Lue keskustelun säännöt.
Voiko Suomessa kellään olla niin alhainen elintaso, että lapset tosiaan kärsivät siitä?
02.10.2009 |
Ja millaisesta elintasosta lapset mielestänne kärsivät? Siis onko jo merkkivaatteiden ja ulkomaanlomien puute kärsimystä vai vasta ruuan puute? Oletteko itse lapsena kärsineet perheenne elintasosta?
Kommentit (55)
Ehkä se riippuu sitten myös lapsen lahjoista ylipäätään, mutta ei lukion suorittaminen ja rahoittaminen itse ole oikesti temppu eikä mikään. Eli nuori muuttaa omilleen, hakee tarvittavat tuet ja tekee töitä iltaisin/viikonloppuisin, kenties venyttää lukion 4-vuotiseksi.
Mun mielestä tärkeintä mitä vanhemmat voi lapsilleen antaa on halun yrittää elämässä eteenpäin. Ettei sille lapselle märistä sitä, että et voi nyt mennä lukioon, kun ollaan köyhiä. Omassa perheessäni ei noin tehty, ja tällä hetkellä on koulut käytynä ja hyvä duuni. Mun lukioon menosta ei koskaan oikeastaan edes keskusteltu, se oli ihan itsestäänselvää, vaikka vanhemmat oli työttömiä ja velkasaneerauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässä omassa maassamme!
Pahimmassa raossa ovat köyhät yksinhuoltajat, työttömät lapsiperheet. Monilla paikkakunnilla kirppareilla pelkkää törkyä jne.
Köyhät eivät ole täällä kirjoittelemassa täällä kokemuksistaan, koska ei ole varaa nettiin! Ei ole varaa sanomalehteen..auto saattaa olla, mutta sekin joku 20-vuotta vanha romu (kaikkialla julkiset eivät ole niin hyvät kuin ruuhka-Suomessa, esim. meillä päin ei pääse automarketteihin)
Yksi kirjoittaja kertoikin lasten maailmasta;pilkataan huonommista vaatteista jne. Jotkut ihan leuhkivatkin ulkomaanmatkoillaan, uusilla releillä jne.
Monella köyhällä ei ole varaa viedä lapsiaan kaverisynttäreille, koska ei ole varaa ostaa lahjaa!
Mitenkä itse pärjäisitte toimeentulotukinormilla? Monia menoja ei oteta huomioon.
Itsekin taisin ostaa kirjat joltain käytettynä ja osan maksoin sitten kesätyörahoilla. Tosin edellyttää että saa kesätyöpaikan... Vanhemmat eivät maksaneet yhtäkään noista kirjoista, en tiedä oikein miksi. Luulisi että olisivat edes vähän voineet avustaa! Mun äidillä vaan on ollu se periaate että hän on kotona vaikka mikä olisi, viis siitä että rahasta oli tiukkaa:((!
Kyllä mä ainakin hakeutuisin töihin lasteni takia jos alkaa näyttää siltä ettei rahat riitä edes olennaiseen. Musta on kohtuutonta odottaa että joku 16-17 -vuotias maksaa ihan kaiken itse, kuten minä tein.
Ajokortinkin maksoin itse, kesätyöpaikkarahoilla jälleen. Iso summa siihenkin aikaan, taisi olla 8000 markkaa!
Toki eri asia on jos ei tosiaankaan löydy töitä. Mutta kun ajattelen vanhempianikin niin ovat olleet huonoja rahankäyttäjiä. Laittaneet rahansa menemään johonkin turhaan eivätkä ole yrittäneet säästää. Lisäksi yhden palkasta on hankala säästää!!
köyhyyttä! Todella köyhiä perheitä on ja lukio ei todekkakaan ole itsestään selvyys! Kirjoja vaihdetaan jopa vuosittain uusiin ja käytettyjä ei siis voi hankkia! Täällä päin tuo on ihan tavallista.
Jos ei ole suhteita, ei saa välttämättä kesätöitäkään. Kaupungin kesätyöpaikkoihin on jumalattomasti hakijoita ja täällä ne jaetaan arpomalla. Alle 18-vuotiasta ei oteta kauppaan mielellään jne.
Ja sellaiset työt, joihin saattaisi päästä (myyjä, talohuolto, siivous..) ovat niin pienisti palkattuja ja usein osa-aikaisia, että työtön ihminen sellaiseen mennessään ei välttämättä saa yhtään enempää rahaa näppiin. Asumistuki tippuu ja tulee työmatkakuluja jne. Tällaista sanotaan tuloloukuksi!
Monella hyvätuloisen perheen lapsella on kierrätetyt lukiokirjat, ja itse olen lukion opena vertaillut näitä vanhempia painoksia, ja hyvin on opiskelut sujuneet, kunhan oppilas jaksaa tarkistaa, että hänellä on oikeat tehtävät tehtävänään.
Mutta jos ei edes yritä eikä vaivaudu ottamaan selvää, kysymään vaikka opettajalta, niin tottakai sitten voi olla vaikeuksia.
köyhyyttä! Todella köyhiä perheitä on ja lukio ei todekkakaan ole itsestään selvyys! Kirjoja vaihdetaan jopa vuosittain uusiin ja käytettyjä ei siis voi hankkia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kahteen viikkkoon ruokana muuta kuin kaurapuuroa. Lapset on sopeutuneet tilanteesen ihan hyvin, mutta aliravitsemus tästä seuraa ennenpitkää. Onneksi on ensi viikolla saatavissa taas Pelastusarmeijan ruokakassi, niin pääsee laittamaan vähän monipuolisempaa ateriaa perhekunnalle.
kahteen viikkkoon ruokana muuta kuin kaurapuuroa. Lapset on sopeutuneet tilanteesen ihan hyvin, mutta aliravitsemus tästä seuraa ennenpitkää. Onneksi on ensi viikolla saatavissa taas Pelastusarmeijan ruokakassi, niin pääsee laittamaan vähän monipuolisempaa ateriaa perhekunnalle.
Pääsisivät sinne ilmaiseksi, ja saisivat useamman erilaisen aterian päivässä. Vai ovatko, ja vedit vähän liikaa draaman puolelle?
Noin suuri köyhyys on jo lastensuojeluasia, jos ette edes lastenne vuoksi vie niitä pk:iin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä et ole sitten kohdannut todellistaköyhyyttä! Todella köyhiä perheitä on ja lukio ei todekkakaan ole itsestään selvyys! Kirjoja vaihdetaan jopa vuosittain uusiin ja käytettyjä ei siis voi hankkia! Täällä päin tuo on ihan tavallista.
Jos ei ole suhteita, ei saa välttämättä kesätöitäkään. Kaupungin kesätyöpaikkoihin on jumalattomasti hakijoita ja täällä ne jaetaan arpomalla. Alle 18-vuotiasta ei oteta kauppaan mielellään jne.
Ja sellaiset työt, joihin saattaisi päästä (myyjä, talohuolto, siivous..) ovat niin pienisti palkattuja ja usein osa-aikaisia, että työtön ihminen sellaiseen mennessään ei välttämättä saa yhtään enempää rahaa näppiin. Asumistuki tippuu ja tulee työmatkakuluja jne. Tällaista sanotaan tuloloukuksi!
Mitähän mä sanoin perheemme tilanteesta? Työttömät vanhemmat, jotka vielä päälle velkasaneerauksessa. Miten sitä köyhemmäksi suomessa pääsee???
Mutta kuten tästäkin näkee, toiset köyhyys lannistaa, toisille kasvattaa sisua. Toiset jää itkemään, että kun ei tästä kuitenkaan tule mitään, ja toiset hakee ratkaisut ongelmiin. Ei ole vaikeaa nähdä kumpaan yllä olevan tekstin kirjoittaja kuuluu.
Meistä jokainen kun kuuluu maailman rikkaimpien 2%:n joukkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monella hyvätuloisen perheen lapsella on kierrätetyt lukiokirjat, ja itse olen lukion opena vertaillut näitä vanhempia painoksia, ja hyvin on opiskelut sujuneet, kunhan oppilas jaksaa tarkistaa, että hänellä on oikeat tehtävät tehtävänään. Mutta jos ei edes yritä eikä vaivaudu ottamaan selvää, kysymään vaikka opettajalta, niin tottakai sitten voi olla vaikeuksia.
köyhyyttä! Todella köyhiä perheitä on ja lukio ei todekkakaan ole itsestään selvyys! Kirjoja vaihdetaan jopa vuosittain uusiin ja käytettyjä ei siis voi hankkia!
Miten kierrätät, jos kirjasarja vaihdetaan ihan toiseen, juuri ilmestyneeseen! Vitun taukki, saatanan tollo! Meillä päin vaihtavat koko ajan uusiin ja itse olin aivan pulassa! Ja painoksetkin vaihteli kamalasti, jotain puuttui uudesta, piti käydä monistamassa tutulta jne.
[i,
[/quote]
Mitähän mä sanoin perheemme tilanteesta? Työttömät vanhemmat, jotka vielä päälle velkasaneerauksessa. Miten sitä köyhemmäksi suomessa pääsee??? Mutta kuten tästäkin näkee, toiset köyhyys lannistaa, toisille kasvattaa sisua. Toiset jää itkemään, että kun ei tästä kuitenkaan tule mitään, ja toiset hakee ratkaisut ongelmiin. Ei ole vaikeaa nähdä kumpaan yllä olevan tekstin kirjoittaja kuuluu.
[/quote]
mua itkijäksi! Sulla on varmaan ollut onneakin matkassa, mulla ei ole. Joka saatanan kiven käänsin, soittelin ja hain. Ja tiedän ihan oman työni kautta tuloloukuista ja pienipalkkaisista töistä, joissa ihmiset käyvät. Mulla on empatiaa heitä kohtaan ja varsinkin lapsiaan, jotka sinnittelevät vanhempiensa kanssa siinä samassa liemessä! Pienipalkkainen työ ei auta yhtään jos tuet tippuvat samalla.
Sinä paukuttelet henkselejäsi ja kiillotat selviytyjän sädekehääsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kahta lasta, kun tolpasta näin ilmoituksen,
Yh-äiti jäi "ylitöihin" ja tarvitsi hakijan hoidosta silloin tällöin. Lapsilla ei ollut kuin pelkkää makaroonia, vein kotiini jossa saivat syödä äitini laittamaa ruokaa. Siihen aikaan ei ollut tapana tehdä ls-ilmoituksia. Nykyään puuttuisin tällaiseen heti.
[i,
Mitähän mä sanoin perheemme tilanteesta? Työttömät vanhemmat, jotka vielä päälle velkasaneerauksessa. Miten sitä köyhemmäksi suomessa pääsee??? Mutta kuten tästäkin näkee, toiset köyhyys lannistaa, toisille kasvattaa sisua. Toiset jää itkemään, että kun ei tästä kuitenkaan tule mitään, ja toiset hakee ratkaisut ongelmiin. Ei ole vaikeaa nähdä kumpaan yllä olevan tekstin kirjoittaja kuuluu.
mua itkijäksi! Sulla on varmaan ollut onneakin matkassa, mulla ei ole. Joka saatanan kiven käänsin, soittelin ja hain. Ja tiedän ihan oman työni kautta tuloloukuista ja pienipalkkaisista töistä, joissa ihmiset käyvät. Mulla on empatiaa heitä kohtaan ja varsinkin lapsiaan, jotka sinnittelevät vanhempiensa kanssa siinä samassa liemessä! Pienipalkkainen työ ei auta yhtään jos tuet tippuvat samalla. Sinä paukuttelet henkselejäsi ja kiillotat selviytyjän sädekehääsi!
Tällä kiroilijalla taitaa olla muitakin ongelmia kuin pelkkä köyhyys! Edes mua lapsuuteni köyhyys ei ole tehnyt noin katkeraksi ja hyvät käytöstavat sentään vanhempani opettivat, vaikka köyhiä olivatkin:). Ehkä olen kuitenkin rikas, rikas mieleltäni ja ystävälliseksi minua onkin aina kehuttu:). Ehkä siksi olenkin saanut niitä kesätöitä ja pystynyt järjestämään vähän paremman elämän itselleni ja perheelleni.
Haistattelijoita ja naama vääränä-olijoita tuskin kukaan palkkaakaan! Olisiko aika katsoa peiliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas kärsin siitä, että lukioaikana piti kulkea liftillä koulumatkoja, koska rahaa ei ollut bussilippuihin. Kesät tein töitä, että sain kirjat ostettua. Mutta monesti pelotti siellä tien vieressä seisoessa.
Muotivaatteita en omistanut koskaan, mutta en niitä kaivannut, enkä kärsinyt. Jostain kumman syystä minua ei ikinä kiusattu, vaikka kuljin paljon äidin ompelemissa vaatteissa.
Itse koin vähän kärsiväni siitä kun meidän koti ei ollut niin kaunis kun kavereiden. En voi sanoa kärsineeni kuitenkaan mistään ihan todella, en siitä ettei ollut kuin yhdet Levikset tai oli Elloksen halpisvaatteita vaan:) Ei 90-luvulla mun kaveripiirissä kuitenkaan lapsena tai teininä kavereita onneksi sen perusteella valittu onko massii vai ei!
Meillä lapset päiväkodissa/koulussa, mutta iltaruoka tehdään silti joka päivä kotona ja hedelmiä on aina tarjolla. Tuo ei ole enää köyhyyttä, tuo on kykenemättömyyttä pitää lapsista huolta. Mekin on oltu 7 henkisenä perheenä lähes tulottomana parikin kuukautta. Silloin jätetään laskut maksamatta (ja maksetaan myöhemmin), ja/tai lainataan tai myydään jotain huuto.netissä. Mutta lapset ruokitaan aina, ei todellakaan kahta viikkoa kaurapuuroa!! Tulot muutenkin satunnaiset, ei säännölliset kuten esim. sossun asiakkailla. Saadaan saman verran mutta tulevat miten sattuu.. Jonkunlaista keikkatyötäkin löytyy suht helposti jos tiukka tilanne. Itselleni ainakin, vaikka koulutus peruskoulu ja työkokemusta lähinnä 3 vuoden keikkailusta..
kahteen viikkkoon ruokana muuta kuin kaurapuuroa. Lapset on sopeutuneet tilanteesen ihan hyvin, mutta aliravitsemus tästä seuraa ennenpitkää. Onneksi on ensi viikolla saatavissa taas Pelastusarmeijan ruokakassi, niin pääsee laittamaan vähän monipuolisempaa ateriaa perhekunnalle.
Pääsisivät sinne ilmaiseksi, ja saisivat useamman erilaisen aterian päivässä. Vai ovatko, ja vedit vähän liikaa draaman puolelle?
Noin suuri köyhyys on jo lastensuojeluasia, jos ette edes lastenne vuoksi vie niitä pk:iin.
Meillä isäni kuoli kun olin neljäntoista. Näimme nälkää useinkin.
Jouduin lopettamaan koulun kesken ja käymään lukion loppuun iltakoulussa kahden työn ohella.
Lapset eivät saa kotona terveellistä ruokaa, eivät voi harrastaa mitään maksullista, joutuvat aina kulkemaan kirppisvaatteissa ja käytetyissä kengissä. Ei ole varaa mennä lukioon, koska kirjat maksavat. Ei ole varaa osallistua rippileirille, vaan pitää käydä päiväripari. Jne.
Lapset eivät saa kotona terveellistä ruokaa, eivät voi harrastaa mitään maksullista, joutuvat aina kulkemaan kirppisvaatteissa ja käytetyissä kengissä. Ei ole varaa mennä lukioon, koska kirjat maksavat. Ei ole varaa osallistua rippileirille, vaan pitää käydä päiväripari. Jne.
Yleensä tällaisissa tapauksissa vanhemmilla ongelmia alkon kanssa.
Ystäväni kasvoi työttömän yh-äidin lapsena, ja puutetta oli kaikesta.
yrittäjillä, tutkijoilla ja taiteilijoilla on ongelmia sosiaaliturvan kanssa, jos oma työ ei olekaan kannattavaa. Eli parempi olisi olla yrittämättä mitään, kuin yrittää ja epäonnistua. Mikä ei tietenkään normaaliin oikeustajuun istu.
Mutta muuten ole samaa mieltä kuin eilen, että toimintakyvystä on enemmän kiinni selviäminen kuin köyhyydestä, koska apua on osattava hakea. Sitten tietysti, kuten jollain vastaajista, jos vanhemmat ovat oikeasti niin inhottavia, etteivät lapsen koulunkäyntiä tue, niin vaihtoehtoja on vähemmän.