Jos raskaustestisi näyttäisi nyt plussaa,

tyytyväinen. Tätähän halusin, kai.

koska raskausviikkoja on nyt 36 ja huomaan raskauden kyllä muutenkin. :D

"voi ei, ei nyt, en jaksa enää, juuri kun oli tulossa elämään vihdoin jotain muutakin!"



(ja olisinhan melko ihmeissänikin raskautumisesta, käytetään nimittäin tuplaehkäisyä, koska uusi lapsi olisi todellakin viimeinen asia, jota nyt kaipaisin)

seksiä viimeksi yli vuosi sitten

Olisin alkuun varmaan hieman järkyttynyt, mutta kyllä se sitten onneksi muuttuisi. Salaa jopa toivon, että ylläriplussa tulisi.



Ainoa miinus ja pohdintaa aiheuttava juttu on se, että olen juuri kolme päivää sitten aloittanut hoitovapaan jälkeen työt uudessa tehtävässä. Jo kahdesti olen nykyisellä työnantajalla käynyt äippiksen jälkeen tekemässä töitä vajaan vuoden ja jäänyt sitten uudestaan äippikselle. En tiedä mikä olisi reaktio, jos nyt ilmoittaisin olevani taas raskaana...



Mutta, ihanaa olisi olla raskaana.

Odotin ensimmäistä lastani yksin, olen kasvattanut lapseni yksin ja pärjännyt olosuhteisiin nähden varsin hyvin. Jos nyt joutuisin kokemaan saman toistamiseen ja vielä paimentamaan uhmaikäistä, minulla lähtisi järki.

en todellakaan kahden jo lähes teinin jälkeen kaikkea alusta yksin, jo ikäkin tekisi oloni varmasti pahaksi, en taatusti jaksaisi enää.

mutta innostuisin asiasta aika nopeasti.



Meillä kaksi lasta ja enempää ei suunnitteilla. Uusi raskaus olisi vahinko, mutta kiva sellainen.

jos klipsit eivät kestäneet.

Minulla on sellainen lääkekuuri meneillään, että se aiheuttaa vakavia epämuodostumia sikiölle.

mutta samalla hyvin onnellinen. Vauvat ovat ihania, kuopus saisi hartaasti toivomansa pikkusiskon tai veljen. Pelkäisin raskausaikaa, koska raskauteni ovat olleet vähällä päättyä hullusti (siinä syy sterilisaatioon). Muuttuisin kertaheitolla mummoäidiksi (olisin 42v. vauvan syntyessä).

lapsia emme ole enää hankkimassa, mutta positiivinen ja hauska luonnon ratkaisu olisi =)

Yksi kehitysvammainen täysin huolettava elämän tuhooja riittää. Ja tuskin valtiokaan haluaa enempää avustajan tarvitsevia ja terapialaskuja ;)

että sterilisaatio petti. Lapset jo 8 ja 11v ja itse 37v. Ei vaan vauvatouhut enää iskis.

Suunnitelmissa ei ole lisää lapsia. Ikää on jo 39 ja lapsia monta.

mutta nyt se viimein tapahtui. Olen siennyt pyhästä hengestä!

neitseellinen sikiäminen tai sitten kestospermaa kahden vuoden takaa

Esikoisemme on vasta 9kk, on todella itkuinen, ei nuku edelleenkään öitä kun 0,5-2h pätkissä ja tässä rupee olee jo muutenkin seinille kimpoilemassa.



Mutta alkupaniikin jälkeen täytyisi vaan taas ajatella, että näin se sitten vaan on tarkotettu ja kyllä tästä taas selvitään :)



Rakas sekin lapsi olisi!

Olen jo 45-vuotias, vanhin lapsi 21-vuotias, nuorin 8,5-vuotias, välissä kaksi teiniä. Sterilisaatio tehty nuorimman lapsen syntymän jälkeen. Ja näin sitte pääsi käymään, e voi olla mitenkään mahdollista...!

ihanaa odottaa serkulleni lasta