Miksi vaimoni äiti oli suomenruotsalaisesta perheestä muttei antanut lastensa puhua ruotsia? M36

tässä nyt joku kompa, vai oikeastiko kysyt tätä asiaa av:ltä etkä vaimoltasi tai hänen äidiltään?

tässä nyt joku kompa, vai oikeastiko kysyt tätä asiaa av:ltä etkä vaimoltasi tai hänen äidiltään?

M36

ajattelit sitten että täällä tiedetään?

Vaimoni äiti oli narsisti.



M36

60- ja 70-luvuilla KAIKKI psykologit ja psykiatrit olivat sitä mieltä, että on lapsen kielen kehitykselle vaaraksi altistaa hänet kahdelle kielelle. Ja mahdollisesti koko psyykkiselle kehitykselle vaaraksi. Tästä syystä lähes kaikissa valvelutuneissa kaksikielisissä perheissä valittiin vain toinen kieli käyttöön lasten kanssa.

puhuttiin vain suomea, vaikka äiti on ruotsinkielinen. Synnyin -79 ja silloin oli vallalla juuri tuo käsitys, että jos on kaksikielinen, ei opi ikinä kunnolla kumpaakaan kieltä. Nythän tuo käsitys on huomattu vääräksi ja kyllä harmittaa, että saattaisin osata molempia kieliä täydellisesti mutten osaa.

oli ruotsalainen, muuttanut siis Ruotsista Suomeen nuorena. Edes mummini ei osannut ruotsia lainkaan (syntyi suomessa).

tosin isä oli Neuvostoliitosta muuttanut tänne lapsuudessaan, äidinkieli oli venäjä.



Kummallista oli, että isä oli tulkkina mummon ja minun välillä.

Minä sekä mieheni olemme syntyneet 60-lvulla ja silloin todella neuvottiin neuvolassa ja muualla että lapsi ei voi oppia kuin yhden kielen perheessä kunnolla. Meillä isä (joka oli suomenkielinen) rupesi puhumaan äitini lisäksi ruotsia ja minusta tuli ruotsinkielinen Mieheni perheessä isä taas luopui äidinkielestään (ruotsista) ja puhuivat suomea.

koska uskottiin että siten lapsista kasvaa puolikielisiä.

Mutta oppi suomen kielen vasta koulussa. Kokemus oli traumaattinen ja suomenkielisten lasten nälvimisen lisäksi äiti joutui jäämään myös luokalle. Niinpä hän päätti jo nuorena, että kun joku päivä saa omia lapsia, hän ei aio puhua heille ruotsia, suomea vain.



Ja näin kävi, äitini käytännössä katsoen hylkäsi oman ensisijaisen äidinkielensä -ruotsin- ja puhui/puhuu aina meille vain suomea. Isän kanssa tosin puhuu ruotsia.

puhuttiin vain suomea, vaikka äiti on ruotsinkielinen. Synnyin -79 ja silloin oli vallalla juuri tuo käsitys, että jos on kaksikielinen, ei opi ikinä kunnolla kumpaakaan kieltä. Nythän tuo käsitys on huomattu vääräksi ja kyllä harmittaa, että saattaisin osata molempia kieliä täydellisesti mutten osaa.

sitten harmittaisi vielä enemmän. Olen itse kaksikielinen samoin kuin useimmat ystäväni ja monet tuntevat olevansa puolikielisiä. Tosin monet myös molemmat kielet täydellisesti hallitsevia. Joillan jopa kolme ns hallitsevaa kieltä.

kaksikielisyyden vierastamista.



M36