Uusperheen matkustelu - mikä oikeudenmukaisinta?

Musta lähtökohtana on, että kaikki lähtee. Jos raha on este, mietitään miten kaikki pääsee matkustamaan. Ei tarvi matkustaa joka vuosi. Musta reilua olisi, jos koko porukalla mennään, myös se, että ne 4 lapsen toiset vanhemmat osallistuisivat jollakin tavalla myös matkaan. Toki jos on joku lapsi, joka ei halua lähteä, sitä ei pidä raahata mukaan väkisin. 

Toinen tasapuolinen vaihtoehto on sitten, että vanhemmat matkustaa omiensa kanssa - isä kahden oman kanssa, äiti kahden oman kanssa, isä ja äiti yhteisten kanssa, niin että kaikki lapset saavat saman määrän samantasoisia matkoja. Jos ei lapset pärjää yhdessä samalla reissulla.

No kyllä joissain ydinperheissäkin voidaan joskus tehdä niin, että lapset pääsevät vuorovuosina mukaan. Mm. erään tuttavan lapsi kävi rippileirin ulkomailla, joten tasapuolisuuden vuoksi sitten toinen lapsi pääsi lomamatkalle mukaan. Miten matkailu liittyy siihen, että on varaa elättää? Se ei ole mikään elämän perustarve, vaikka moni näyttää nykyään niin luulevan. Matkojakin voi suunnitella edullisella tavalla. Toiset ja suorastaan lukemattomat eivät todellakaan käy joka vuosi, mikä ihmeen pakko se on? He säästävät yhteiseen matkaan ja käyvät sitten kun on tarpeeksi rahaa kasassa. 

Ottakaa nyt tasapuolisuudesta itkijät huomioon, että niillä vanhemmilla lapsilla on myös toiset vanhemmat ja toiset perheet, joiden kanssa varmaat matkustelevat ja tekevät muutakin mukavaa mihin kahdella nuoremmalla ei ole mitään osuutta. Eikö siis ole ihan oikeudenmukaista, että nämä kaksi nuorempaa pääsevät joskus vain ja ainoastaan vanhempiensa kanssa?

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 22:52"]Meillä on kaksi yhteistä ja lisäksi miehen poika. Vuosina 2007-2017 on lasten kanssa matkusteltu/tullaan matkustamaan seuraavasti: 2007 (kaikki kolme), 2009 (kaikki kolme), 2011 (kaikki kolme), 2012 (yhteiset), 2013 (kaikki kolme), 2013 (äiti ja yksi yhteinen), 2014 (äiti ja yhteiset), 2015 (äiti ja yksi yhteinen), 2015 (äiti ja yhteiset) 2015 (kaikki kolme) ja 2017 (yhteiset). Osa on ollut viikon, osa kahden matkoja. Lisäksi me vanhemmat olemme matkustaneet yhdessä ja erikseen. Minä olen maksanut kaikki perheen matkat, kokonaan myös poikapuoleni matkat.
[/quote]

Mitäköhän alapeukuttamista tässä on?

Toki, olisikin mukavaa, että ihmiset voisivat kommunikoida keskenään niin hyvin, että kaikki lapset voivat saada tasa-puolisesti matkoja. Oletuksena tässä keskustelussa kai kuitenkin oli ap:n kuvauksen perusteella, että ne toiset vanhemmat eivät matkustelisi omiensa kanssa?

Uppista

Pitää tehdä sellainen matka, johon on varaa ottaa kaikki lapset mukaan. Toisaalta lapset, joiden toinen vanhempi asuu muualla, matkustavat toisenkin perheensä kanssa. Ehkä fiksua olisi esimerkiksi matkustaa parillisina vuosina koko lapsikatraan kanssa ja parittomina vuosina vain yhteisten lasten kanssa. Toki joka vuosi pitää tehdä kaikkien kanssa yhdessäkin jotakin kivaa ja erityistä, vaikkapa huvipuisto/mökkeily/vaellus/eläinpuisto tms reissu.

Mellä minä olen se kokonaisuude suurituloisin, lapsen isällä ja uudella vaimolla ei ole koskaan riittänyt rahaa ottaa miehen esikoista matkalle mukaan minnekään, vaikka uuden vaimon 2 lasta yhdessä matkaavatkin. Siksi meillä on tehty niin, että tyttöni saa isällä ollessaan aivan vapaasti hehkuttaa sitä, miten kivaa hänellä oli äidin kanssa Pariisissa, Lontoossa, New Yorkissa, Hong Kongissa jne. ja hän saa myös täyttää FB:n lomakuvilla, joista näkyy, miten kivaa voi 13v:lla olla, kun saa ihan kaiken. Isä ja äitipuoli kun korostaa aina sitä, miten tärkeää on tasapuolisuus ja koska minä vien lapsen kaikkialle, ei heidän tarvitse nähdä vaivaa. Tietty äitipuolen lapsista tuntuu paskamaiselta, että yksi hehkuttaa Lontoota ja sen muotiantia, mutta heillä on varaa Tukholmaan ja sen alennusmyynteihin. Lapselle nuokin reissut yhdessä isän kanssa olisi tärkeitä, mutta koska mukaan ei huolita niin ei sitten. Isä muuten ei maksa elareita, joten turha itkeä sitä, että isän rahat menee lapsen arjen kustantamiseen.

Ei näihin uusperhekuvioihin ole oikeudenmukaisinta ratkaisua. Aina kaikki häviävät.

Meillä oli niin että isäpuolen poika asui äitinsä luona, ja minä asuin äitini, isäpuoleni ja heidän yhteisten lastensa kanssa. Isäpuolen poika kävi aina äitinsä, ja sittemmin äitinsä, isäpuolensa ja heidän lastensa kanssa lomilla, minä myös äitini, isäpuoleni ja sisarusten kanssa, eli sen perheen mukana jossa elettiin. Meillä ei ole sisaruksia laskettu puolikkaiksi koskaan. Nuorimmaisen äitini ja isäpuoleni sai kun minä olin jo muuttanut kotoa, joten silloin en tietenkään enää heidän mukanaan matkustanut, kun sain esikoiseni, hän pääsi vanhempieni ja nuorempien sisarusteni mukaan asuntovaunureissulle, mutta ulkomaille ei. Minä en ole vieläkään koskaan ollut lentokoneessa, vanhemmat ja sisarukset kävivät pari kertaa Kanarialla kun en asunut enää kotona. Ei meillä koskaan kyseenalaistettu järjestelyjä, kaikilla lapsilla oli oma perhe, minä en käynyt isäni luona koskaan, ja isäpuolen poika oli meillä lomilla ja viikonloppuisin aina halutessaan, ja silloin kun hän oli meillä hän oli yksi sisaruksista. Viikko-viikko-systeemi on varmasti hankalampi, kyllä kaikkien lasten pitää päästä jonnekin matkalle tasapuolisesti, ehkä eronneet vanhemmat voisivat kustantaa lapsen lomankin sitten puoliksi kun kerran ovat lapsen muutenkin jakaneet tasan.

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 19:37"]

Ottakaa nyt tasapuolisuudesta itkijät huomioon, että niillä vanhemmilla lapsilla on myös toiset vanhemmat ja toiset perheet, joiden kanssa varmaat matkustelevat ja tekevät muutakin mukavaa mihin kahdella nuoremmalla ei ole mitään osuutta. Eikö siis ole ihan oikeudenmukaista, että nämä kaksi nuorempaa pääsevät joskus vain ja ainoastaan vanhempiensa kanssa?

[/quote]

Nehän pääsevät siinä vaiheessa, kun isommat ovat aikuisia.

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 18:00"][quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 17:48"]

haluan nostaa omaksi ketjuksi kysymyksen, jonka jo esitin toisaalla. Tämä on siis puhtaasti filosofinen kysymys, ei liity minuun mitenkään. 

Jos on uusperhe, jossa molemmilla vanhemmilla on kaksi omaa lasta ja 2 yhteistä lasta. Eli kuusi lasta. Edellisen liiton lapset ovat etälapsia tai vuoroviikkolapsia, eivät siis asu täysiaikaisesti. 

Perhe haluaa lomalle lämpimään. Heillä on 2000 euroa rahaa siihen. Jos on (aiempaan ketjuun liittyen) oikeudenmukaisinta, että kaikki kuusi lasta otetaan mukaan, niin mikä tässä tilanteessa on oikeudenmukaisinta? Kukaan ei koskaan matkusta ulkomaille seuraavaan 18 vuoteen? Perhe tekee kompromossin risteilystä koko porukalla,  josta eivät itse tykkää? Vanhemmat matkustavat aina kaksin ja jättävät kaikki lapset kotiin?  Vai mikä?

[/quote]

Miksi tehdä lapsia niin paljon, ettei pysty elättämään niitä. Haarat kiinni tai ehkäisy kuntoon
[/quote]

Matkustamisesta oli kyse, ei elättämisestä.

Meillä on kaksi yhteistä ja lisäksi miehen poika. Vuosina 2007-2017 on lasten kanssa matkusteltu/tullaan matkustamaan seuraavasti: 2007 (kaikki kolme), 2009 (kaikki kolme), 2011 (kaikki kolme), 2012 (yhteiset), 2013 (kaikki kolme), 2013 (äiti ja yksi yhteinen), 2014 (äiti ja yhteiset), 2015 (äiti ja yksi yhteinen), 2015 (äiti ja yhteiset) 2015 (kaikki kolme) ja 2017 (yhteiset). Osa on ollut viikon, osa kahden matkoja. Lisäksi me vanhemmat olemme matkustaneet yhdessä ja erikseen. Minä olen maksanut kaikki perheen matkat, kokonaan myös poikapuoleni matkat.

Up

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 22:12"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 19:37"]

Ottakaa nyt tasapuolisuudesta itkijät huomioon, että niillä vanhemmilla lapsilla on myös toiset vanhemmat ja toiset perheet, joiden kanssa varmaat matkustelevat ja tekevät muutakin mukavaa mihin kahdella nuoremmalla ei ole mitään osuutta. Eikö siis ole ihan oikeudenmukaista, että nämä kaksi nuorempaa pääsevät joskus vain ja ainoastaan vanhempiensa kanssa?

[/quote]

Nehän pääsevät siinä vaiheessa, kun isommat ovat aikuisia.

[/quote]

Mutta miksi vasta siinä vaiheessa? Miksei koskaan aikaisemmin? Kunhan aiempien liittojen lapset ovat muuten mukana perheen elämässä, niin miksei pienemmille saisi suoda yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa, ilman sisaruksia? Varsinkin kun monet tuntuvat myös ajattelevan, että vanhemman pitäisi matkustaa välillä vain isompien lastensa kanssa ja jättää pienemmät kotiin.

Ja kun nyt muistelen jotain aikaisempaa uusperheen lomamatkaketjua, niin silloin oltiin yleisesti sitä mieltä, että myös ne aikuiset lapset ovat osa perhettä joten heidätkin pitää kustantaa mukaan ettei kukaan tunne itseään ulkopuoliseksi.

Vielä mielipiteitä?

Me ydinperheessäkin matkustamme välillä pienemmällä porukalla. Loppujen lopuksi kuitenkin kaikki saavat matkailla saman verran.

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 23:35"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 22:12"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 19:37"]

Ottakaa nyt tasapuolisuudesta itkijät huomioon, että niillä vanhemmilla lapsilla on myös toiset vanhemmat ja toiset perheet, joiden kanssa varmaat matkustelevat ja tekevät muutakin mukavaa mihin kahdella nuoremmalla ei ole mitään osuutta. Eikö siis ole ihan oikeudenmukaista, että nämä kaksi nuorempaa pääsevät joskus vain ja ainoastaan vanhempiensa kanssa?

[/quote]

Nehän pääsevät siinä vaiheessa, kun isommat ovat aikuisia.

[/quote]

Mutta miksi vasta siinä vaiheessa? Miksei koskaan aikaisemmin? Kunhan aiempien liittojen lapset ovat muuten mukana perheen elämässä, niin miksei pienemmille saisi suoda yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa, ilman sisaruksia? Varsinkin kun monet tuntuvat myös ajattelevan, että vanhemman pitäisi matkustaa välillä vain isompien lastensa kanssa ja jättää pienemmät kotiin.

Ja kun nyt muistelen jotain aikaisempaa uusperheen lomamatkaketjua, niin silloin oltiin yleisesti sitä mieltä, että myös ne aikuiset lapset ovat osa perhettä joten heidätkin pitää kustantaa mukaan ettei kukaan tunne itseään ulkopuoliseksi.

[/quote]

Olisiko vaikka siksi, että ne pienet elävät kummankin vanhemman kanssa 100%, muut lapset saavat olla vanhempien kanssa 50% (viikko-viikko -systeemissä). Voisiko olla niin, että sillä yhteisellä lomalla vähän kompensoidaan menetettyä yhteistä aikaa?

Vanhemmat ovat tehneet sen valinnan, että he lopettavat lapselta perheen. Ne uusperheen pienimmät eivät sitä ole kokeneet (vielä), joten heillä on tallessa jotain isompien menettämää. Tuntuu hullulta, että vanhemmat tämän lisäksi vielä tunkevat isommat lapset sivuun sillä perusteella, että teillähän on asiat hyvin, kaksi risaista perhettä samaan aikaan elettävänä.

Jokainen saa satuttaa lapsiaan niin paljon kuin tahtoo, mutta silloin kannattaa opetella sietämään seuraukset. Älä ota lapsia mukaan lomamatkalle => älä ihmettele, jos jäät elämässään täysin ulkopuoliseksi.

Tai sitten etsin esim halpislennot esim ryanair milan bergamo, 32 euroa suunta per lippu ja vuokrataan sieltä edullisesti talo. Ei sesonkiaikaa saattaa saada myös suht edullisesti matkoja muillekin.

Onko teillä autoa, johon kaikki mahtuvat? Me olemme lomailleet autolla esim Etelä-Ruotsissa, jossa on aivan upeita hiekkarantoja. Esim Öölannissa tai Halmstadissa. Meillä on 3 lasta. Ja laivaliput plus mökin vuokra olivat yhteensä n. 1000 euroa. Meillä on ollut sään suhteen hyvä tuuri. Myös Pärnusta löytyy upea uimaranta.

Minä matkuistaisin siis koko perheen kanssa, ja niin olemme tehneetkin. Tai sitten vuorovuosina niin, että kaikki pääsisivät.

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 19:16"]

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 19:15"]

Jossain määrin tulisi huomioida myös se, pääsevätkö etä- ja vuoroviikkolapset matkustamaan myös toisen vanhempansa kanssa. Lasten ikä vaikuttaa myös: edellisen liiton teini ei välttämättä edes halua rantalomalle taaperoiden kanssa. 

[/quote]

Miksi? Eikö varakkaan äidin lapsi ole oikeutettu lomaan isänsä kanssa vain siksi, että äidinkin kanssa matkustetaan?

[/quote]

Eiköhän sille varakkaalle lapselle riitä yksi vanhempi eli se rikas äiti, eikä sen tarvitse tulla nyhtämään lisää vielä isän uudesta perheestä. Isällä jo uudet lapset, joihin se jaksaa satsata enemmän, koska parisuhde uuteen vaimoon on parempi ja tunneside lujempi. Totta kai mies rakastaa uuden suhteen lapsia enemmän, koska uuden vaimon kanssa parisuhdekin on rakkaussuhde, eikä mikään nuoruuden erehdys, kuten ensimäisen vaimon kanssa.