Lue keskustelun säännöt.
Missä Liisa Keltikangas-Järvisen kv meriitit
13.11.2012 |
Kys. henkilöä pidetään jonkinlaisena kyseenalaistamattomana puolijumalana keskustelussa kotihoito vs. päivähoito.
Voisiko joku ystävällisesti pointata lähteeseen, josta löytyisi tietoa siitä, onko tällä daamilla mitään tieteellisiä meriittejä tai muutakaan mainittavaa menestystä maamme rajojen ulkopuolella.
Vaikka Keltikangas-Järvinen ei olekaan yhtä vanhingollinen maamme rajojen ulkopuolella kuin Johan Bäckman, alan vähitellen taipua ajattelemaan, että tieteellisiltä ansioiltaan vastaa Bäckmania.
Helsingin Yliopiston pitäisi kyllä rajata vähän tarkemmin että keitä häröjä sinne oikein otetaan dosenteiksi, luottamus menee!
Kommentit (56)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingin Yliopiston pitäisi kyllä rajata vähän tarkemmin että keitä häröjä sinne oikein otetaan dosenteiksi, luottamus menee!
Keltikangas-Järvinen on PROFESSORI. Se on ihan eri asia kuin dosentti.
esimerkiksi kasvatustieteen tohtori Erja Rusanen (myös Hgin yliopistosta) on kirjoittanut aivan samoista aiheista. Ja julkaisuja löytyy myös, mukaan lukien viime vuonna julkaistu oppikirja:
Hoiva, kiintymys ja lapsen kehitys
Rusanen, E. 30.09.2011 Helsinki : Finn Lectura.
kerro millä pätevyydellä arvioit akateemisia meriittejä.
Eli kyselin kansainvälisistä meriiteistä.
Eli on arvostettu Suomessa, koska kertoo sitä, mitä halutaan kuulla. Ja muualla kukaan ei kys. daamista ole kuullutkaan?
Jos on millään tavalla varteenotettava, kv meriittejä on pakko olla.
Eli tässä on siis kyse samasta mobista kuin silloin kun ruotsalaista tutkimusta päivähoidon myönteisistä vaikutuksista hyssyteltiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kerro millä pätevyydellä arvioit akateemisia meriittejä.
Niin on aika epäuskottava tieteentekijä, joka näköjään tekee tarkoitushakuista 'tiedettä' kotimaisen asenneilmapiirin tyydyttämiseksi.
Eli hänellä ei siis kv meriittejä ole minkäänlaisia? Olisin toivonut että olisi ollut edes jotain, ettei olisi ihan huuhaata...
Keltikangas-Järvinen on mielestäni fiksusti kritisoinut sitä, että nykyään jokaisessa työpaikassa ja muuallakin vaaditaan, että pitää olla sosiaalinen. Kuitenkin sosiaalisuus on synnynnäinen ominaisuus eikä se muuksi muutu. Epäsosiaalinenkin voi tulla hyvin toimeen ihmisten kanssa ja olla hyvä työntekijä, mutta ei hänen luonteensa muutu sosiaaliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingin Yliopiston pitäisi kyllä rajata vähän tarkemmin että keitä häröjä sinne oikein otetaan dosenteiksi, luottamus menee!Keltikangas-Järvinen on PROFESSORI. Se on ihan eri asia kuin dosentti.
Ensin on ihan virkaheitto dosentti ja nyt havaitaan että ihan huuhaa-tyypit pääsevät myös professoreiksi. Huh huh
vaikka on esimerkiksi kirjoittanut lukuisia artikkeleita ulkomaisissa tieteellisissä julkaisuissa! Kts. vaikkapa tuo jonkun tänne kopioima linkki Hgin yliopiston sivuille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin on ihan virkaheitto dosentti ja nyt havaitaan että ihan huuhaa-tyypit pääsevät myös professoreiksi. Huh huh
Voitko ystävällisesti kertoa, että minkälaisella taustalla sinä katsot olevasi kykeneväinen arvioimaan professorin pätevyyttä? Oletko itse esim. professori?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ap:n lukutaidossa kenties jotain vikaa??
https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/en/persons/liisa-keltikangasja(3…
Kyllähän yliopistoväessä ja tutkijoissa on paljon sangen erikoisia persoonia, ainakin oman kokemukseni mukaan, ja ihan kautta maailmanhistorian dokumentoidustikin. Toinen asia on sitten heidän tutkimustyönsä laatu ja merkityksellisyys - nämä kaksi tulee erottaa toisistaan.
Keltikangas-Järvisen, Erja Rusasen ja Jari Sinkkosen kiintymyssuhdetta käsittelevissä artikkeleissa ja kirjoissa on lukuisia viitteitä kv-tutkimuksiin (siis muiden kuin suomalaisten henkilöiden tekemiin) - ei tämä aihepiiri ole mikään Suomalaisten "keksintö", niin kuin tässä ketjussa halutaan väen vängällä väittää.
Opiskelin 90-luvulla Helsingin yliopistossa mm. Keltikangas-Järvisen psykosomatiikan kurssilla sivuaineopiskelijana. Hän oli todella outo tyyppi. Parjasi kaikkia sivuaineopiskelijoita ja vastaavasti kehui tulevat psykologit taivaisiin. Jätti vähän väliä tulematta pitämään luentoa. Kertoili laveasti henk.koht elämästään, puhkesi mm. itkuun kertoessaan miten pojan luokkakaveri kuoli polkupyöräonnettomuudessa "sellainen lahjakas nuorimies, koko elämä edessä, sai kokeista kymppejä". Jäi vähän sellainen olo, että ei olisi ollut kuolemalla väliä jos olisi ollut luuseri... Daamin tunnetilat vaihtelivat aika lailla, minusta hän oli henkilönä jopa pelottava. Laitoksella puolestaan oli tosi huono ilmapiiri. K-J vaikutti kyllä aivan erilaiselta kuin mitä julkisuudessa, tasapainottomalta narsistilta lähinnä. Jätin kurssin kesken (ja muuten kyllä valmistuin erinomaisin tiedoin sosiaalipsykologiksi). En ole oikein näistä kokemuksista johtuen suhtautunut kovin hyvin ao. henkilön fanaattisiin lausuntoihin päivähoidon vammauttavuudesta. I
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kys. henkilöä pidetään jonkinlaisena kyseenalaistamattomana puolijumalana keskustelussa kotihoito vs. päivähoito.
Voisiko joku ystävällisesti pointata lähteeseen, josta löytyisi tietoa siitä, onko tällä daamilla mitään tieteellisiä meriittejä tai muutakaan mainittavaa menestystä maamme rajojen ulkopuolella.
Vaikka Keltikangas-Järvinen ei olekaan yhtä vanhingollinen maamme rajojen ulkopuolella kuin Johan Bäckman, alan vähitellen taipua ajattelemaan, että tieteellisiltä ansioiltaan vastaa Bäckmania.
Helsingin Yliopiston pitäisi kyllä rajata vähän tarkemmin että keitä häröjä sinne oikein otetaan dosenteiksi, luottamus menee!
Tässä taas joku av-mamma, jonka piltti ei ole pärjännyt päiväkodissa ja mamma joutuu palaamaan kotiin hoitamaan alle vuoden ikäistä lastaan. Kyllähän siinä on jo kasvatusalan expertti, niin voi arvostella kansainvälisestikin tunnustetun proffamme tuotoksia. Jesh!
240 julkaisua, joista LÄHES KAIKKI KANSAINVÄLISSÄ tieteellisissä julkaisuissa! Onko ap:n lukutaidossa kenties jotain vikaa??
https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/en/persons/liisa-keltikangasja(3…
Ne eivät ole mitenkään päteviä esimerkkejä. Pitäisi olla ap:n validoimasta lähteestä tämä tieto. Helsingin yliopistossa kun ei ole yhtään pätevää ihmistä, tai ainakaan yhtä pätevää kuin ap.
Keltikangas-Järvinen on mielestäni fiksusti kritisoinut sitä, että nykyään jokaisessa työpaikassa ja muuallakin vaaditaan, että pitää olla sosiaalinen. Kuitenkin sosiaalisuus on synnynnäinen ominaisuus eikä se muuksi muutu. Epäsosiaalinenkin voi tulla hyvin toimeen ihmisten kanssa ja olla hyvä työntekijä, mutta ei hänen luonteensa muutu sosiaaliseksi.
Keltikangas-Järvinen puolustaa jopa sitä, että tiettyihin paikkoihin työelämässä matalan sosiaalisuuden omaava on jopa parempi valinta kuin sosiaalinen.
Samoin esim. ujojen oikeutta olla sellaisia kuin ovat myös lapsena -aikuisenahan ujo saa yleensä olla ujo- hän puolustaa mikä on hienoa. Yhteiskunnassamme on paljon temperamenttia ja luonnetta koskevia ihanteita, joilla ei ole mitään sellaista tosipohjaa, että oikeasti ne ihanteen mukaiset olisi parempia. Esimerkiksi kaukoidässä ujoa lasta pidetään ihanteena, ja siellä ujo lapsi menestyy erinomaisesti; täällä vilkas ja sosiaalinen on ihanne ja tämän ihanteen vuoksi ujolla on vaikeuksia.
Hassua kyllä sinänsä tämä tässä ketjussa ollut Keltikangas-Järvisen arvostelu. Ihmiset linkittää pyynnöstä useita kansainvälisissä julkaisuissa olleita tutkimuksia, mutta silti jatkuu sama laulu että ei ole mitään arvoa koska ei ole kansainvälisiä julkaisuja. On tainnut näillä joillain kolahtaa vähän liian kovaa omalle kohdalle Keltinkangas-Järvisen puheet esim. kovin pienten päivähoidosta.
Opiskelin 90-luvulla Helsingin yliopistossa mm. Keltikangas-Järvisen psykosomatiikan kurssilla sivuaineopiskelijana. Hän oli todella outo tyyppi. Parjasi kaikkia sivuaineopiskelijoita ja vastaavasti kehui tulevat psykologit taivaisiin. Jätti vähän väliä tulematta pitämään luentoa. Kertoili laveasti henk.koht elämästään, puhkesi mm. itkuun kertoessaan miten pojan luokkakaveri kuoli polkupyöräonnettomuudessa "sellainen lahjakas nuorimies, koko elämä edessä, sai kokeista kymppejä". Jäi vähän sellainen olo, että ei olisi ollut kuolemalla väliä jos olisi ollut luuseri... Daamin tunnetilat vaihtelivat aika lailla, minusta hän oli henkilönä jopa pelottava. Laitoksella puolestaan oli tosi huono ilmapiiri. K-J vaikutti kyllä aivan erilaiselta kuin mitä julkisuudessa, tasapainottomalta narsistilta lähinnä. Jätin kurssin kesken (ja muuten kyllä valmistuin erinomaisin tiedoin sosiaalipsykologiksi). En ole oikein näistä kokemuksista johtuen suhtautunut kovin hyvin ao. henkilön fanaattisiin lausuntoihin päivähoidon vammauttavuudesta. I
Klassinen logiikkavirhehän tämä argumentum ad hominem on, että yritetään nollata ihmisen (tieteellisen tai muun) työn tulokset vetoamalla henkilön itsensä ominaisuuksiin.
Minunkin ihan toisen alan tutkimukseni voidaan varmaan heittää roskikseen, koska kärsin paniikkihäiriöstä ja olen ollut 10 vuotta elämästäni masentunut. Olen myös monen mielestä outo erakko ja muutenkin friikki. Onneksi oikeasssa tiedemaailmassa se ei vaikuta, vaikka AV:n arvioissa voi vaikuttaakin.
Kuules ap. Ei professoriksi pääse ilman kv-meriittejä. Se on tuo akateeminen tutkimus sen sorttista, että Suomen piirit on aivan liian pienet. Ja jos sun tosiaan pitää tulla jonkun proffan meriittejä kysellä av:lta, niin se kertoo jo kaiken omasta pätevyydestäsi arvioida muita. Nolo.
Ihan silkka "vahinko" varmaan tämäkin ;-)
Kuules ap. Ei professoriksi pääse ilman kv-meriittejä. Se on tuo akateeminen tutkimus sen sorttista, että Suomen piirit on aivan liian pienet. Ja jos sun tosiaan pitää tulla jonkun proffan meriittejä kysellä av:lta, niin se kertoo jo kaiken omasta pätevyydestäsi arvioida muita. Nolo.
Tuon linkin takaa löytyi viimeisimmät julkaisut kv lehdissä, niitä näytti olevan nuo + 240 kpl. Ei ihan huonosti! https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/persons/liisa-keltikangasja%2…