Älkää päästäkö niitä kaikkia L:n ylioppilaita lääkkikseen!

Kerran tää on nostettu vuosien takaa niin sanon vain: älkää päästäkö kaikkia L:n ylioppilaita lääkikseen, niitä tarvitaan myös Prisman kassoille.

[quote author="Vierailija" time="20.05.2011 klo 13:49"]

Ehkä tuossa ihmisenä kasvamisesteoriassa on todella perää, nimittäin tuntuu, että kaikkein parhaimpia lääkäreitä (jos nyt voi yleistää) noin kokonaisuutena arvioiden ovat kokeneemmat mieslääkärit ja nuoret naiset.

Ihmisten kanssa toimista oppii ja nuoret joutuvat stressaamaan paljon enemmän kuin kokeneemmat, sekin voi näkyä päivytyksessä. Pakko nuorena naislääkärinä on sanoa, että minusta tuli paljon parempin neuvolalääkäri oman raskauden ja lapsen saamisen jälkeen. Kaikkea ei voi oppia kirjoista vaan osa opista tulee elämän kokemuksena joka voi olla ammatillista tai ei.

kerran taisin tavata saman nuoren naisen joka oli neuvolalääkäri ja oli minusta töykee suorastaan kun lapsi itki kun piti herättää. Ei tainnut olla itseään lasta. Kaikista empaattisin lääkäri jonka oon tavannut oli erään maan mieslääkäri joka toimi Suomessa ja lapseni oli hieman sairas,.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:30"]

Murheellisinta tuossa on, että lääkikseen pääsevät paitsi ahkerat, mutta myös monet oikeasti matemaattisesti ja "luonnontieteellisesti" lahjakkaat, jolla olisi parempaa käyttöä esimerkiksi teknisillä aloilla. Niin tärkeätä kun ihmisten parantaminen onkin, ei se kovasti tuottavaa työtä ole. Siihen hommaan sopivia ja riittävän lahjakkaita opiskelijoita varmasti riittäisi muitakin.   

[/quote] tekniikan alalla sitä matematiikkaa tarvitaankin, ei kaikki neropatit halua lääkäriksi. Itse lääkärin työssä ei tarvita fysiikkaa ei kemiaa, ei pitkää matematiikkaa. pitäisi olla ihmisläheinen, empaattinen, osata kuunnella jne. Kerrankin eräs nuori lääkäri keskeytti mitä sanoin muutamia vuosia sitten ja sanoin että minä haluan puhua tästä nyt ja kuuntele sinä.

Sorru vaan, mutta fiksut ihmiset ovat monilahjakkuuksia. Monen ällän kurssikaverini olivat kertakaikkiaan täydellisiä pakkauksia: ystävällisiä, sosiaalisia, musikaalisesti lahjakkaita ja tosi nopeita oppimaan.
Mulla yleisarvosana L ja keskiarvo lukiosta 9.6. Silti tunsin itseni lääkiksessä hidasälyiseksi urpoksi. Mutta onneksi potilaiden kanssa toimiminen on todella kivaa ja työ on mahtavaa.
Miksi pitäisi olla soveltuvuuskoe? Kaikista ei tule terkkarilääkäreitä. Patologin ja radiologin ei tarvitse olla empaattinen eikä sanavalmis.
T. Lääketieteen tohtori

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 22:22"]Sorru vaan, mutta fiksut ihmiset ovat monilahjakkuuksia. Monen ällän kurssikaverini olivat kertakaikkiaan täydellisiä pakkauksia: ystävällisiä, sosiaalisia, musikaalisesti lahjakkaita ja tosi nopeita oppimaan.
Mulla yleisarvosana L ja keskiarvo lukiosta 9.6. Silti tunsin itseni lääkiksessä hidasälyiseksi urpoksi. Mutta onneksi potilaiden kanssa toimiminen on todella kivaa ja työ on mahtavaa.
Miksi pitäisi olla soveltuvuuskoe? Kaikista ei tule terkkarilääkäreitä. Patologin ja radiologin ei tarvitse olla empaattinen eikä sanavalmis.
T. Lääketieteen tohtori
[/quote]

Tuo on vaan monelle amikselle, jolla on sitä "sydämen sivistystä" liian kova pala, että fiksut ja ahkerat ihmiset ovat usein myös hyvännäköisiä ja mukavia. Itsekin opiskelen lääkiksessä ja meidän vuosikurssilla on paljon ns. "täydellisiä pakkauksia", sekä miehiä että naisia.

Ei hoitajista lääkäreitä, mutta joku soveltuvuuskoe tarttis olla lääkäreillekin.

Jotenkin vaan tuntuu, että varsinkin nuorissa mieslääkäreissä on paljon heitä, joiden motiivina lääkikseen on varmaan ollut just hyvä palkka ja varma työpaikka (ja jotka eivät sitten pitkällä tikullakaan koske terveyskeskustyöhön). Mutta onneksi muitakin on.

Itse lääkärinä minulla juuri vastakkainen käsitys. Nuo nuoret mieslääkärit, jotka ajelevat audilla (yes, jostain kumman syystä sen pitää olla just audi) nimeen omaan tekevät paljon tk.työtä koska se on parhaiten palkattua. Erikoistuessa joutuu tyytymään huomattavasti heikompaan palkkaustasoon. Lisäksi lääkärit eivät voi erikoistua olematta 9kk tkssa.

Onneksi monesta noista on kuoriutunut hirmu hyviä kirurgeja, kun ovat hiema kypsyneet ihmisinä. Aika usein pojat ovat 26v paljon tyttöjä lapsellisempia.

OP Olen pahoillani, että sinulla on ollut huonoja lääkärikokemuksia!

Lääkäreitä ei voida valita soveltuvuus kokein, koska ala on niin monimuotoinen että ei tiedetä mitä haettais. Lääkärinä voi tehdä työtä psykiatrina, patologina, laboratorio lääkärinä, ortopedina, tutkijana tai pediatrina, kaikkiin näihin parhaiten soveltuu erilaiset ihmiset. Vaikka soveltuvuus testit tehtäisiin ei voitais millää taata ettei se parhaiten patologiksi soveltuva henkilö alkaisikaan psykiatriksi.

Fakta on, että lääkärillä on töitä (ei päädy kortistoon) ja palkka on siedettävä (ai tarvitse mennä leipäjonoon) eli fiksuhan tuon ääneen sanonut nuori mies on. Olisiko pitänyt sanoa, että koska on ne 8 laudaturia, ei kannata mennä lääkikseen, koska hoivavietti puuttuu, joten perustanpa kavereitten kanssa pelifirman.



Nuoren kannattaa miettiä työllistymistä ja palkkaa eikä tyytyä johonkin vainn siksi, että odotetaan lisäksi humaania mieltä ja kommunistista asennetta.

Jotenkin vaan tuntuu, että varsinkin nuorissa mieslääkäreissä on paljon heitä, joiden motiivina lääkikseen on varmaan ollut just hyvä palkka ja varma työpaikka (ja jotka eivät sitten pitkällä tikullakaan koske terveyskeskustyöhön). Mutta onneksi muitakin on.

Itse lääkärinä minulla juuri vastakkainen käsitys. Nuo nuoret mieslääkärit, jotka ajelevat audilla (yes, jostain kumman syystä sen pitää olla just audi) nimeen omaan tekevät paljon tk.työtä koska se on parhaiten palkattua. Erikoistuessa joutuu tyytymään huomattavasti heikompaan palkkaustasoon. Lisäksi lääkärit eivät voi erikoistua olematta 9kk tkssa.

Onneksi monesta noista on kuoriutunut hirmu hyviä kirurgeja, kun ovat hiema kypsyneet ihmisinä. Aika usein pojat ovat 26v paljon tyttöjä lapsellisempia.

OP Olen pahoillani, että sinulla on ollut huonoja lääkärikokemuksia!

Lääkäreitä ei voida valita soveltuvuus kokein, koska ala on niin monimuotoinen että ei tiedetä mitä haettais. Lääkärinä voi tehdä työtä psykiatrina, patologina, laboratorio lääkärinä, ortopedina, tutkijana tai pediatrina, kaikkiin näihin parhaiten soveltuu erilaiset ihmiset. Vaikka soveltuvuus testit tehtäisiin ei voitais millää taata ettei se parhaiten patologiksi soveltuva henkilö alkaisikaan psykiatriksi.

Mulla on siis myös aivan loistavia lääkärikokemuksia, kolmen lapsen (joista yksi on oikea tautimagneetti) kanssa on ollut ilo ja harmi tutustua eri alojen osaajiin. Jotenkin tuntuu ettei noita nuoria mieslääkäreitä just terveyskeskuksissa näy ja oikeastaan nuo vilunväristyksiä aiheuttaneet tärkeilijät ovat löytyneet pitkälti päivystyksestä keskussairaalalta. Itse ammattitaidosta mulla ei valittamista ole, pikemminkin just potilaan kohtaamisesta, joka erityisesti lapsipotilaan kanssa on tosi tärkeää.

Ehkä tuossa ihmisenä kasvamisesteoriassa on todella perää, nimittäin tuntuu, että kaikkein parhaimpia lääkäreitä (jos nyt voi yleistää) noin kokonaisuutena arvioiden ovat kokeneemmat mieslääkärit ja nuoret naiset.

Ehkä tuossa ihmisenä kasvamisesteoriassa on todella perää, nimittäin tuntuu, että kaikkein parhaimpia lääkäreitä (jos nyt voi yleistää) noin kokonaisuutena arvioiden ovat kokeneemmat mieslääkärit ja nuoret naiset.

Ihmisten kanssa toimista oppii ja nuoret joutuvat stressaamaan paljon enemmän kuin kokeneemmat, sekin voi näkyä päivytyksessä. Pakko nuorena naislääkärinä on sanoa, että minusta tuli paljon parempin neuvolalääkäri oman raskauden ja lapsen saamisen jälkeen. Kaikkea ei voi oppia kirjoista vaan osa opista tulee elämän kokemuksena joka voi olla ammatillista tai ei.

Sitä tieteellistä ja analyyttista näkökulmaa nimenomaan tarvitaan,hoitotiede on asia erikseen

hoitaja hoitaa. Mieluummin lääkäri, joka tietää, mitä on tekemässä kuin lääkäri, joka rupattelee niitä näitä ja on kiva.

Ensin sanot, että laudatureja ei saisi olla, mutta sitten sanot, että tyhmäkään ei saa olla.

Se on hirveä tilanne kun joutuu itseään tyhmemmän lääkärin potilaaksi!

Monta L:ää itselläsi siis oli?

alalle olisi tarpeen. Lääkärin työsä on ERITTÄIN tärkeä se potilaan kohtaaminen, ja taito kuunnella potilasta. Ja nimenomaan taudinmäärityksen vuoksi.



Tunneälyä tarvitaan lääkärintyössä. Harmi ettei tätä testata, eikä tuota potilaan kohtaamistakaan ´sisälly opintoihin. Ainakaan enempää kuin nimellisesti.

Ja ennenkaikkea lääkärin pitäisi kyetä kuuntelemaan.

Mieluummin lääkäri, joka tietää, mitä on tekemässä kuin lääkäri, joka rupattelee niitä näitä ja on kiva.

alalle olisi tarpeen. Lääkärin työsä on ERITTÄIN tärkeä se potilaan kohtaaminen, ja taito kuunnella potilasta. Ja nimenomaan taudinmäärityksen vuoksi. Tunneälyä tarvitaan lääkärintyössä. Harmi ettei tätä testata, eikä tuota potilaan kohtaamistakaan ´sisälly opintoihin. Ainakaan enempää kuin nimellisesti.

ainakin 1980-1990-luvuilla sisältyi

alalle olisi tarpeen. Lääkärin työsä on ERITTÄIN tärkeä se potilaan kohtaaminen, ja taito kuunnella potilasta. Ja nimenomaan taudinmäärityksen vuoksi. Tunneälyä tarvitaan lääkärintyössä. Harmi ettei tätä testata, eikä tuota potilaan kohtaamistakaan ´sisälly opintoihin. Ainakaan enempää kuin nimellisesti.

ainakin 1980-1990-luvuilla sisältyi

Jotenkin vähän särähti korvaan, kun yksi näistä mitä se nyt oli 9 ällää vai mitä kirjoittaneista totesi aikovansa lääkikseen siksi kun siinä on hyvät työllisyysnäkymät ja hyvä palkka ja ettei se ole ollut mikään sellainen pitkäaikainen aikomus vaan noilla perusteilla opiskelupaikka on tähtäimessä.



Tottakai nuokin asiat ovat tärkeitä, mutta jotenkin lääketieteessä jos jossain pitäisi olla jonkinlainen palava halu siihen tieteenalaan ja muiden auttamiseen. Ja ymmärrän myös että kyseessä on nuori, jolla ei varmasti ole kristallinkirkkaan mielessä se suunta mitä elämässään haluaa.



Kenties hänestä tulee loistolääkäri, joka osaa alansa kuin vettä vaan ja on lisäksi inhimillinen ja hyvä kuuntelija sekä osaa viestiä ikävätkin asiat potilalle asiallisesti mutta empaattisesti. Tai kenties hänestä tulee suomalainen nobelisti keksittyään tehoavan syöpähoidon tms.



Jotenkin vaan tuntuu, että varsinkin nuorissa mieslääkäreissä on paljon heitä, joiden motiivina lääkikseen on varmaan ollut just hyvä palkka ja varma työpaikka (ja jotka eivät sitten pitkällä tikullakaan koske terveyskeskustyöhön). Mutta onneksi muitakin on.

Onko ne ällät joku tunneälyn puutteen mittari vai? Oliko viesti suunnattu ylioppilaiden vanhemmille vai yliopiston väelle? Eiköhän ne ylioppilaan ihan itse päätä mihin hakevat.



Mihin minä saan hakea, kun mulla on E:n paperit (siis vain kaksi laudaturia) ?

pariin otteeseen. Naiset tuntuvat olevan maanläheisempiä eikä heistä ole "huonoja" kokemuksia.