Ei mustasukkaisuutta = Ei rakkautta?

AV:n tuomio menee jotakuinkin näin: Miehellä on täysi oikeus tavata, kahvitella, ja harrastaa jopa seksiä exänsä kanssa. Siitä jos nainen suuttuu on mustasukkaista sorttia, ehkäpä jopa vinksahtanut.

Kärjistäen voisi sanoa, että liika mustasukkaisuus on rakkauden puutetta

Kyky kokea mustasukkaisuutta lienee persoonallisuuden piirre, yhdistettynä ympäristön olosuhteisiin.

Itse en ole oikeastaan lainkaan mustis, mutta ei se minusta vaikuta kykyyni rakastaa

Olisin loukkaantunut ystäväsi sanoista :/

Mustasukkaisuus kai tulee halusta saada omistaa. Sitten kun pelätään, että menetetään se omistama juttu jollekin toiselle, tullaan mustasukkaisiksi ja vihaisiksi/surulliseksi tms. Eihän rakastaminen ole omistamista, eihän? Eli mustasukkaisuuden puute ei ole rakkauden puutetta. Ihan pöljää ajatellakin niin.

Mustasukkaisuus on negatiivinen tunne, pelkoa. Miten ihmeessä tuollainen tunne voi tuoda mitään hyvää suhteeseen? Mielestäni ihminen, joka on mustasukkainen, ei luota itseensä eikä kumppaniinsa eli siis ei rakasta.

Päinvastoin. Kun rakkautta on tarpeeksi, ei ole mustasukkaisuutta. Kun on aivan varma omasta ja toisen rakkaudesta, ei ole mitään syytä pelätä mitään ulkopuolista, oli se sitten menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Mun mies voi vapaasti yöpyä vaikka bordellissa, ja tiedän ettei se tee mitään mikä vaarantaisi meidän suhteen. Ihan vain koska se ei halua.

Olen samaa mieltä siitä että mustasukkaisuus on omistuksenhalua. En usko mieheni pettävän, ja jos hän pettäisi niin hän tekisi sen joka tapauksessa riippumatta siitä kyttäänkö ja kieltelenkö minä häntä tapaamasta ihmisiä vaiko en.

ap.

Mä voin puhua vain omasta kokemuksestani. Mulla oli suhteen alussa sairaalloista mustasukkaisuutta ja omistamisenhalua. Mun piti kyetä hallitsemaan mun miehen ajatuksiakin, puhumattakaan kaikesta tekemisestä ja menemisistä. Kyttäsin koko ajan.

No ajan kanssa huomasin, ettei mitään kytättävää ollut. Pikku hiljaa mun sairaalloinen mustasukkaisuus väistyi, ja tilalle tuli sellainen autuas puhtaan rakkauden tunne miestä kohtaan. Enää en kyttää, mies ei ole mulle tilivelvollinen mistään. Saa mennä ja tulla miten tahtoo, ja kertoo mulle jos kokee aiheelliseksi (eli melkein aina).

En tunne enää ollenkaan mustasukkaisuutta. Sen sijaan jonkinlaista palvontaa kylläkin, enkä tiedä onko sekään nyt ihan tervettä :D Ajattelen, että mies lähtee jos on lähteäkseen, ja jos pettää, niin sitten pettää. En voisi sitä estää kuitenkaan, vaikka olisin kuinka mustasukkainen. Mulla on hyvin vahva halu tehdä miehestä onnellinen, ja se tuntuu olevan molemminpuolista. Meillä on nykyään hyvin vakaa suhde, jossa molemmilla on vapaus tallella. Ei tämä siis mikään avoin suhde ole eikä kummankaan pettäminen olisi ok (vaan parisuhteen loppu todennäköisesti), mutta kumpikin saa olla yksilö jolla on omat tuttunsa, omat menonsa, omat juttunsa.

Mä todellakin koen, että nykyään meillä on miljardikertaisesti enemmän rakkautta kuin silloin, kun päällimmäinen tunne oli mustasukkaisuus ja omistushalu ja tarve olla miehelle ainoa olemassa oleva nainen.

Mustasukkaisuus ei ole RAKKAUTTA!

Mustasukkaisuus on lähinnä itseluottamuksen puutetta! kuvitellaan että se kumppani lipeää heti toisen punkkaan jos sitä ei kahlitse kotiin

Exät on niin eri juttu. Niostä kun on erottu ne ovat menneen talven lumia vaikka mies niitä tapaakin. Muut naiset nostavat joskus mustasukkaista päätäni....kesällä minihameissaan jos mies niitä jää tuijottamaan ja kenties muutaman sanasen vaihtaa. Mutta huumorilla niistäkin selvitääm.

Ei mustasukkaisuutta tunne jos ei ole menettämisen pelkoa. Se miksi sitä ei ole voi johtua ainakin kahdesta syystä, eli tuosta ystäväsi mainitsemasta ettei välitä pätkääkään tai sitten siitä että todella luottaa toiseen. Mustasukkaisuus kertoo aina epäluottamuksesta ja henkilökohtaisesti pidän sitä sen takia loukkaavana.

Minusta olisi suorastaan sairasta, jos joku oli mustasukkainen siitä, että mies ja nainen käyvät kahvilla, ilman mitään taka-ajatuksia.

Mustasukkaisuus tuollaisessa tilanteessa ei suinkaan merkitse rakkautta vaan luottamuksen puutetta. Miksi erään naiset ja miehetkin ottavat puolisokseen sellaisen, johon ei voi luottaa? Toki usein kyse on enemmän omasta epävarmuudesta kun epäilee, että ei ole tarpeeksi hyvä toiselle.

Mustasukkaisuus ei ole rakkautta vaan omistamisen halua ja kumpuaa epavarmuudesta. Hyvalla itsetunnolla varustettu, kumppaniin luottava henkilo ei ole mustis. Ei vaan tarvitse olla normaaluoloissa kun tietaaetta toinen rakastaa ja pysyy vierella.

Jos jotain virirysta muiden kanssa tulisi toki se hairitsisi ja johtaisi kriisiin mutta ketaan ei voi pakottaa suhteeseen mustasukkaisuudella

Mielestäni mustasukkaisuus on myös ihan terve ja normaali tunne kun toista rakastaa. Onkin eri asia, tuoko sen mustasukkaisuuden aina julki, vai pitääkö oman höpinänsä omana tietonaan.

Itse tunnen välillä mustasukkaisuuden/menettämisen pelon tunteen, vaikkei ole mitään aihetta. Kun mies on työn takia iltamenoissa tai työmatkoilla, niin joskus, en läheskään aina, saatan ajatella että mitä jos hän vaikka tapaa siellä jonkun... Ehkä olen sitten hieman epävarma ja pelkään että joskus menettäisin aviomieheni toiselle naiselle. En sano mitään miehelleni, koska minulla ei ole mitään syytä epäillä häntä tai hänen rakkauttaan. En käyttäydy omistavasti, en ripustaudu, mies saa mennä kavereiden kanssa, menen itsekin välillä, meillä on onnellinen avioliitto ja kaksi lasta. Hmm, en koe olevani mitenkään mustasukkainen, koska se on vain pieni häilyvä tunne, eikä ilmesty liian usein. Se ei häiritse ainakaan nykyistä elämäämme, tulevaisuudesta en tiedä, mutta toivon ettei minun tarvitse jatkossakaan olla OIKEASTI mustasukkainen.

Jos mies yhtäkkiä haluaisi lähteä ex-tyttöystävän kanssa kahville, niin totta hemmetissä olisin mustasukkainen! Ei hän ole pitänyt siihen ennenkään mitään yhteyttä, joten ihmettelisin.... En kieltäisi, mutta olisin varmasti erittäin nuiva asian suhteen.

Minusta moni sekoittaa mustasukkaisuuden ja epäluottamuksen. Jos on ok että mies vain kahvittelee ja juttelee toisen kanssa niin voi olla mustasukkainen mutta luottaa ja jos taas on ok mennä sohvalle nukkumaan ja antaa miehelle ja toiselle naiselle makuuhuone paneskelua varten niin voi sanoa ettei ole mustasukkainen. Kaikki joilla ei ole avoin suhde ovat mustasukkaisia.

Mustasukkaisuus on normaali ja inhimillinen tunne, joka liittyy parisuhteeseen ja rakkauteen. Sairaalloinen mustasukkaisuus onkin sitten jo ihan eri asia.