Lue keskustelun säännöt.
Missä Liisa Keltikangas-Järvisen kv meriitit
13.11.2012 |
Kys. henkilöä pidetään jonkinlaisena kyseenalaistamattomana puolijumalana keskustelussa kotihoito vs. päivähoito.
Voisiko joku ystävällisesti pointata lähteeseen, josta löytyisi tietoa siitä, onko tällä daamilla mitään tieteellisiä meriittejä tai muutakaan mainittavaa menestystä maamme rajojen ulkopuolella.
Vaikka Keltikangas-Järvinen ei olekaan yhtä vanhingollinen maamme rajojen ulkopuolella kuin Johan Bäckman, alan vähitellen taipua ajattelemaan, että tieteellisiltä ansioiltaan vastaa Bäckmania.
Helsingin Yliopiston pitäisi kyllä rajata vähän tarkemmin että keitä häröjä sinne oikein otetaan dosenteiksi, luottamus menee!
Kommentit (56)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/en/persons/liisa-keltikangasja(3…
Enemmän olisin kiinnostunut siitä, miten Keltikangas-Järvistä on siteerattu kansainvälisissä julkaisuissa:
2012 löytyi seuraavia lainauksia:
Personality Traits of the Five-Factor Model are Associated with Effort-Reward Imbalance at Work: A Population-based Study
Journal of Occupational and Environmental Medicine
Associations between dimensional personality measures and preclinical atherosclerosis: The cardiovascular risk in Young Finns study
Journal of Psychosomatic Research
Gender differences in teachers' perceptions of students' temperament, educational competence and teachability
British Journal of Educational Psychology
sekä vielä 4-5 kv siteerausta.
Eli henkilön koko työ ei voi olla täyttä huuhaata ja Helsingin Yliopisto ei kokonaisuudessaan ole mätä.
Se, mitä Keltikangas-Järvinen Suomessa puhuu julkisuudessa (tai se, mitä hänen puheistaan suostutaan julkaisemaan) on usein hyvin yksipuolista.
Uskon ja toivon, etteivät Keltikangas-Järvinen ja Rusanen ole uusi merkki Helsingin Yliopiston rappiosta.
Meitä suomalaisia on ihan liian helppo sumuttaa kun eletään täällä umpiossa.
av-mamma (AMK)
Parempi tämäkin kuin media-assistentti.
Ja Helsingin Yliopiston mollaaminen loppuu nyt tähän. Ei yksi Bäckman sitä pysty leimaamaan.
Onko ap:n lukutaidossa kenties jotain vikaa??
https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/en/persons/liisa-keltikangasja(3…
ap
mitä mieltä kukin itse on Keltikangas-Järvisen ajatuksista ja tuotannosta? Mielestäni hän on virkistävä ajattelija, haastaja, uusien näkökulmien avaaja. Ap voi kaikessa rauhassa olla eri mieltä ja vaikka hakea Keltikangas-Järvisen professuuria kun se vapautuu. Kilpasille voi asettua se loistavin arvosanoin sosiaalipsykologiksi valmistunut ja narsistikorttia heilutellut, joka jätti Keltikangas-Järvisen kurssin kesken. Meritoitunein hakija voittakoon!
Keltikangas-Järvisen pätevyys (joka mielestäni on kiistaton) on yliopiston konsistorin tai vastaavan instanssin asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
julkaisuluettelo, mukaan mahtuu useita artikkeleita alan parhaissa lehdissä. Kenellekään kollegalle ei tulisi mieleen sanoa, että LKJ ei olisi menestynyt ja kansainvälisesti tunnettu tutkija. Muuten en kommentoi.
t. alan tutkija
Eli kyselin kansainvälisistä meriiteistä.
Eli on arvostettu Suomessa, koska kertoo sitä, mitä halutaan kuulla. Ja muualla kukaan ei kys. daamista ole kuullutkaan?
Jos on millään tavalla varteenotettava, kv meriittejä on pakko olla.
Eli tässä on siis kyse samasta mobista kuin silloin kun ruotsalaista tutkimusta päivähoidon myönteisistä vaikutuksista hyssyteltiin?
mitä mieltä kukin itse on Keltikangas-Järvisen ajatuksista ja tuotannosta? Mielestäni hän on virkistävä ajattelija, haastaja, uusien näkökulmien avaaja. Ap voi kaikessa rauhassa olla eri mieltä ja vaikka hakea Keltikangas-Järvisen professuuria kun se vapautuu. Kilpasille voi asettua se loistavin arvosanoin sosiaalipsykologiksi valmistunut ja narsistikorttia heilutellut, joka jätti Keltikangas-Järvisen kurssin kesken. Meritoitunein hakija voittakoon!
Keltikangas-Järvisen pätevyys (joka mielestäni on kiistaton) on yliopiston konsistorin tai vastaavan instanssin asia.
Ja Keltikangas-Järvistä on julkisuudessa kohdeltu väärin siten, että siteerataan vain ja ainoastaan hänen tarkoitushakuisimmilta vaikuttavia töitään.
Yliopiston konsistoriin en mitenkään mullistavan suurta luottamusta koe. Näitä päivystäviä professoreja, dosentteja, desantteja ja ties minkä aihealueen ylijumalia on tässä nähty ihan liiankin kanssa. Suomessa on helppo toimia siksi, kun täällä on yhä vieläkin niin valtava ja usein jopa sokea auktoriteettiusko.
Itse en koe minkäänlaista kutsumusta sosiaalipsykologiaa kohtaan, kunhan vain heitin kysymyksen ilmaan.
terv. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että haku alan tietokannasta tuottaa yli 200 vertaisarvioitua julkaisua joista 99% kansainvälisiä. Mukaan mahtuu myös useita erittäin arvostetuissa lehdissä (Journal of Personality & Social Psychology, Health Psychology, Journal of personality, PNAS) julkaistuja artikkeleita.
julkaisuluettelo, mukaan mahtuu useita artikkeleita alan parhaissa lehdissä. Kenellekään kollegalle ei tulisi mieleen sanoa, että LKJ ei olisi menestynyt ja kansainvälisesti tunnettu tutkija. Muuten en kommentoi.
t. alan tutkija
Eli kyselin kansainvälisistä meriiteistä.
Eli on arvostettu Suomessa, koska kertoo sitä, mitä halutaan kuulla. Ja muualla kukaan ei kys. daamista ole kuullutkaan?
Jos on millään tavalla varteenotettava, kv meriittejä on pakko olla.
Eli tässä on siis kyse samasta mobista kuin silloin kun ruotsalaista tutkimusta päivähoidon myönteisistä vaikutuksista hyssyteltiin?
että haku alan tietokannasta tuottaa yli 200 vertaisarvioitua julkaisua joista 99% kansainvälisiä. Mukaan mahtuu myös useita erittäin arvostetuissa lehdissä (Journal of Personality & Social Psychology, Health Psychology, Journal of personality, PNAS) julkaistuja artikkeleita.
julkaisuluettelo, mukaan mahtuu useita artikkeleita alan parhaissa lehdissä. Kenellekään kollegalle ei tulisi mieleen sanoa, että LKJ ei olisi menestynyt ja kansainvälisesti tunnettu tutkija. Muuten en kommentoi.
t. alan tutkija
Eli kyselin kansainvälisistä meriiteistä.
Eli on arvostettu Suomessa, koska kertoo sitä, mitä halutaan kuulla. Ja muualla kukaan ei kys. daamista ole kuullutkaan?
Jos on millään tavalla varteenotettava, kv meriittejä on pakko olla.
Eli tässä on siis kyse samasta mobista kuin silloin kun ruotsalaista tutkimusta päivähoidon myönteisistä vaikutuksista hyssyteltiin?
Nyt olisi medialla töitä:
- on ikävää että kansainvälisesti tunnettu professori leimautuu sen takia, että häntä siteerataan ainoastaan yhdestä hyvin rajoittuneesta tutkimusalueestaan kotimaan asenneilmapiirin takia
- nyt jokin hyväa journalistista tapaa vaaliva media (vaikkapa HS) voisi esitellä Keltikangas-Järvisen töitä laajemmin ja auttaa poistamaan häneen liitettyä tarkoitushakuisen ja siten tiedemaailmaan huonosti sopivan tieteentekijän leimaa
- Keltikangas-Järvisen elämäntyön laajalla esittelyllä voitaisiin myös helpottaa sosiaalipsykologiaan niin usein lyötyä huuhaa/pseudotieteen leimaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tarvitsevansa maineen puhdistusta. Minusta vaikuttaa siltä, että suurin osa ns. suuresta yleisöstä suorastaan palvoo häntä, ja tiedeyhteisö pystyy kyllä arvioimaan hänen työtään ihan itse, ilman populaarimedian apua.
että haku alan tietokannasta tuottaa yli 200 vertaisarvioitua julkaisua joista 99% kansainvälisiä. Mukaan mahtuu myös useita erittäin arvostetuissa lehdissä (Journal of Personality & Social Psychology, Health Psychology, Journal of personality, PNAS) julkaistuja artikkeleita.
julkaisuluettelo, mukaan mahtuu useita artikkeleita alan parhaissa lehdissä. Kenellekään kollegalle ei tulisi mieleen sanoa, että LKJ ei olisi menestynyt ja kansainvälisesti tunnettu tutkija. Muuten en kommentoi.
t. alan tutkija
Eli kyselin kansainvälisistä meriiteistä.
Eli on arvostettu Suomessa, koska kertoo sitä, mitä halutaan kuulla. Ja muualla kukaan ei kys. daamista ole kuullutkaan?
Jos on millään tavalla varteenotettava, kv meriittejä on pakko olla.
Eli tässä on siis kyse samasta mobista kuin silloin kun ruotsalaista tutkimusta päivähoidon myönteisistä vaikutuksista hyssyteltiin?
Nyt olisi medialla töitä:
- on ikävää että kansainvälisesti tunnettu professori leimautuu sen takia, että häntä siteerataan ainoastaan yhdestä hyvin rajoittuneesta tutkimusalueestaan kotimaan asenneilmapiirin takia
- nyt jokin hyväa journalistista tapaa vaaliva media (vaikkapa HS) voisi esitellä Keltikangas-Järvisen töitä laajemmin ja auttaa poistamaan häneen liitettyä tarkoitushakuisen ja siten tiedemaailmaan huonosti sopivan tieteentekijän leimaa
- Keltikangas-Järvisen elämäntyön laajalla esittelyllä voitaisiin myös helpottaa sosiaalipsykologiaan niin usein lyötyä huuhaa/pseudotieteen leimaa
tarvitsevansa maineen puhdistusta. Minusta vaikuttaa siltä, että suurin osa ns. suuresta yleisöstä suorastaan palvoo häntä, ja tiedeyhteisö pystyy kyllä arvioimaan hänen työtään ihan itse, ilman populaarimedian apua.
Eli tekee ihan hyvää ja validia tutkimusta 99-prosenttisesti muusta aiheesta kuin siitä, josta avautuu mediassa. Ja mediassa sitten ratsastaa täysin muilla alueilla hankituilla meriiteillä.
Itse en ainakaan palvo häntä, aika seniilin ja kieron oloinen akka suoraan sanottuna.
Saa varmaan julkisuudessa olosta samanlaisia kicksejä kuin Johan Bäckman. Eli sairaat vaikuttimet kuitenkin, vaikka kykenee myös asialliseen tieteelliseen tutkimukseen.
Siksi kaipaisin arviointia näistä mediassa esitetyistä 'päivystävä dosentti'-tyyppisistä ulostuloista. Pahoin pelkään että edelleenkin suomalaisiin uppoaa mikä tahansa soopa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ujo voi olla hyvinkin sosiaalinen. Sosiaaliset taidot eivät suinkaan ole sama asia kuin vilkkaus ja puheliaisuus, vaikka usein arkikielessä näin annetaan ymmärtää. Työpaikoille haetaan nykyään usein _ekstrovertteja_ ja vältetään rekrytoimasta introvertteja, vaikka tehtävä ei tätä mitenkään edellyttäisi. Ja introvertti ei ole yhtäkuin epäsosiaalinen. On aivan ok, jos työpaikoille haetaan _sosiaalisia_ henkilöitä niin kauan kuin ymmärretään, että introvertti voi joskus olla esim. sosiaalisempi kuin ekstrovertti - siis osata paremmin vuorovaikutusta sen sijaan että vain pajattaisi joka puolella seurustelu-upseerina, muiden työaikaa vieden.
Kys. henkilöä pidetään jonkinlaisena kyseenalaistamattomana puolijumalana keskustelussa kotihoito vs. päivähoito.
Voisiko joku ystävällisesti pointata lähteeseen, josta löytyisi tietoa siitä, onko tällä daamilla mitään tieteellisiä meriittejä tai muutakaan mainittavaa menestystä maamme rajojen ulkopuolella.
Vaikka Keltikangas-Järvinen ei olekaan yhtä vanhingollinen maamme rajojen ulkopuolella kuin Johan Bäckman, alan vähitellen taipua ajattelemaan, että tieteellisiltä ansioiltaan vastaa Bäckmania.
Helsingin Yliopiston pitäisi kyllä rajata vähän tarkemmin että keitä häröjä sinne oikein otetaan dosenteiksi, luottamus menee!
Enimmäkseen K-J pyrkii kirjoituksissaan ja kannanotoissaan nostamaan esille tutkimusia jota laajasti maalmalla tehty ja pyrkii herättämään keskustelua keskeisistä pienen lapsen kehitysvaihkohtaisista tarpeista.Suomessa vaietaan ja valikoidaan lapsen tarpeita koskevaa tutkimusta, nostetaan keskusteluun vain ne harvat, usein varsin suppeat tutkimukset joissa lapsen kokonaisvaltaista kehitystä varsin puutteellisesti huomioidaan ja jotka eivät edes pyri lasta ymmärtämään.. Turha sitä on väitellä kotihoito-päivähoitotasolla vaan pikemmin todella pitäisi pyrkiä paremmin ymmärtämään mitä riskejä varhaisilla päivittäisellä erolla vanhemmasta saattaa lapsen kehitykselle olla kun tämä vielä pieni ja avuton.Kun uskalletaan kohdata nämä tosiasiat silloin pystytään myös paremmin kiinnittämään huomiota siihen miten kehittää päiväkotien työkäytäntöjä niin että nämä paremmin pystyvät eri ikäisiä lapsia tukemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkoinen persoona oli, mutta en mä noin negatiivista kuvaa saanut.
Opiskelin 90-luvulla Helsingin yliopistossa mm. Keltikangas-Järvisen psykosomatiikan kurssilla sivuaineopiskelijana. Hän oli todella outo tyyppi. Parjasi kaikkia sivuaineopiskelijoita ja vastaavasti kehui tulevat psykologit taivaisiin. Jätti vähän väliä tulematta pitämään luentoa. Kertoili laveasti henk.koht elämästään, puhkesi mm. itkuun kertoessaan miten pojan luokkakaveri kuoli polkupyöräonnettomuudessa "sellainen lahjakas nuorimies, koko elämä edessä, sai kokeista kymppejä". Jäi vähän sellainen olo, että ei olisi ollut kuolemalla väliä jos olisi ollut luuseri... Daamin tunnetilat vaihtelivat aika lailla, minusta hän oli henkilönä jopa pelottava. Laitoksella puolestaan oli tosi huono ilmapiiri. K-J vaikutti kyllä aivan erilaiselta kuin mitä julkisuudessa, tasapainottomalta narsistilta lähinnä. Jätin kurssin kesken (ja muuten kyllä valmistuin erinomaisin tiedoin sosiaalipsykologiksi). En ole oikein näistä kokemuksista johtuen suhtautunut kovin hyvin ao. henkilön fanaattisiin lausuntoihin päivähoidon vammauttavuudesta. I
Just luin K-J:n kolumnin, jossa hän kirjoitti, kuinka hyvä olisi, jos äidit yhteisrintamassa vaatisivat päivähoidon laadun parantamista eli aikaa ja energiaa ei käytettäisi toisten paheksumiseen. Toki av-mamma voi tulkita tämänkin päivähoitovastaisuudeksi jos haluaa ja usein haluaakin. Jos tutkimus osoittaa vaikkapa, että 1-vuotias kärsii nykyisenkaltaisesta päivähoidosta, en ymmärrä millä etiikalla tutkija voisi ilmoittaa, että päivähoito on oikeastaan ihan kiva juttu 1-vuotiaalle. Koska osa 1-vuotiaista joka tapauksessa on päivähoidossa, kannattaa panostaa päivähoidon laatuun, se olisi realistista. Mielestäni K-J:ssa yhdistyvät ammattitaito ja maalaisjärki, joskaan en ensimmäistä osaa itse objektiivisesti arvioida.
on helpompi tehdä ei-absoluuttisilla tieteenaloilla. Tämän vuoksi olen erittäin tyytyväinen siihen, että valitsin insinööritieteet.
Metri on aina metri riippumatta siitä kuka tai millä ideologialla varustettu henkilö sitä mittaa.
Odotin K-J julkisuudessa esittämien, pönöttävien ja tärkeilevien kommenttien perusteella, että päiväkoti olisi 'saastunut alue', jolle astuttuaan lapsi ei olisi koskaan entisensä. Ei tietenkään pitänyt paikkaansa.
On hyvä asia, että ammattitaitoonsa nojautuen K-J on esittänyt, että päivähoidon sopivuutta pienimmille lapsille pitäisi kehittää sen sijaan että estetään päivähoito kokonaan alle 3-vuotiailta, mikä ei ole realistinen vaihtoehto.
On lisäksi kovin kummallista, että K-J pitää kaiken kotihoidon laatua vakiona. Tieteentekijänhän pitäisi pystyä ottamaan tämäntyyppisiä muuttujia huomioon. Toki päivähoitoa on institutionaalisen ja vakioidun luonteensa vuoksi helpompaa arvostella kuin kotihoitoa, mutta silti, aika kökköä tieteen tekemistä.
Tiedotusvälineille peili käteen, etteivät ihan kaikkea niele.
Lukekaapa tämän henkilön ajatuksia vähän tarkemmin. On olevinaan parempi ihminen.
Kasvatustieteen opinnothan ne takaavatkin, että proffasi osaa oman alansa. Kasvatustieteilijä vaan tuosta noin vaan opettamaan kaikkea fysiikasta arkeologiaan!
En olisi halunnut itselleni enää yliopistoon luokanopettajaa.
Olen lopen kyllästynyt kasvatustieteeseen. Osaan alani, enkä siihen tarvitsisi tätä henkitiedettä, mutta kun on pakko olla olevinaan, että "voi kun tää antaa niin paljon". Muuten menee virka. Tämänkin kurssin aikana voisi tehdä muuta, esim. perehtyä ihan siihen omaan alaan. Mutta ei, vuorovaikutuspallukoita ja linjakasta jotakin vaan miettimään. Ja kaikki pitää tehdä niin sekavasti ja aikaa vievästi.
Luin juuri persoonallisuuspsykologiaan käsittelevää kirjaa ja siinä todettiin, että vaikka temperamenttipiirteet eivät mitenkään korreloi älykkyyden ja suoriutumisen kanssa, niin tietyt temperamenttipiirteet korreloivat hyvien kouluarvosanojen kanssa. Toisin sanoen, kouluarvostelu ei arvostelekaan lasten osaamista vaan synnynnäisiä temperamenttipiirteitä...