Älkää päästäkö niitä kaikkia L:n ylioppilaita lääkkikseen!

epikriiseihin henkilökohtaisuuksiin meneviä arvioita potilaista, vaikka heillä ei ole psykiatrian koulutusta (sitä mahdollista yhtä lääkiksen kurssia ei lasketa!).



Ja vieläkin ongelmallisempaa on, ettei edes selviä virheitä saa koskaan potilastiedoistaan pois, sillä vanha teksti jätetään aina näkyviin uuden rinnalle, vaikka siis kyseessä olisi selvän virheen tai asiattomuuden korjaus.



Oikeusturva ei toteudu terveydenhuollossa.

ei lääkärin tyhmyys tai sosiaalisten taitojen puute tai kuuntelemattomuus.



Joskus tuntuu, että jos saisi viisi minuuttia enemmän aikaa selittää lääkärille omaa asiaansa, se tulisi kerralla kunnolla hoidettua eikä tarvitsisi uutta aikaa varailla viikon päästä. Mutta ilmeisesti se viisi minuuttia on sula mahdottomuus.



Olen sh ja näen tosi paljon erikoistuvia lääkäreitä (sekä toki myös erikoislääkäreitä) ja pitää sanoa, että urani aikana on ollut ehkä yksi sellainen lääkäri, joka ei oikein potilastyöhön ollut hyvä. Hänen olisi ehkä pitänyt valita erikoistumisalakseen radiologia tai patologia. Erittäin älykäs hän oli, mutta potilaan kohtaaminen oli hänelle selvästi vaikeaa eikä hän siitä kovin hyvin suoriutunutkaan.

Ne jotka ovat hyviä koulussa, ovat usein myös sosiaalisesti kyvykkäitä. Ne jotka ovat huonoja koulussa tai vaikka keskinkertaisia eivät tosiaankaan ole useammin sosiaalisesti taitavia kuin ne paremmin menestyvät, vaan heikompia.



Minä haluan ainakin lääkärikseni ihmisen, jolla on paitsi älyä myös motivaatiota ja intoa kehittää itseään ja tietää asioita, tehdä pitkäjänteisesti työtä oman ammattitaidon ja kompetenssin kehittämiseksi. Yleensä nämä ovat niitä, jotka ovat suhtautuneet koulutyöhönkin vakavasti ja halunneet hoitaa koulun hyvin.



Yhä edelleen myytti siitä että koulussa 9 ja 10 oppilaat olisivat jotenkin sosiaalisesti heikompia tai jotenkin outoja on elinvoimainen. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että älykkyyteen liittyy usein myös sosiaalinen kyvykkyys ja että koulussa menestyvät oppilaat ovat myös suosittuja ja että heillä on paljon ystäviä.

Olen itse ka 9.8 oppilas ja 4 ällän yo (alisuoriuduin yo-kokeissa). En ole tiedemies (toki olen väitellyt) vaan Lääkäri isolla ällällä ja sydämellä. Ja sitä mieltä, että hyvästä hoitajasta ei tule välttämättä hyvää lääkäriä, koska kyseessä on eri ammatti ja erilaiset vaatimukset. Hyviä hoitajia tarvitaan kipeästi hoitotyössä, ei lääkärin työssä.

niin osaatteko sanoa, että näkyykö potilaasta tk:ssa/ensiavussa kaikki terveystiedot aiemmista sairaalajaksoista/sairauksista?

Sehän on osoitus, että älykkyyttä ja vastuuntuntoa riittää.

ja sitten ryhdytään yhdessä keksimään jotain kivaa syytä, niin kokee valinneensa väärän ammatin opiskellessaan lääkäriksi.

niin osaatteko sanoa, että näkyykö potilaasta tk:ssa/ensiavussa kaikki terveystiedot aiemmista sairaalajaksoista/sairauksista?

käytössä olevasta tietojärjestelmästä, terveysasemasta, paikkakunnasta jne..

Kysymykseesi on siis mahdotonta vastata.

niin osaatteko sanoa, että näkyykö potilaasta tk:ssa/ensiavussa kaikki terveystiedot aiemmista sairaalajaksoista/sairauksista?

käytössä olevasta tietojärjestelmästä, terveysasemasta, paikkakunnasta jne..

Kysymykseesi on siis mahdotonta vastata.

Olen itse ka 9.8 oppilas ja 4 ällän yo (alisuoriuduin yo-kokeissa). En ole tiedemies (toki olen väitellyt) vaan Lääkäri isolla ällällä ja sydämellä. Ja sitä mieltä, että hyvästä hoitajasta ei tule välttämättä hyvää lääkäriä, koska kyseessä on eri ammatti ja erilaiset vaatimukset. Hyviä hoitajia tarvitaan kipeästi hoitotyössä, ei lääkärin työssä.

Itseasiassa kurssikavereistani niillä, joilla on ollut (pidempiaikaista) hoitajataustaa, tuntuu olleen vaikeinta omaksua lääketieteellistä ajattelutapaa. Sama pätee jo valmistuneisiin hoitajataustaisiin (pitkäänkin lääkärintyötä tehneisiin) lääkäreihin - tietty analyyttinen ajattelutapa usein puuttuu.

En tiedä, miksi näin on.

Menkää ihmiset nukkumaan.

Menkää ihmiset nukkumaan.

Minulta mennyt tämä tappelu ohi.

Jos pitää valita, onko minua hoitava lääkäri ystävällinen ja symppis, vai ehkä kolhompi, mutta osaa asiansa, niin aivan varmasti valitsen jälkimmäisen! Haluan, että minua hoitava lääkäri osaa tehdä oikean diagnoosin, antaa oikean hoidon ja että parannun, jos mahdollista. En missään nimessä halua jotain sydämellistä, eteenpäin nojailevaa, kädestä pitävää ja silmiin katsovaa hömppätyperystä minua hoitamaan; kokisin tulleeni hyvin kohdelluksi, mutta hoito olisi sitten vähän sitä ja tätä. Ystävällisyys on plussaa, muttei millään muotoa tärkein asia.

pelkään myös että sairastan vakavaa tautia, mutta jostain syystä ei laiteta eteenpäin.



En ole moittinut ketään lääkäriä, olen luottanut omaan lääkäriini, nyt alkaa pelottaa.

todella mukavia ja sosiaalisesti taitavia, potilaan huomioonottavia ja empaattisia lääkäreitä - kaikki! Kouluarvosanathan määrittää ihan tasan tarkkaan ihmien empaattisuuden ja ystävällisyyden, ja mitä huonompi arvosana, sitä kivempi ihminen - kysykää vaikka peruskoulun opettajilta!

Tottakai lääkis haluaa akateemisesti lahjakasta ainesta ja on se omituista, että lukiomenestys pitäisi nollata täysin. Tarkoittaako ap, että jonkun priimukset pitäisi tarkoituksella alisuorittaa ylppärit, jotta saisi huonommat paperit ja pääsisi ap:n listoilta lääkikseen?

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 08:44"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 08:25"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 08:09"]Minunkin mielestäni lääkikseen valitaan väärin kriteerein. Ymmärrän että pitää osata biologiaa, tottakai. Kemia ja Fysikkakin nyt jotenkin, vaikka molempia saisi kokeista kyllä karsia pois ja etenkin matematiikkaa.Eli pääsykoe testaa vääriä asioita.

Noiden tilalle voisi tulla testi esim vuorovaikutuksesta ym vastaavia. Mitä teemme lääkäreillä joilla päässä pyörii matemaattiset kaavat mutta joka ei siedä ihmisiä, ei halua puhua, ei kuunnella jne jne.Nykyään on valtavasti lääkäreitä joilta puuttuu täysin vuorovaikutustaidot ja tunneäly.

Sinällään ei siis L ät ole minkään ongelma, vaan ongelma on väärä painotus pääsykokeissa! Ne pitäisi pikimmiten korjata jotta saataisiin fiksuja lääkäreitä jotka osaavat myös kommunikoida!

Niin ja huomioikaa ihmiset se, etteivät tavis lääkärit itse välttämättä tiedä monestakaan asiasta mitään, esim verikokeet tulkkaa bioanalyytikot ja lääkäri vaan kertoo tulkinnan eteenpäin. Moni lääkäri ei siis itse oikeasti mitään niistä ymmärrä.

 
[/quote]

Hah hah ja hah. Väitätkö tosissasi, että lääkäri ei ymmärrä labratuloksia? Miksi hän määräisi labrakokeita diagboosin selvittäniseksi, jos ei ymmärtäisi tuloksia? :D
[/quote]

Ja röntgenhoitajat tulkkaavat röntgenkuvat :D
[/quote]

Lääkäri määrää verikokeita, potilas menee laboratorioon jossa bioanalyytikko tms ottaa verikokeet. Joskus labrassa laitetaan ne samantien laitteeseen, josta tulee vastaus, esim hemoglobiinin määrä. Immunologiset analyysit menee yleensä muualle, labrasta hakee autolla joku joka vie sen toiseen labraan, jossa jälleen bioanalyytikko tekee testejä ja saa yleensä jonkun numeerisen vastauksen. Vastaukset lähetetään lääkärille. Siis numerot. Lääkärin työhön kuuluu ymmärtää, mitä se numero tarkoittaa. Kaikkea ei pidä ulkoa oppia kuitenkaan, vaan on olemassa referenssiarvot, ja kirjallisuutta joista voi tarkistaa mitä tulokset tarkoittaa. Lääkäri on se, joka tulkitsee noiden ja kliinisen kuvan perusteella diagnoosin.

Silloin kun minä hain 7 vuotta sitten lääkikseen, ei pääsykokeissa tarvinnut matematiikkaa. Pitkästä hyvin kirjoitetusta matematiikasta sai kuitenkin enemmän pisteitä kuin lyhyestä.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2011 klo 12:15"]

Sitä tieteellistä ja analyyttista näkökulmaa nimenomaan tarvitaan,hoitotiede on asia erikseen

[/quote]

Ongelma on vaan se, että lääkärin koulutus ei ole tieteellinen koulutus lainkaan, vaan yliopistossa annettavaa ammatillista peruskoulutusta- Erikoislääkärin koulutus on ammatillista jatkokoulutusta. Lääkiksessä ei ole lääkärille kuin yksi mahdollisuus hankkia tieteellinen koulutus, tohtoriopinnot ja lääketieteen tohtorin tittelin väittely. = + 4 vuotta lääkärin koulutuksen päälle.

Opettelepa ensin oikeinkirjotuksen perussäännöt ja tule sen jälkeen tänne pätemään hoitotieteilläsi ja analyyttisillä näkökannoillasi :)

Tutkijalääkäritkin tekevät lähinnä epidemiologisia tutkimuksia, eli täysin turhia tutkimuksia. Oikeat lääketieteen tutkijat tulevat tieteellisestä koulutuksesta muista tiedekunnista.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2011 klo 10:29"]Niistä tulee ehkä parhaita tiedemiehiä, ei lääkäreitä tavallisille porukoille!


Hyvältä lääkäriltä vaaditaan ominaisuuksia, jotka eivät tule esille missään koulusuorituksissa.


Alkaa olla näitä "nirppanokkalääkäreitä", jotka tuskin haluavat potilaaseen koskea yms, pilvin pimein! Pitää olla "hoitava" persoona eikä sellainen, jolle potilas on vaan joku "tieteellinen tapaus".


Alan olla jo sitä mieltä, että kouluttakaa hyvistä sairaanhoitajistakin lääkäreitä!


Haluan tästä asiasta vilkasta keskustelua! Kiitos etukäteen!


Ja kirjoittakaa kouhukokemuksia siitä minkälaisten tyhmempääkin tyhmempien lääkäreiden kohtelun kohteeksi olette joutuneet! Se on hirveä tilanne kun joutuu itseään tyhmemmän lääkärin potilaaksi!
[/quote]

Olen juuri kuvailemasi nero, joka pyrkii lääkikseen, mutta en nirppanokka. Lääkäri pitää säilyttää älykkäiden ammattina, ja vaikka jotkut haluaisivat mieluummin mennä sellaisen sairaanhoitajabimbon vastaanotolle, ei tarkoita sitä, että hän olisi parempi lääkäri, vaan sitä, että ihmiset ovat tyhmiä. Sairaanhoitajillakin on yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua lääkäreiksi, jos pää vaan riittää, mitä tosin vahvasti epäilen. Lääkärin ammatti on analyyttistä luonnontiedettä, ei potilaan miellyttämistä tai täydellistä asiakaspalvelua.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:58"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 08:44"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 08:25"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 08:09"]Minunkin mielestäni lääkikseen valitaan väärin kriteerein. Ymmärrän että pitää osata biologiaa, tottakai. Kemia ja Fysikkakin nyt jotenkin, vaikka molempia saisi kokeista kyllä karsia pois ja etenkin matematiikkaa.Eli pääsykoe testaa vääriä asioita. Noiden tilalle voisi tulla testi esim vuorovaikutuksesta ym vastaavia. Mitä teemme lääkäreillä joilla päässä pyörii matemaattiset kaavat mutta joka ei siedä ihmisiä, ei halua puhua, ei kuunnella jne jne.Nykyään on valtavasti lääkäreitä joilta puuttuu täysin vuorovaikutustaidot ja tunneäly. Sinällään ei siis L ät ole minkään ongelma, vaan ongelma on väärä painotus pääsykokeissa! Ne pitäisi pikimmiten korjata jotta saataisiin fiksuja lääkäreitä jotka osaavat myös kommunikoida! Niin ja huomioikaa ihmiset se, etteivät tavis lääkärit itse välttämättä tiedä monestakaan asiasta mitään, esim verikokeet tulkkaa bioanalyytikot ja lääkäri vaan kertoo tulkinnan eteenpäin. Moni lääkäri ei siis itse oikeasti mitään niistä ymmärrä.   [/quote] Hah hah ja hah. Väitätkö tosissasi, että lääkäri ei ymmärrä labratuloksia? Miksi hän määräisi labrakokeita diagboosin selvittäniseksi, jos ei ymmärtäisi tuloksia? :D [/quote] Ja röntgenhoitajat tulkkaavat röntgenkuvat :D [/quote] Lääkäri määrää verikokeita, potilas menee laboratorioon jossa bioanalyytikko tms ottaa verikokeet. Joskus labrassa laitetaan ne samantien laitteeseen, josta tulee vastaus, esim hemoglobiinin määrä. Immunologiset analyysit menee yleensä muualle, labrasta hakee autolla joku joka vie sen toiseen labraan, jossa jälleen bioanalyytikko tekee testejä ja saa yleensä jonkun numeerisen vastauksen. Vastaukset lähetetään lääkärille. Siis numerot. Lääkärin työhön kuuluu ymmärtää, mitä se numero tarkoittaa. Kaikkea ei pidä ulkoa oppia kuitenkaan, vaan on olemassa referenssiarvot, ja kirjallisuutta joista voi tarkistaa mitä tulokset tarkoittaa. Lääkäri on se, joka tulkitsee noiden ja kliinisen kuvan perusteella diagnoosin. Silloin kun minä hain 7 vuotta sitten lääkikseen, ei pääsykokeissa tarvinnut matematiikkaa. Pitkästä hyvin kirjoitetusta matematiikasta sai kuitenkin enemmän pisteitä kuin lyhyestä.

[/quote]

Kyllä laboratoriosta tulee useimpien testien kohdalta muutakin kuin numerot, tulee sanallinen lausunto, jonka antaa esim. sairaalamikrobiologi, tai labrassa työskentelevä kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri. Myös sairaalakemistit, sairaalageneetikot ym. akateemiset jotka ehkä unohdin tässä mainita lausuvat tulokset labrassaan tehdyistä tutkimuksista, kaikkien muiden kuin aivan yksinkertaisimpien kokeiden osalta. Tällaisiin yksinkertaisiin kokeisiin kuuluvat esimerkiksi pvk.

Seitsemän vuotta sitten pääsykokeissa on kyllä pitänyt laskea, enpä usko että välissä oli vuotta jolloin matematiikkaa ja laskinta ei kokeessa tarvinnut.

Et joko ole otattanut potilailtasi kovin kummosia testejä, et ole seitsemän vuoden opiskeluistasi huolimatta päässyt vielä kliiniseen vaiheeseen, et ehkä päässyt edes sisälle, tai et osaa käyttää ohjelmaasi ja lukea lausuntoj/kommentteja sieltä.