Vituttaa, että nuoria ohjataa opiskelemaan sitä mikä kiinnostaa - työllistymisestä ei puhuta.

Itsekin olin lähdössä media-alalle opiskelemaan, valmistautumassa jo pääsykokeisiin ennakkotehtävillä, kunnese ymmärsin mitä olin tekemässä. Olin aivan varma, että AMK-medianomina minusta tulee suuren ja menestyneen mainostoimiston johtaja. Joopa joo.. Ja näin kun ajattelee moni nuori että "ei raha ole tärkeintä vaan se että on kivaa!" niin ollaankin sitten liemessä, kun kaikille ei riitä mainostoimiston toimitusjohtajan paikkoja eikä koulussa saakkaan tehdä ihan kaikkea mitä haluaa. Eikä kaikista voi tulla Rovion peligraafikoita. Tilanne vain pahenee entisestään, kun nyt joka joenpenkkaan pykätään kaiken maailman mediainstituuttiammattiopistoja, jotka mainostavat mediakoulutuksellaan.

Toinen on sitten kaikki nämä yliopiston huuhaa-alat. Jos olet opiskellut yliopistolla 10 vuotta naistutkimusta tai filosofiaa käyden välillä kesäisin kuukauden verran töissä, kannattaa katsoa omia valintojaan ennenkuin rupeaa syyttelemään yhteiskuntaa työttömyydestä.

Onneksi olen nykyisin alalla, jossa on lähes täystyöllisyys.

Tämä on ihan kummallinen käsitys. Kuinka monta amk-medianomia tunnet, tai naistutkimuksen tai filosofian opiskelijaa? Kaikille heille riittää kyllä töitä. Se vain tuntuu kummalliselta, kun ei ole suoraa ammattia 'medianomi', 'naistutkija' tai 'filosofi' (tai voi kai olla, mutta noin periaatteessa. Kaikki edellämainitut voivat tehdä todella monenlaisia hommia, joihin vaikuttavat esim. omat kyvyt, kiinnostuksenkohteet, sivuaineet yms. Medianomeja on mainostoimistoissa vaikka kuinka, voihan perustaa omankin jos toimariksi haluaa. Tunnen sekä naistutkimusta että filosofiaa opiskelleita, ja kaikilla riittää töitä. Osa on hallintohommissa (virkamiehinä eri laitoksissa), osa opettajina ja toimittajina.

ovat uudelleenkouluttautumassa tai jossain paskaduuneissa, joihin ei edes tarvi koulutusta, tai sitten jossain valtion suojatyöpaikoissa joista saa nimellistä korvausta.

eli mietittiin nuorten työllistymistä, syrjäytymistä, toiveammatteja jne. Siellä aika moni nuorten kanssa toimiva kertoi, että peruskoulun jälkeen teiniäitiys näkyy aivan uudella tavalla vaihtoehtona. Se tuo mukanaan ne asiat, jotka muuten pitäisi hankkia työllä.

varmasti tv-ohjelma tuo nuorten tietoisuuteen enemmän sen, että teiniäitiys on vaihtoehto ja teiniäitinäkin voi pärjätä. mutta tuskinpa kukaan silti haluaa vauvan jotta pääsisi tv-ohjelmaan, kuten tuossa aikaisemmin sanoit. enkä millään pysty uskomaan, että sillä voisi olla niin suuri vaikutus, että se olisi esimerkiksi tilastollisesti merkittävä. enemmänkin että saattaa tietyissä kouluissa tai tietyissä paikoissa nyt hetken näkyä pienenä piikkinä (joka kuitenkin mahtuu normaalin vaihtelun sisään) ja taas unohtuu.

eikä koskaan ennen ole ollut nuoria tyttöjä, jotka eivät hae koulutukseen tai halua töihin, koska he aikovat olla raskaana, kun teiniäitien seuraava kausi kuvataan.

Ilmiöllä ja sinun uskollais ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Nuoret eivät toimi tilastollisen merkitsevyyden mukaan vaan saamiensa virikkeiden pohjalta. Kun pääsee televisioon, voi edetä vaikka juontajaksi!

ja ikävä kyllä ei ole niin, että nykyään puhuttaisiin "kyllästymiseen asti työllistymisestä". Lastemme suomalainen koulu on kuitenkin suomalaisittain ns. hyvä koulu eli top 10 joukossa joten luulisi, että siellä osattaisiin myös opo.



Sen sijaan mitä meillä on kokemusta toisen mantereen kouluista (julkinen, mutta hyvän koulupiirin high school), tilanne on siellä täysin toisenlainen. Opinto-ohjaus on pitkäjänteistä ja henkilökohtaista ja siihen paneudutaan ihan tosissaan, puolin ja toisin.

Omakohtaista kokemusta on. Jouduin alalle mistä en lainkaan tykkää kun en muuallekaan päässyt ja ei mennyt kuin pari vuotta kun paloin ihan loppuun. On henkisesti hirveän kuluttavaa ja raskasta tehdä työtä jota inhoaa.

Omille lapsilleni en tosiaan sitä toivo. Yritän kannustaa sellaiselle alalle mistä itse tykkäävät ja myös työllisyysnäkymiäkin sentään on.

moneen tutkintoon. Muistaakseni 55 opintotukikuukautta saa korkeakouluopiskeluun (ja aika monella loppuu sekin kesken, mikäli yliopistossa opiskelee) ja päteeköhän tuo sama määrä ammattikoulututkintoihinkin (en tiedä, jos joku tietää niin valottakaa toki). Jos tekee kaksoistutkinnon yliopistossa, niin saa jonkin verran (alle vuoden kuitenkin) enemmän tukia.



Monet opiskelevat tietääkseni toisen tutkinnon työmarkkinatuella, ja he ovat aikalailla semmoisia jotka joutuisivat nostamaan tukia muutenkin työttömyyteensä.



Tietysti oma lukunsa on korkeakouluopiskeluun tarkoitettujen puitteiden kalleus, mutta ne puitteet olisivat kyllä samat ilman näitä "itsensä etsijöitä", sen verran pieni osuus ovat kaikista opiskelijoista minun mielestä.

kuin tekemässä paskaduunia lähärinä, vaikka olisikin täystyöllistetty eläkkeelle asti. Ei kai kukaan oikeasti halua perseitä pesemään mamujen kanssa?

moneen tutkintoon. Muistaakseni 55 opintotukikuukautta saa korkeakouluopiskeluun (ja aika monella loppuu sekin kesken, mikäli yliopistossa opiskelee) ja päteeköhän tuo sama määrä ammattikoulututkintoihinkin (en tiedä, jos joku tietää niin valottakaa toki). Jos tekee kaksoistutkinnon yliopistossa, niin saa jonkin verran (alle vuoden kuitenkin) enemmän tukia.

Monet opiskelevat tietääkseni toisen tutkinnon työmarkkinatuella, ja he ovat aikalailla semmoisia jotka joutuisivat nostamaan tukia muutenkin työttömyyteensä.

Tietysti oma lukunsa on korkeakouluopiskeluun tarkoitettujen puitteiden kalleus, mutta ne puitteet olisivat kyllä samat ilman näitä "itsensä etsijöitä", sen verran pieni osuus ovat kaikista opiskelijoista minun mielestä.

Tämä siis sille joka valitti montaa tutkintoa opiskelevista.

Kun juuri oli lehdissä juttua, että todellisuudessa teiniäitiys on harvinaisempaa kuin koskaan. 10 vuotta sitten teinit saivat kaksi kertaa enemmän lapsia kuin nykyään. Myös teinien abortit vähenevät. Mutta kun joku asia on lööpissä ja tosi-tv-ohjelmassa, aikuiset kuvittelevat että kyseessä on jokin yleinen ilmiö teinien keskuudessa.

Tuoreimmat matalat tilastot ovat vuodelta 2010, jo viime vuonna oli nousua ja tänä vuonna lisää. Lama lisää vauvauutisia kaikissa ikäryhmissä.

Erityisopettajista on aivan tajuton pula

Aloittaessani opinnot joka puolella jankutettiin, miten kohta tulee se opettajien eläkepommi...

...ei vaan ole vielä tullut. Luultavasti siis edessä vähintään pari vuotta sijaisuuksia + kesäisin työkkäriin.

...itsellä ei ainakaan ole luonnetta tehdä sitä työtä. Olen ollut työharjoittelussa erityisopen apulaisena ja sijaisenakin.

En yksinkertaisesti jaksa sitä paskan määrää, mikä noilta erityisoppilailta tulee niskaan. Huudetaan vittusaatanaa 45 minuuttia. Paiskotaan kirjoja ja kyniä pisin seiniä. Mä en jaksa alkaa asettaa rajoja itseäni kaksi kertaa kookkaammalle teinikorstolle, jonka vanhemmat on pilanneet.

Minä olen opettaja, joka tykkää opettaa esim. IB-lukiolaisia. Minulla olisi siihen lahjoja, kykyä, paperit, intoa ja työkokemusta. Mutta ei ole paikkaa.

nyt sitten vaikka 5 alaa, jolla takuuvarmasti on töitä loppuiäksi lähes kaikille jotka sitä opiskelee (koska kaikilla aloillahan nyt aina jollekin yksittäiselle töitä löytyy).

kuin tekemässä paskaduunia lähärinä, vaikka olisikin täystyöllistetty eläkkeelle asti. Ei kai kukaan oikeasti halua perseitä pesemään mamujen kanssa?

Jos minulla olisi taipumuksia hoiva-alalle, olisin sille hakeutunut jo aiemmin. Minua ei kiinnosta hoiva-ala lainkaan. Jotain muuta työtä on löydyttävä.

Mutta tunnen monia, joilla on kova hoivavietti ja sopivat alalle.

Tämän kylän peruskoulun opot yllyttävät kaikkia lukioon, koska se toisi valtionavut niistäkin oppilaista tähän kuntaan.

Meidän mielestä on vääryys ainakin sellaisten kohdalla, joilla vaativimmista aineista on jo peruskoulussa ollut numerona enintään 6.



Otsikossa mainitsin kolme yliopiston turhinta oppiainetta, noin työllistymisen kannalta. Yliopiston opetushenkilökunnan lisäksi en tiedä montakaan, joka olisi noilla onnistunut työllistymään. Sivuaineina kyllä ihan mielenkiintoisia, mutta pääaineina aika mahdottomia, jos ei sitten tavoitteena ole tutkijan ja yliopisto-opettajan ura.

Ei sitä jaksa tehdä sellaista mikä ei lainkaan kiinnosta. Omakohtaista kokemusta on. Jouduin alalle mistä en lainkaan tykkää kun en muuallekaan päässyt ja ei mennyt kuin pari vuotta kun paloin ihan loppuun. On henkisesti hirveän kuluttavaa ja raskasta tehdä työtä jota inhoaa.

Omille lapsilleni en tosiaan sitä toivo. Yritän kannustaa sellaiselle alalle mistä itse tykkäävät ja myös työllisyysnäkymiäkin sentään on.

Eikä mitään siltä väliltä?

Onko mahdoton ajatus, että voisi tehdä sellaista mikä kiinnostaa jonkin verran tai aika paljon JA joka työllistää hyvin?

Tämän kylän peruskoulun opot yllyttävät kaikkia lukioon, koska se toisi valtionavut niistäkin oppilaista tähän kuntaan.

Meidän mielestä on vääryys ainakin sellaisten kohdalla, joilla vaativimmista aineista on jo peruskoulussa ollut numerona enintään 6.

Otsikossa mainitsin kolme yliopiston turhinta oppiainetta, noin työllistymisen kannalta. Yliopiston opetushenkilökunnan lisäksi en tiedä montakaan, joka olisi noilla onnistunut työllistymään. Sivuaineina kyllä ihan mielenkiintoisia, mutta pääaineina aika mahdottomia, jos ei sitten tavoitteena ole tutkijan ja yliopisto-opettajan ura.

Pääaineina noista ei ole mitään hyötyä, mutta sivuainein esimerkiksi sosiologia on todella hyvä valinta.

Omasta mielestä yksi turhimpia Suomessa on kulttuuriantropologia, kaikki käytännössä valmistuvat kortistoon, vaikka hirveän mielenkiintoistahan tuo on.

Jossain paikoissa puhutaan työllistymisestäkin. Kaveri halusi varmasti töitä ja menikin puualalle, joka ei ollut mikään intohimo, mutta töitä luvattiin sieltä. No kuinkas kävikään. Kolmessa vuodessa työtilanne muuttui ja enää ei kukaan saa töitä puusepän koulutuksella. Henkilö opiskelee nyt lähihoitajaksi, niitä pitäisi ainakin tarvita -vanhuspuolella, mutta opiskelee lapsityötä... Katsotaan, miten käy.

Me kilpailemme töistä sosionomien kanssa. Töitä kyllä riittää, itse olen tällä hetkellä lastentarhassa, aiemmin olin "sossutäti". Ihan oman alan töitä ovat ;)

ovat uudelleenkouluttautumassa tai jossain paskaduuneissa, joihin ei edes tarvi koulutusta, tai sitten jossain valtion suojatyöpaikoissa joista saa nimellistä korvausta.

Mainitsin kyllä tuossa viestissä noita ammatteja, esim. toimittaja ja opettaja. se, ovatko ne paskaduuneja vai ei, on tietysti kaikkien oma mielipide.

Parempi vain sitten, ettet alakaan erityisopettajaksi.

Itse nimittäin työni kautta seuraan heidän työtään. Esim. tuttuni tekee työtä autistien kanssa kymppiluokalla. Mieletön nainen ja tatsi työhönsä.

Mutta tuo jäi epäselväksi, miten vanhemmat ovat voineet pilata esim. autistisen teinin, kenellä aspergerpiirteitä, joka kommunikoi kuvilla ja viittomilla. Mikä on vanhempien osuus tämän teinin vammaan?

Erityisopettajista on aivan tajuton pula

Aloittaessani opinnot joka puolella jankutettiin, miten kohta tulee se opettajien eläkepommi...

...ei vaan ole vielä tullut. Luultavasti siis edessä vähintään pari vuotta sijaisuuksia + kesäisin työkkäriin.

...itsellä ei ainakaan ole luonnetta tehdä sitä työtä. Olen ollut työharjoittelussa erityisopen apulaisena ja sijaisenakin.

En yksinkertaisesti jaksa sitä paskan määrää, mikä noilta erityisoppilailta tulee niskaan. Huudetaan vittusaatanaa 45 minuuttia. Paiskotaan kirjoja ja kyniä pisin seiniä. Mä en jaksa alkaa asettaa rajoja itseäni kaksi kertaa kookkaammalle teinikorstolle, jonka vanhemmat on pilanneet.

Minä olen opettaja, joka tykkää opettaa esim. IB-lukiolaisia. Minulla olisi siihen lahjoja, kykyä, paperit, intoa ja työkokemusta. Mutta ei ole paikkaa.

Ihan oikeasti, tunnetteko ihmisiä jotka on valmistunut noista pääaineista? Itse olen VTM aika eksoottisella pääaineella enkä ole koskaan ollut työttömänä. Suomessa on paljon ammatteja, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, pääaineella ei juurikaan ole väliä. Nämä eivät vaan ole duunariammatteja, jotka näkyisivät julkisuudessa, vaan esim. kunnan/kaupungin virkamiehiä, aineenopettajia, suunnittelijoita, museotyöntekijöitä, toimittajia, järjestötyöntekijöitä, ministeriön virkamiehiä, konsultteja yms. Joidenkin mielestä turhia suojatyöpaikkoja ehkä mutta näitäkin tarvitaan.

ovat uudelleenkouluttautumassa tai jossain paskaduuneissa, joihin ei edes tarvi koulutusta, tai sitten jossain valtion suojatyöpaikoissa joista saa nimellistä korvausta.

Mainitsin kyllä tuossa viestissä noita ammatteja, esim. toimittaja ja opettaja. se, ovatko ne paskaduuneja vai ei, on tietysti kaikkien oma mielipide.

Mitä on valtion suojatyöpaikat, joista saa nimellistä korvausta? Kiinnostaisi tietää, kun vaikutat (ylempi lainaus) niin asijan tuntialta. Kerrotko siis duunin ja palkkatason? :D