Onko kenenkään muun työäidin mies paljon pois kotoa?

Ei kohtalotovereita? No miten sinä suhtautuisit JOS miehesi ryhtyisi samaa? T. Ap

Voi olla 2 viikkoa putkeen reissussa. Silloin on rankkaa pienten kanssa, mutta minkäs teet.

Enimmillään kaksi puolen vuoden ulkomaanjaksoa, jolloin kävi kotona ehkä 3-4 kertaa pari päivää kerta. 3 lastakin on.

Miten suunnittelitte tämän elämänvaiheen, miten perustelitte siihen ryhtymisen? Miehen pätevöityminen ja palkan nousu olivat varmaan painavia syitä. Miten mies suhtautui siihen, että opinnot vievät niin paljon aikaa, ettei hän ehdi paljoakaan olla lasten kanssa? Tuliko kummallekaan teistä silloin etukäteen mieleen?

Oletan siis, että keskustelitte ja pähkäilitte tämän yhdessä läpi kun toinen ryhtyy noin paljon aikaa vieviin opintoihin työn ohessa.

Täytyy myös muistaa, että ne opinnot voivat olla innostavia, haastavia, tuoda iloa elämään. Ei ihan mitätöntä sekään. Vaikea tilanne.

saaneensa paikan. Oli iloinen ja oletti minun iloitsevan puolestaan. Suhtautuu niin, että HÄNELLÄ on rankkaa, mutta jaksaa sen kyllä, kun on tavoite mielessään.

Olen yrittänyt puhua, että minullakin on melko rankkaa ja että hän on itse valinnut tiensä, minä en. Tähän mies vain mököttää ja on edelleen sitä mieltä että hänellä tässä rankkaa on.

Valitettavasti se, että näkee niin vähän lapsiaan, ei tunnu juuri harmittavan. Lapset ovat hänelle tavallaan valvollisuus muiden velvollisuuksien ohella. Mielellään esim. viikonloppuna lähtisi vielä kavereilleen jolloin ei näkisi lapsiaan yhtään (ovat siis viikolla jo nukkumassa kun mies tulee), mutta velvollisuudentunnosta on välillä kotonakin. Kavereilla käy kyllä melko paljon viikonloppuisin,kun pakko ladata välillä akkuja, jotta jaksaa... Valitettavasti näin ja mies todellakin jo 35v..

Olen yrittänyt suhtautua kärsivällisesti ja innostavasti, mutta välillä kyllä ärsyttää.

ap

Miten suunnittelitte tämän elämänvaiheen, miten perustelitte siihen ryhtymisen? Miehen pätevöityminen ja palkan nousu olivat varmaan painavia syitä. Miten mies suhtautui siihen, että opinnot vievät niin paljon aikaa, ettei hän ehdi paljoakaan olla lasten kanssa? Tuliko kummallekaan teistä silloin etukäteen mieleen? Oletan siis, että keskustelitte ja pähkäilitte tämän yhdessä läpi kun toinen ryhtyy noin paljon aikaa vieviin opintoihin työn ohessa. Täytyy myös muistaa, että ne opinnot voivat olla innostavia, haastavia, tuoda iloa elämään. Ei ihan mitätöntä sekään. Vaikea tilanne.

Pääsetkö koskaan mihinkään, edes jumppaan?

Säännöllinen jumppa ei onnistu, miehellä niin paljon menoja. Varaakaan ei ole nyt, koska miehen opinnot nielee paljon rahaa koulumatkoineen ja koulukirjoineen jne. Eikä siis myöskään aikaa. Lasten kanssa yhdessä yritän joskus tehdä kivoja juttuja. Ehkä satunnaisesti joku viikonloppu voisin mennä juuri jonkun kaverin luokse kylään itsekseni..

ap

Pääsetkö koskaan mihinkään, edes jumppaan?

sinua kohtaan, ja lapsia myös. Yritä puhua miehelle vielä vakavasti asiasta ja selitä, että et oikeasti halua elää tällaisessa tilanteessa ja että miten voisitte ratkaista asian. Mies varmasti tajuaa, ettei ole kohtuullista, että toinen kantaa kaiken vastuun yhteisistä lapsista, mutta ei halua myöntää sitä. Yritä selittää asia hyväntahtoisesti mutta tosiasiana: sinä et voi etkä halua elää näin, miten siis muutamme tilannetta yhdessä?



Voisiko mies pelkästään opiskella eli lopettaa työt joksikin aikaa (ottaa vaikka lainaa)?

itselleni jotain luxusta. Ei ole oikein että pelkästään äiti raataa sekä töissä, että kotona ja mitään ei saa itselleen ihan omaksi hyväkseen.



Ensinnäkin vaatisin omaa aikaa, sitä on oltava. Toisekseen vaatisin sillon tällöin edes ihan perheen omia päiviä. Päiviä jolloin mies sanoo EI ylitöille, kavereille ja läksyille ja keskittyy perheeseensä, pitää ymmärtää että perhekin on tärkeä eikä vain itsestäänselvyys!

Jos rahaa jää joskus yli niin panostat apu surutta itseesi! Käyt kampaajalla, hierojalla, illanistujaisissa, ostat itsellesi jotain kivaa.



Et sinä ap ole miehesi orja!

jos mies on valinnut yhtälön opiskelu+työ+pienet lapset, niin silloin kyllä hänen tulisi laittaa kaikki omat menot jäähylle. Eli ei harrastuksia, ei kaverien kanssa ulos (paitsi ehkä kerran 2 kuukaudessa tms.) Siis hänen pitäisi ITSE tajuta tämä. Jos pienten lasten äiti opiskelisi, kävisi kokopäivätöissä, ja haluaisi myös harrastaa ja käydä ulkona yhteensä 2-useita kertoja viikossa, kuka ymmärtäisi häntä?