Uusperheen matkustelu - mikä oikeudenmukaisinta?

Vie osissa. Joka vuosi joku.

Miksi on pitänyt persaukiaten tehdä ne lapset no 5 ja 6?

Älä pariudu. Hoida omat lapsesi. Helppoa.

Ei kannata tehdä enempää lapsia kuin on kohtuudella mahdoolista elättää? 

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 17:50"]Miksi on pitänyt persaukiaten tehdä ne lapset no 5 ja 6?
[/quote]

No kun pitää saada ne rakkauden hedelmät.

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 17:50"]

Miksi on pitänyt persaukiaten tehdä ne lapset no 5 ja 6?

[/quote]

en minä tekisi, itse asiassa en ymmärrä yhtää miksi joku tekee lapsia oli persaukinen tai ei, mutta monet tekevät....ap

Kaikki lapset viedään vuorovuosina tai sitten mennään vaikka kotimaan lomalle ajankohtana kun Suomessa on lämmintä.

Uusperheessä oma vanhempi hoitaa pääasiassa omat lapsensa, mutta jos aikuiset päättävät yhdessä matkan, niin silloin kaikki lapset tulevat tai eivät tule mukaan.

Asuntoauto.

No meillä on joka vuosi yksi yhteinen reissu "meidän perheellä", eli kaikki tämän perheen aikuisten jälkikasvu otetaan mukaan. Lisäksi tehdään harkinnanvaraisia reissuja esim. isompi lapsi + vanhempi. Yhteinen reissu on joku isompi juttu ja pienemmät voivat olla lähireissuja tai kotimaan matkoja esim. johonkin tapahtumaan. Jos jostain päästä olisi pakko karsia, niin jättäisin niitä pienempiä reissusta pois. Tai sitten ei vain tehtäisi isoja kalliita ulkomaanmatkoja. Jos on kuitenkin pari tonnia varaa, niin esim. pitkä viikonloppu Riikassa ei ihan hirveästi kukkaroa kevennä. Ei meilläkään ole varaa lentää Thaimaanreissulle tai kolmeksi viikoksi rantalomalle. Matkustetaan sen mukaan mikä meidän perheen budjetti on, eikä tosiaankaan syyllistetä lapsia siitä.

Voisin kuvitella että perheen äidin mielestä viedään vain hänen omat lapsensa ja isän vanhemmat lapset jätetään pois... Toisaalta ,jos isä viekin vain vanhemmat lapsensa saa uusi vaimo hepulin... etäperheitä ja matalapalkkaisia vaimoja kannattaa välttää.

Kannattiko erota???

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 17:48"]

haluan nostaa omaksi ketjuksi kysymyksen, jonka jo esitin toisaalla. Tämä on siis puhtaasti filosofinen kysymys, ei liity minuun mitenkään. 

Jos on uusperhe, jossa molemmilla vanhemmilla on kaksi omaa lasta ja 2 yhteistä lasta. Eli kuusi lasta. Edellisen liiton lapset ovat etälapsia tai vuoroviikkolapsia, eivät siis asu täysiaikaisesti. 

Perhe haluaa lomalle lämpimään. Heillä on 2000 euroa rahaa siihen. Jos on (aiempaan ketjuun liittyen) oikeudenmukaisinta, että kaikki kuusi lasta otetaan mukaan, niin mikä tässä tilanteessa on oikeudenmukaisinta? Kukaan ei koskaan matkusta ulkomaille seuraavaan 18 vuoteen? Perhe tekee kompromossin risteilystä koko porukalla,  josta eivät itse tykkää? Vanhemmat matkustavat aina kaksin ja jättävät kaikki lapset kotiin?  Vai mikä?

[/quote]

Miksi tehdä lapsia niin paljon, ettei pysty elättämään niitä. Haarat kiinni tai ehkäisy kuntoon

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 17:52"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 17:50"]Miksi on pitänyt persaukiaten tehdä ne lapset no 5 ja 6? [/quote] No kun pitää saada ne rakkauden hedelmät.

[/quote]

Ankkurilapset, että saa miehen sidottua itseensä

Riippuu varmaan siitä miten kukin oikeudenmukaisuuden ymmärtää. Mikäli oikeudenmukaisuus on utiliteetin maksimointia, niin tällöin olisi arvioitava millä tavoilla saavutetaan suurin mahdollinen määrä onnea ja mahdollisimman vähän epäonnea. Ehkä silloin siis vanhempien matkustaminen kahdestaan ulkomaille voisi olla paras ratkaisu. Toisaalta tällöin pariskunnan yhteiset lapset olisivat todennäköisesti ne, joiden asema olisi kaikkein huonoin ja olisivat siten kaikkein epäonnellisempia, sillä heillä ei olisi toisia vanhempia, jotka saattaisivat viedä heidät ulkomaille tai muutoinkaan rahoittaa heidän hauskanpitoaan. Tämä lopputulema saattaa olla monen uusperheen näkökulmasta itseisarvoisesti huono.

Tästä seuraa loogisesti, ettei oikeudenmukaisuus ole kovinkaan monelle puhtaasti utilitaarinen laskutoimitus vaan laskennalle on olemassa tietyt reunaehdot. Matkustelun suhteen tällaisena reunaehtona voitaisiin varmaankin pitää sitä, että matkustellaan mikäli on rahaa. Rahaa luonnollisesti on, mutta se ei riitä kaikkien yhteiseen matkustamiseen jokaisena vuonna. Tällöin luonnollisin vastaus on tietysti säästää rahat ja käyttää ne kolmen vuoden kuluttua, jolloin rahaa on riittävästi matkustaa yhdessä. Tämä ei ehkä maksimoi utiliteettia, mutta takaa sen mahdollisimman tasaisen jakautumisen ja samalla tarjoaa myös perheen yhteisille lapsille mahdollisuuden matkustaa.

Tilannetta kuitenkin vaikeuttaa huomattavasti perheen ulkopuoliset tekijät: milloin lapset ovat yhtä aikaa perheellä hoidossa, voivatko kaikki lapset lähteä samanaikaisesti (esim. koulu / päiväkoti) ja saavatko vanhemmat järjestettyä lomansa siten, että matka onnistuu. Samalla oikeudenmukaisuutta laskettaessa tulisi arvioida sitäkin, kuinka usein lapset muutoin matkustelevat. Harva pitäisi järin oikeudenmukaisena vähien matkarahojen käyttämistä lapsiin, jotka matkustavat vaikkapa joka viikonloppu toisen perheensä kanssa eri kaupungeissa. Tällaiset lapset voisivat myös kokea, ettei matkustelu lisää varsinaisesti heidän onnensa määrää, koska siihen liittyvä erityisyys on heidän silmissään aikaa sitten kaikonnut. 

Puhtaan filosofisesti kysymykseesi ei siis ole näillä (eikä millään muillakaan) premisseillä vastausta. Valinta riippuu täysin siitä, miten oikeudenmukaisuuden mieltää (esim. Platonin Valtiossa Thrasymakhos puolustaa vahvimman oikeutta aitona oikeudenmukaisuutena ja tekee sen mielestäni hienosti) ja jopa valitun oikeudenmukaisuuden mallin (yllä utilitaristinen malli) sisällä arvioon vaikuttaa melko moni asia, joita kuvauksen kautta ei ole mahdollista päätellä tai tietää.

Kiitos 16:-)). Ap

16 laittaa ajattelemaan.. Jos lähdetään siitä, että kaikki haluavat matkustaa ja rahallinen tilanne on samanlainen kaikilla, ehdottaisin että erolapset matkustaisivat vuorovuosin vanhempiensa kanssa ja uusioperhe vuorovuosin koko 8 hengen kokoonpanolla ja vuorovuosin vain nelistään.

Meillä 2 yhteistä ja minun teini. Miehen mielestä ex-miehen pitäisi maksaa puolet lapsensa lomamatkasta, vaikka ei ole mukana matkalla eikä asiasta päättämässä. Siis kun me mentäisiin meidän oma 5 hengen perhe matkalle. Ja koska maksan koko teinin matkan, minun täyty tasapuolisuuden nimissä maksaa yksin kaikkien lasten matkat, myös yhteisten. Sanookaa nyt mammat, että tämä on todella outo ajattelutapa.
Lisättäköön vielä, että palkkani on tuplaten ex:n palkka.

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 18:01"][quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 17:52"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 17:50"]Miksi on pitänyt persaukiaten tehdä ne lapset no 5 ja 6? [/quote] No kun pitää saada ne rakkauden hedelmät.

[/quote]

Ankkurilapset, että saa miehen sidottua itseensä
[/quote]

Eipähän kovin tiukasti ollut sidottu niiden vanhempien lasten isä(t)

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 19:22"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 19:18"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 19:16"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 19:15"]

Jossain määrin tulisi huomioida myös se, pääsevätkö etä- ja vuoroviikkolapset matkustamaan myös toisen vanhempansa kanssa. Lasten ikä vaikuttaa myös: edellisen liiton teini ei välttämättä edes halua rantalomalle taaperoiden kanssa. 

[/quote]

Miksi? Eikö varakkaan äidin lapsi ole oikeutettu lomaan isänsä kanssa vain siksi, että äidinkin kanssa matkustetaan?

[/quote]

Tietysti on, mutta varakkaan äidin (tai isän) lapselle ei välttämättä ole samalla tavalla kynnyskysymys päästä uusperheen budjettilomalle, vaan se yhteinen aika voi olla muutakin. Mutta siis tapauskohtaisesti, jokainen perhe omalla tavallaan. Se mikä sopii yhdelle ei älttämättä sovi toiselle.

[/quote]

Minusta se kynnyskysymys nimenomaan on se yhteinen loma, jonka haluat kieltää siksi, että lapsen toinen vanhempi voi viedä lapsen matkalle. Miltä tuntuu lapsesta, jolta kielletään loma isän kanssa siksi, että äiti vei sinut jo Pariisiin? Sinne lähtee isä, tämän puoliso ja puolison lapset, joilla ei ole varakasta vanhempaa. Mutta yksi ei kelpaa mukaan.

[/quote]

Osaatko lukea ensimmäisen viestin kaksi ensimmäistä sanaa? Jossain määrin. Ymmärrätkö, jossain määrin, ei aina ja ehdottomasti, vaan tapauskohtaisesti.