Lue keskustelun säännöt.
Pistää niin vihaksi HS:n päivähoitojuttu taas
07.01.2007 |
Raivostuttaa että toimittajat ovat aloittaneet kampanjansa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen puolesta.
Koko hommassahan on vain kyse rahan säästämisestä lasten hyvinvoinnin kustannuksella.
Tuntuu ihan käsittämättömältä että joku voi ajatella ja sanoa olevan lasten parhaaksi sen että heidät revitään pois tutusta päiväkotiryhmästään, tuttujen hoitajien ja kavereiden luota kotiin pienen rääpälevauvan ja mahdollisesti puolikuolleen ja masentuneen äidin " iloksi" .
Kaikkien törkeintä on että kotona hoidetuista lapsista ei normaali ihminen saa edes kotihoidontukea äitiyslomalla.
Kommentit (170)
Peräänkuulutat miesten hoitovastuuta, mutta arvaapas mitä? Miesten asenteiden lisäksi nykyisen kuvion takana ovat ihan yhtä lailla naiset, jotka haluavat jäädä miestä useammin kotiin. Myös silloin jos syynä eivät ole taloudelliset syyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hankalampaa kuin tarhalapsille (taman todenpitavyydesta en ole yhtaan vakuuttunut muutenkaan), niin mita sitten? Ero lasten sosiaalisissa taidoissa varmasti haviaa ajan myota. Vai osaatteko muka sanoa tuttavapiirissanne ne, jotka ovat kotona hoidettuja vs. ne jotka olleet hoidossa kodin ulkopuolella? En mina ainakaan pysty. Eikohan parasta ole tehda niin, mika perheen kokonaistilanteen kannalta on parasta, eika niin huolehtia lapsen sosiaalisuudesta tai muusta.
Vierailija:
Päiväkotiin lapsensa vievät ovat epävarmoja kasvattajia jotka eivät usko että itse osaavat kasvattaa lapsensa.Aina ei tietenkään ole helppoa tämäkään, mutta kuka on sanonut, että elämän pitää olla aina helppoa?
öö? Olenko minä nyt epävarma kasvattaja, kun vein lapseni 14 kk:n iässä päiväkotiin ja aloitin itse opiskelut. Lapsi nauttii päiväkodista tosi paljon ja minulla on hyvä omatunto istua luennolla tai kotona hommia tekemässä, kun tiedän, että lapsella on hauskaa. Koitan sitten kaiken maailman stressistä huolimatta nauttia siitä ajasta, mitä saan lapseni kanssa viettää.
Minulla ei ollut mahdollisuutta valita koti- ja päivähoidon välillä. En toisaalta ymmärrä, mikä itseisarvo on, missä lapsi on hoidettu. Tuntuu välillä siltä, että lasten hoitaminen kotona on äidille tärkeämpi asia kuin lapselle...
no jaa, aina voi sanoa että yhtä mikkoa kohden on 32 minnaa jotka hoitaa lasta kotona.
niin, voihan se olla että osa - isokin osa - naisista haluaa olla kotona mieluummin kuin suoda sen miehelleen. mutta tässä päivähoitokeskustelussa puhutaan nimenomaan *niistä* ' vanhemmista' (sukupuolineutraaleintermein) jotka eivät ' viitsi' olla muutamaa vuotta kotona lasten kanssa, vaikka olisivat työttöminäkin tms. Tai jotka väärin asettavat uransa lapsen edelle.
Kuitenkin tosiasiassa (tilastollisesti) ne vanhemmat jotka eivät ' viitsi' (typerä moralisoiva verbi, mutta lainaan sitä kun sitä käytetään koko ajan) hoitaa lapsiaan kotona, ovat sukupuoleltaan miehiä.
117
Tuntuu siltä, että lasten hoitaminen kotona on tärkeämpää äidille kuin lapsille. Joku sanoi olevansa oikein ylpeä siitä, että hoitaa lapsensa kotona. Minä olen varmaan sellainen " epävarma vanhempi" , kun pistin lapseni päiväkotiin 14 kk:n iässä, kun aloitin opiskelut. Eikä minulla ole edes huono omatunto. Minulla ei ollut vaihtoehtoa, joten älkää nyt kivittäkö mua sen takia.
Koska olen lapsen kanssa kaksin, uskon päiväkodin olevan hyvä ratkaisu. Ainakin lapsi tykkää olla tarhassa. Siksi joskus vien lapsen hoitoon pariksi tunniksi, vaikkei luentoja olisikaan.
Olisiko muka lapsellenikaan parempi, että odottelisin muutaman vuoden, ja vasta sitten opiskelisin? Ehkä on parempi, että olen saanut ammatin silloin joskus viiden vuoden päästä, kun koulunaloitus häämöttää.
Ja jos joku vittuilee siitä, että mitäs olen synnyttänyt lapsen, ennen kuin olen saanut ammatin: Minähän vaan noudatan tätä Vanhasen politiikkaa. Ja olen huomannut, että meillä perheellisillä opinnotkin etenevät, kun ei voi bilettää joka ilta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu siltä, että lasten hoitaminen kotona on tärkeämpää äidille kuin lapsille. Joku sanoi olevansa oikein ylpeä siitä, että hoitaa lapsensa kotona. Minä olen varmaan sellainen " epävarma vanhempi" , kun pistin lapseni päiväkotiin 14 kk:n iässä, kun aloitin opiskelut. Eikä minulla ole edes huono omatunto. Minulla ei ollut vaihtoehtoa, joten älkää nyt kivittäkö mua sen takia.
Koska olen lapsen kanssa kaksin, uskon päiväkodin olevan hyvä ratkaisu. Ainakin lapsi tykkää olla tarhassa. Siksi joskus vien lapsen hoitoon pariksi tunniksi, vaikkei luentoja olisikaan.
Olisiko muka lapsellenikaan parempi, että odottelisin muutaman vuoden, ja vasta sitten opiskelisin? Ehkä on parempi, että olen saanut ammatin silloin joskus viiden vuoden päästä, kun koulunaloitus häämöttää.
Ja jos joku hiiltyy siitä, että mitäs olen synnyttänyt lapsen, ennen kuin olen saanut ammatin: Minähän vaan noudatan tätä Vanhasen politiikkaa. Ja olen huomannut, että meillä perheellisillä opinnotkin etenevät, kun ei voi bilettää joka ilta...
miks se ilmoitti, ettei viesti ole luettavissa, mutta se onkin...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö HS:n kirjoituksessa ollut kyse lähinnä siitä, että kotona olevat vanhemmat vievät lapset päivähoitoon?
Eri asia olla opiskelija, jolla ehkä läksyjä tai tenttejä, kun leipiintynyt kotiäiti, joka vie esikoisen virikehoitoon ja on vauvan kanssa kotona.
Vanhemman tulee osata sopeutua useamman lapsen vanhemmuuteen ei vain yhden kerrallaan.
Vauva kulkee vaunuissa minne vaan mitä sen isomman kanssa touhutaan.
Me emme lukkiutuneet neljän seinän sisälle.
Ulkoiltiin päivittän pari kertaa ja joskus käytiin vierailuilla tai meillä oli vieraita, retkeiltiin, piirrettiin ja askarreltiin.
Onko päiväkodissa työskentelevät naiset sen ihmeellisimpiä siellä kolmen henkilön vastuulle laitetaan parikymmentä tenavaa. Yksilöllisempää hoitoa ja sitä rakkautta saa lapsi omalta äidiltään tai siis pitäisi saada.
Jos on tunnekylmä ja itsekäs minäminäminä ihminen äitinä niin ymmärrän ongelman. Tässä tapauksessa pitäisi laittaa niitä arvojaan uuteen järjestykseen ja mennä lasten ehdoilla muutama vuosi jos lapsia pykää.
Ymmärrän sikäli kun näitä ketjuja lukee että jollekin on jopa postissa käyminen kahden lapsen kanssa mahdottomuus. Miksi niitä lapsia tehdään jos ei osata/jakseta hoitaa heitä ja kantaa vastuuta.
Lapset on omaa verta ja lihaa ja ette heitä kestä. Sääliksi käy lapsianne ei heillä ole ruusuinen tulevaisuus jos oma vanhempi pitää rasitteena. Miten tällaisen lapsen itsetunto voisi rakentua hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Eli missä opettajat sanovat samaa ja missä hän on kuullut tai mistä lukenut opettajien sanovan samaa.
Ja kysykää keneltä tahansa ala-asteen opettajalta, niin päiväkotilapset pärjäävät paremmin koulussa kuin kotona nyhjänneet. Jos muuallakin Euroopassa on hyväksi havaittu laittaa lapset jo 3-vuotiaina päivittäisiin kerhoihin, niin miksi Suomessa lapsia halutaan kasvattaa kotona tynnyrissä. Etenkin kun nykyäitien turvaverkostot on mitä on.
Myös itse olen lähipiiristä havainnut ja ihan täältäkin useasti kasvatusalan ammattilaisten kommentteja lukenut, että kauan kotona nyhjänneillä on suuria vaikeuksia sopeutua ryhmiin, kun päiväkotilapset ovat ryhmässä kuin kala vedessä. Miksi vanhemmat tieten tahtoen haluavat tehdä lapsistaan sosiaalisesti rajoitteisia? En voi ymmärtää. Päivähoitoaika on kuitenkin niillä, jotka ovat kotona yleensä lyhyt. 6-7 h.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamisen vaatiminen on todella röyhkeää politikointia, joilla pyritään vetämään matto muutenkin turvattomien perheiden alta pois heitä syyllistäen. Koska päiväkodeissa on täyttöasteet, subjektiivisen päivähoidon lakkauttaminen vähentäisi päiväkoteja, kun suuri osa vanhemmista pakotettaisiin hoitamaan koko lapsikatraansa kotona, samoin sosiaaliset ongelmat lisääntyisi. Sitäkö haluatte? Eikös yhteiskunnan tulisi tukea lapsiperheitä, sen sijaan, että jättää heidät oman onnensa nojaan. Näinkö syväksi on lapsivihamielisyys tullut, sosialistit sen sijaan aivan kevyesti pumppaavat yhteiskunnan miljoonia omiin pohjattomiin taskuihinsa (Fortum) ja elävät leveästi, eikös niillekin rahoille olisi parempaa käyttöä?
Ja eikös se ole vain hyvä, että päiväkodin tädeillä on työtä, vai työttömäksikö heidät haluatte?
Ns. kotihoidossa olevat lapset eivät kökötä kotona vankeina. Meillä ovat aamupäiväkerhossa ja harrastavat. Todella rohkeita sosiaalisesti, esiintymisvalmiita ja reippaita. Kyllä se kodin ilmapiiri ja vanhempien luonnekin vaikuttaa! Nyhverön lapset voi olla silti nyhveröitä, vaikka olisivat hoidossa 12 tuntia päivässä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ruotsalainen " tutkimus" mihin viittaat, oli täysin puuttellisesti tehty.
Iso osa lapsista tippui pois tutkimuksen aikana ja loppuyhteenvedon perusteella ei voi tehdä mitään päätelmiä.
Vierailija:
Ja kysykää keneltä tahansa ala-asteen opettajalta, niin päiväkotilapset pärjäävät paremmin koulussa kuin kotona nyhjänneet.
Ei todellakaan pidä paikkaansa.
t. ala-asteen opettaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Sinä olet selvästikin juuri sellainen vanhempi, joka vie lapsensa hyvin pienenä päiväkotiin, ja selittelet mitä sattuu.Vierailija:
Vierailija:
koulukiusaajatyyppejä? Ja onko syyllistämistä ylipäätään, jos sanoo, että myös vanhempien lasten paikka on kotona, jos vanhempikin siellä on ja sisarus? Ei minusta.He eivät viitsisi tehdä duuniaan kunnolla. Toki helpottaa heidän duuniaan, kun ei tarvitse niin montaa hoitaa ja mieluiten hoidettaisiin isompia. Ei tarvitse vaihtaa vaippaa jne. Hoitajia tarvitaan vähemmän jne.
Vierailija:
Kaikki tuntemani äitiyslomalaiset, jotka vievät isomman/isommat hoitoon, jopa 3-vuotiaan tai sen alle, ovat täysin terveistä ja virkeitä vanhempia. Tottakai äitiyteen kuuluukin jonkinasteinen väsymys, kuka sitä kieltämään! Mutta nämä äidit vaunuttelevat vauvojen kanssa päivät pitkät, käyvät kaupungilla vaunujen kanssa, käyvät mammakerhoissa ja kutsuvat kylään jossa on pullantuoksu vastassa. Nämä vanhemmat sitten muka eivät jaksa hoitaa toista lasta siinä samalla, kun se vauva niin paljon valvottaa. Just. Tai että äiti ei keksi riittävästi virikettä isommalle, siksi hoitoon. Miksihän sitten viikonloppuisin viedään uimahalliin, askarrellaan yhdessä, leivotaan yhdessä? Kummasti silloin sitä jaksaa ja ehtii.
lapsensa kanssa huomattavasti pidempään kotona kuin moni muu. Isommalla on poikkeuksetta ollut hoitopaikka entuudestaan ja lapsi on viihtynyt siellä loistavasti. Ko. lapset ovat aloittaneet hoidossa noin kolmivuotiaina. Hyvää hoitopaikkaa ei ole haluttu menettää ja lapsikin siitä näyttäisi nauttivan.
Mutta kun aika iso vanhemmista ei ole niitä aktiivisia äitejä ja isiä, jotka jaksaisivat lapsiaan päivisin kuljettaa kerhoihin ja aktiviteetteihin, näin ollen ne lapset, joiden äidit ja isät ei ole niitä toimeliaita, mutta jotka kuitenkin pakotettaisiin hoitamaan lapsensa kotona, jäisivät vaille sosiaalisia suhteita ikätovereihin kokonaan ja tämä taas lisäisi muita ongelmia.
Subjektiivinen päivähoito ennaltaehkäisee monelta osin sosiaalisia ongelmia, sen verran lapsiin ja tulevaisuuteen kannattaa satsata.
Vierailija:
Ns. kotihoidossa olevat lapset eivät kökötä kotona vankeina. Meillä ovat aamupäiväkerhossa ja harrastavat. Todella rohkeita sosiaalisesti, esiintymisvalmiita ja reippaita. Kyllä se kodin ilmapiiri ja vanhempien luonnekin vaikuttaa! Nyhverön lapset voi olla silti nyhveröitä, vaikka olisivat hoidossa 12 tuntia päivässä...
yhtenä asiana. Alle kolmevuotiaiden ja vanhempien lasten kannalta asia on ihan erilainen. Alle kolmevuotiaiden lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta voisi ihan hyvin supistaa.
ja kai sen äidin on jotain tehtävä vauvankin kanssa ?
Nykyajan vanhempia ei ilmeisesti saa syyllistää mistään.
Pullamössöt tekevät lapsia yhteiskunnan elätettäväksi ja hoidettavaksi.
Itketään, kun lasten kanssa on niin rankkaa ja silti pitää tehdä vain lisää lapsia, kun ei edellisiäkään jakseta/ haluta hoitaa...