2 vai 3 vuoden ikäero?
Meillä on kohta vuoden ikäinen poika ja ajatus pikkukakkosesta pohdituttaa. Itse haluaisin toisen lapsen pian, noin kahden vuoden ikäerolla. Mies haluaisi ikäeroksi reilu kolme vuotta ellei enemmänkin.
Tiedän toki, etteivät lapset ole tilaustuotteita, mutta tästä huolimatta, kumpaa ikäeroa suosittelisit? N. kahden vuoden tai reilun kolmen vuoden ikäeroa?
Kokemuksia?
Kommentit (12)
Meillä neljä lasta joista keskimmäisillä on vähän alle 2v ikäeroa, isommalla ja pienimmällä sitten 3v eroa keskisiskoihin. Toimii paljon paremmin, ja lapset osaavat silti leikkiä yhdessä. Äitikin jaksaa ja nauttii enemmän! Yritä vierittää muutama kuukausi eteenpäin ja kuunnella miehesi järjen ääntä tunteen ohi!
mulla kolme lasta ekan ja tokan välissä melkein 2 vuotta hyvin tulevat toimeen eivätkä pahemmin tappele tottakait välillä otetaan yhteen. Luulisin että enemmänkin kait se liittyy siihen miten muuten sitten tullaan toimeen luonne-erot ym. Mulla ja veljellä 4 vuotta eroa ja se oli aivan liikaa ja eipä me oikein samanlaisia oltu luonteeltaankaan. Sitten kakkosen ja kolmosen välillä on vain 1v 9kk en osaa sanoa vielä miten käytännössä toimii. Luulenpa että tulevat olemaan tiivis pari kun näyttää niillä yhteen leikit menevän kolmonen kun on vielä niin pieni etten osaa sanoa. Jos nyt vielä yhden pyöräyttäisin niin ehdottomasti vähintään 3- 3,5 vuotta.
Isomman pahimmat uhmistelut ja puntissaroikkumiset alkaa olla takanpäin, eikä meillä ole ollut kovinkaan kummoisia mustiskohtauksia enää sen ikäisellä.
Tällä hetkellä kuopus on 2v, enkä vois kuvitellakaan, että tässä olis vielä vauvakin. Tyttö ei pahasti muuta tee kun istuu sylissä ja raivoaa mustasukkausuuden puuskissa koirallekin, jos sitä rapsuttelen... Isommat sisarukset saa kyytiä tuon tuostakin, vaikka kuinka ojentaisi pienintä. Mitähän lie vauva saisikaan osakseen... En halua tietää.
voisi saada ihan koska haluaa, niin itse yrittäisin "ajoittaa" homman niin, että uusi vauva ei syntyisi keskelle vanhemman lapsen uhmaikää. Meillä ikäero 5 vuotta ja se tuntuu todella ihanalta ja toimii ainakin meidän perheessä tosi hyvin. :)
Ja sitä suositelisin, jos vaihtoehdot nuo. Muistelen lukeneeni, että kolmevuotiaana esikoisen on kaikkein vaikeinta ottaa vastaan kilpaileva sisarus, siinä iässä voi tulla pahoja mustasukkaisuuksia. Parin vuoden iässä esikoinen ei vielä käsitä kilpailijaa niin konkreettisesti. Tietysti on tapauskohtaista, mitä jos annatte luonnon päättää :).
4 lasta, ja ikäerot ovat vajaa 2v ja 2v. Suosittelen :). Lapset ovat jo 18v ja 16v sekä nuorimmat 9v ja 11v. Kovasti on ollut seuraa toisistaan :). Itselläni siskoon 4,5v ja aivan liikaa.
Ja voin suositella! Tyttö ja poika. Tottakai tappelevat, mutta niin tekee useimmat sisarukset oli ikäero mikä tahansa, jos ovat sen sorttisia. Minä tappelin aina isoveljeni kanssa vaikka ikäeroa oli 5 vuotta.
niin ei minkäänlaista mustasukkaisuutta ole tyttöjen välillä ollut koskaan ei ole vauvaa yrittänyt lyödä tai muutakaan oikein hyvin mennyt. Niin pieni kun toinen niin ei sitä mustasukkaisuttalaan ollut ja sama myös 2 vuoden ikäerolla. Lapsia on tosin monenlaista niinkuin aikuistakin.
Toisin kuin muut täällä, en kokenut sitä kovin hyväksi. Esikoinen oli aika mustasukkainen ja päivärytmi ja tarpeet ja seurantarve jo aika erilaiset kuin vauvalla. Onnistuvat tappelemaankin ihan ansiokkaasti, vaikka onhan heistä ollut toisilleen seuraakin. (tyttö ja poika)
Kakkossarjan ikäeroksi tulee niukin naukin alle 2v. En tiedä vielä kuinka käy. Vähän jännittää minkälainen rumba siitä tulee, mutta ehkä noista jo isoista sisaruksista on hieman apua ja heistä saa lisäkäsiä.
Näin nimenomaan lasten parhaaksi. Olen tulkinnut, että tuttavaperheiden tappelevimmat sisarukset ovat juuri sen vuoksi tappelevia, ettei vanhemmilla yksinkertaiosesti ole ollut resursseja hoitaa kahta pientä yhtäaikaa. Mustasukkaisuus on kova nimenomaan niin päin, että isompi hylkii myöhemmällä iällä pienempää, joka vei liian aikaisin sylin ykköspaikan. Mutta tietysti yksilölliset tilanteet ovat erilaisia. En kuitenkaan yrittäisi lasta ennen kuin mies ja nainen ovat samaa mieltä, että aika on sopiva.
meillä ikäero 1v8kk osoittautunut ihanaksi. Lapsista ollut aina seuraa toisilleen ja ovat hitsautuneet kiinteäksi parivaljakoksi. Alkukaan ei ollut raskasta vaikka esikoinen oli vielä vaipoissa eikä syönyt itse kunnolla. Kasvoi kuitenkin koko ajan. Mustasukkaisuutta ei ollut, esikoinen "unohti" tosi nopeasti että olisi koskaan ollutkaan ainokainen. Pikkusisko tuli siis luontevaksi osaksi perhettä esikoisen mielestä. Meillä tosin molemmat lapset ovat olleet hyviä nukkujia aina, jos ei näin olisi ollut niin voi olla että olisi ollut rankempaa pienehköllä ikäerolla.
mutta kirjoitti useita artikkelejä ikäeroista ja totesi 3-4v olevan LAPSEN kannalta ihanne. Perusteluina oli että lapsen oma persoona ja psyyke alkaa olla vasta 3v sellainen että pikkusisarus ei haittaa sen kehitystä van persoona saa kasvaa itsenäisenä eikä osana paria. Vanhempien kannalta en osaa sanoa kumpi parempi :)
Meillä 3,5 v on ollut oikein hyvä. Vanhempi poika on saanut oman huomionsa ja olla vauva ja kun pikkusisko syntyi ei tarvinnut hoitaa kahta vauvaa.
Esikolla oli myös erittäin raju 6kk kestänyt uhma siinä 2v kynnyksellä ja jos siinä olisi vielä ollut vauva niin ainakaan tämän äidin hermot eivät olisi venyneet.