunteet ovat anoppisi tunteita, ei sinun. Et ole vastuussa siitä, miten toinen ihminen asiat ymmärtää ja tulkitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 13:36"]
Nelonen on oikeassa. Ne tunteet ovat anoppisi tunteita, ei sinun. Et ole vastuussa siitä, miten toinen ihminen asiat ymmärtää ja tulkitsee.
[/quote]
Varmaan ihan totta tämäkin. Pitäisi vaan antaa mennä kuin hanhen selästä nämä anopin itkuvirret. Mutta kun ne pistää v***ttamaan vaan niin ankarasti, kun sama juttu joka ikinen kerta kun nähdään. Ja me nähdään usein, vähintään kerran kuussa! Ap
Kyllähän tuo lime-juttu oli brassailua. Kilpailuasetelma siis kyseessä...ainakin sinun puoleltasi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna nyt veekäyrien olla. Hän on hän ja sinä olet sinä. Ollakseen kelpo ihminen ei tarvitse olla laisesi.
Mun ex-anoppi on ihan samanlainen. Opin pikkuhiljaa puhumaan kaikista asioista siten "yleisellä tasolla", ettei hän voinut niistä mitenkään ottaa itseensä.
Esimerkkisi siitä, että sä laitat limeä sitruunan sijaan vaikuttaa kyllä arvostelulta anoppisi näkökulmasta. Hänen mielestään sä sanoit, että limen kanssa kastikkeesta tulee parempi, miksi sä limestä muuten olisit edes maininnut mitään?
Toisekseen opin olemaan pahoittamatta mieltäni anopin marttyyrikohtauksista. Normaali, kohtelias käyttäytyminen riittäköön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidilläni on kaltaisesi miniä, joka sivulauseissa pyrkii jatkuvasti teilaamaan äidin tekemiset. Juuri tuo "minä laitan kastikkeeseen limeä sitruunan sijaan" on oiva tapa osoittaa anopille, mitä mieltä on tämän tekemästä ruuasta. Toinen kätevä tapa on muistuttaa, että "Ikeassa näin kivat verhot, jotka sopisi tänne" eli et sitten osaa anoppi sisustaakaan.
Miksi et sano anopille, että "jossain ohjeessa oli korvattu sitruuna limellä, olisikohan se läheskään näin hyvää" jolloin pääset puhumaan ruuanlaitosta, mutta et tarkoituksella loukkaa toista.
[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 13:36"]
Nelonen on oikeassa. Ne tunteet ovat anoppisi tunteita, ei sinun. Et ole vastuussa siitä, miten toinen ihminen asiat ymmärtää ja tulkitsee.
[/quote]
Varmaan ihan totta tämäkin. Pitäisi vaan antaa mennä kuin hanhen selästä nämä anopin itkuvirret. Mutta kun ne pistää v***ttamaan vaan niin ankarasti, kun sama juttu joka ikinen kerta kun nähdään. Ja me nähdään usein, vähintään kerran kuussa! Ap
[/quote]
varmasti ärsyttävää, mutta ei kerran kuussa nyt niin paha ole. Pari päivää viikossa voisi ottaakin jo koville, mutta kerran kuussa pari tuntia psyykkaat itsesi olemaan ottamatta henkilökohtaisesti sitä, että hän ottaa kaiken henkilökohtaisesti ja sitten vaan ihan muita ajatuksia, kun oven takanasi suljet.
4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 13:03"]
Esimerkiksi nyt vaikka jos putaan ruoanlaitosta ja ohimennen mainitsen, että minä laitan kalakastikkeeseen sitruunan sijaan limeä, niin se tulkitaan heti kritiikiksi hänen kastikettaan kohtaan. Apua!
[/quote]
Jos olet toisen ruokapöydässä syömässä jotain kastiketta, taitaa olla ihan fiksua pysyä hiljaa siitä, miten itse tekisit tai teet kyseisen kastikkeen. Anoppisi ei varmasti ole ainoa, joka pahastuu, jos kommentoit ruoanlaittoa. Meillä oli kotona isän antamana sääntönä, että ruokaa ei moitita ruokapöydässä, ellei ole itse tehnyt sitä, josta hän totesi, että sekään ei ole fiksua, koska toisille syntyy tarve miettiä sen kehittämistä.
Itse tehdyn ruoan moni kokee liian henkilökohtaisena. Sosiaalisesti kaikkein fiksuinta on kehua sitä aina, mutta sitä ei tarvitse syödä enempää kuin tekee mieli. Aivan samalla tavalla kuin ulkomaalaisten kanssa (tai ulkomaalaiset meistä). Heidän kulttuurista ei kannata tuoda esiin mitään kehitettävää tai varsinkaan moitteita. Diplomaattisinta on kuunnella sujuvasti, kuinka he haukkuvat omaa kulttuuria ja itse kertoa siitä myönteisiä puolia.
[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 13:34"]
No aika hankala tilanne kieltämättä :( Itse en kestä yhtään superherkkien ihmisten seuraa, ne vaan ovat niin rasittavia. Vedetään herne nokkaan ihan pienistäkin asioista, tosi ärsyttävää!
[/quote]
Ja sinä sitten olet täydellinen ja et ole koskaan ärsyttänyt olemuksellasi, sanoillasi tai teollaisi ketään. :(
Jos anoppi vetää itkuvirret joka kerran ilman syytäkin niin anna hänelle kerrankin hyvä syy itkeä ja sano suoraan ihan asiallisesti miltä sinusta tuntuu hänen käytöksensä ja ylidramaattiset elkeet.
Ja jos sinullekin tulee aina paha mieli ja vitutus niin ei se auta kun puhua miehesi kanssa ja jäät aina joskus kotiin ja vain mies ja lapset (?) menee anoppilaan.
Sinulla on aikuisena ihmisenä oikeus jäädä kotiin tai mennä vaikka kaverin kanssa kaffille ilman että anopin ja miehesi maailma romahtaa.
[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 13:47"]
Äidilläni on kaltaisesi miniä, joka sivulauseissa pyrkii jatkuvasti teilaamaan äidin tekemiset. Juuri tuo "minä laitan kastikkeeseen limeä sitruunan sijaan" on oiva tapa osoittaa anopille, mitä mieltä on tämän tekemästä ruuasta. Toinen kätevä tapa on muistuttaa, että "Ikeassa näin kivat verhot, jotka sopisi tänne" eli et sitten osaa anoppi sisustaakaan.
Miksi et sano anopille, että "jossain ohjeessa oli korvattu sitruuna limellä, olisikohan se läheskään näin hyvää" jolloin pääset puhumaan ruuanlaitosta, mutta et tarkoituksella loukkaa toista.
[/quote]
no onhan tuo nyt ihan naurettavaa, että aikuiselle ihmiselle pitää sokerikuoruttaa jokainen lause. Jos tuon limekommentin onnistuu ottamaan loukkauksena, vika on siellä kuulijan päässä eikä todellakaan sanojan vastuulla.
4
[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 13:53"]
[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 13:47"]
Äidilläni on kaltaisesi miniä, joka sivulauseissa pyrkii jatkuvasti teilaamaan äidin tekemiset. Juuri tuo "minä laitan kastikkeeseen limeä sitruunan sijaan" on oiva tapa osoittaa anopille, mitä mieltä on tämän tekemästä ruuasta. Toinen kätevä tapa on muistuttaa, että "Ikeassa näin kivat verhot, jotka sopisi tänne" eli et sitten osaa anoppi sisustaakaan.
Miksi et sano anopille, että "jossain ohjeessa oli korvattu sitruuna limellä, olisikohan se läheskään näin hyvää" jolloin pääset puhumaan ruuanlaitosta, mutta et tarkoituksella loukkaa toista.
[/quote]
no onhan tuo nyt ihan naurettavaa, että aikuiselle ihmiselle pitää sokerikuoruttaa jokainen lause. Jos tuon limekommentin onnistuu ottamaan loukkauksena, vika on siellä kuulijan päässä eikä todellakaan sanojan vastuulla.
4
[/quote]
Mietipä, mitä tapahtuu, kun anoppi sanoo miniälle, että minä kyllä tapaan laittaa vauvalle haalarin alle villapuvun näillä keleillä. Miniä vetää herneen niin syvälle nenään, että siitä kasvaa neljän vuoden ajan uusia versoja, koska anoppi moitti miniän tapaa pukea lapsi ulos eli anoppi oli siis paha ja ilkeä ihminen. Nähtävästi anopille saa sanoa piikikkäästi.
[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 13:49"]
Jos anoppi vetää itkuvirret joka kerran ilman syytäkin niin anna hänelle kerrankin hyvä syy itkeä ja sano suoraan ihan asiallisesti miltä sinusta tuntuu hänen käytöksensä ja ylidramaattiset elkeet.
Ja jos sinullekin tulee aina paha mieli ja vitutus niin ei se auta kun puhua miehesi kanssa ja jäät aina joskus kotiin ja vain mies ja lapset (?) menee anoppilaan.
Sinulla on aikuisena ihmisenä oikeus jäädä kotiin tai mennä vaikka kaverin kanssa kaffille ilman että anopin ja miehesi maailma romahtaa.
[/quote]
Entä jos anoppi tekee ap:lle saman eli sanoo kerrankin suoraa, millaista on elää miniän kanssa, joka suuttuu ihan jokaisesta asiasta ja miettii viikkotolkulla, mitä anoppi on sanonut tai tehnyt. Eiköhän tässä miniä ole se, joka viettää unettomia öitä eikä suinkaan anoppi.
Kanssakäymiset minimiin. Ei ole pakko olla ikävien ihmisten kanssa jos ei taho.