Help! Miten opetan 4 lk englantia? Hän ei opi edes perusteita!!!
Poika on oppinut sanat sanakokeisiin. Mutta mitään muuta hän ei opi. Nyt juuri luemme isoihin enkunkokeisiin ja tämä on aivan hirveätä!!! Hän ei edes ole oppinut 3lk juttuja. Kokeissa silloin oppi,nyt ei osaa mitään.
Nyt olen kirjoittanut neljä sivua kääntöharjoituksia:
minulla on....
minä olen...
minun...
(siis kaikki persoonat sekä kieltomuodot).
Mikään ei mene oikein!!! Toisto, toisto ja toisto ei auta. Mikä auttaa!
Olen kannustanut, motivoinut ja opettanut. Mikään ei auta. Hän ei opi.
Lapsi itkee, koska ei osaa. Minua ärsyttää tällä hetkellä. Miten ihmeessä hän ei voi oppia? Mitä ihmettä pitää tehdä?
Pikaista apua pyydän!!!
Kommentit (38)
ihan sanasta sanaan. En siis osaa auttaa, mutta mukava huomata että muitakin on.
Olen laittanut opettajallekin sähköpostia, jossa olen kysellyt apuja. Kaikki jo opittu unohtuu aina uuden tiedon tullessa. Olen myös ihan neuvoton!
koska hän on selvinnyt kokeista ok.
Mutta eihän hän ole oppinut edes "minä olen" - juttuja, koska hän ei enää niitä muista. Kyse on ollut vain hauki-on-kala-harjoittelusta. Ja nyt kun pitää muistaa, että "minä olen" ja "minun" ovat eri asioita - ei muista.
ap
koska open mielestä ei ole ongelmaa
ap
Sitten vaadit painokkaasti tukiopetusta!
lapsi ei siis saa tukiopetusta
koska open mielestä ei ole ongelmaaap
ootteko harjoitelleet kovasti juuri kokeita varten? ehkä olisi parempi nyt antaa olla, että opettaja huomaisi lapsen todellisen ymmärryksen, eikä ulkolukua kokeisiin.
meillä opettaja on jopa kieltänyt läksyjen korjaamisen kotona, jotta hän näkisi, mitä lapsi todella osaa.
jos ei kahta lausetta opi ton ikäinen ulkoa, niin ei muuta kuin pleikat ynnä muut pois. vähän nyt kovuutta koulutukseen.
Se vaikeuttaa kielen oppimista huomattavasti, ja tukiopetus on kyllä tarpeen.
Hän kahlasi peruskoulun englannin ja ruotsin läpi, ja nyt osaa sanoa ehkä joitakin 3. luokalla opetettuja lauseita. Ei ymmärrä edes yksinkertaista kieltä tai sanoja esim. mainoksista tai elokuvista.
Hänellä oli todella epämotivoinva opettaja (minulla oli myöhemmin sama). Äitimme opetti siskoani läpi peruskoulun - ehkä juuri niin, että sai 5 ja 6 kokeista ja ei jäänyt luokalleen.
Lähihoitajakoulun kielet siskoni läpäisi ihan ok, siellä ei vaatimustaso ilmeisesti ollut korkea. AMK:sta hän on "valmistunut" erityispapereilla, koska ei päässyt läpi luonnollisestikaan vieraita kieliä, joissa oli lukiotason vaatimukset. AMK:n näkökanta on, että lähihoitajakoulussa opetetaan samat asiat kuin lukiossa...
Mitä sitten voisin antaa vinkiksi? Sen, että älä päästä tilannetta samanlaiseksi kuin siskollani se pääsi.
Ota yhteys opettajaan, sovi tukiopetuksesta, pyydä apuja itseopiskelumateriaalin kanssa. Tykkääkö poikasi tietokonepeleistä? Hanki joku peli, jossa harjoitellaan englantia. Jos hän oppii tai kiinnostuu sitä kautta, se olisi hienoa!
Jos teillä on mahdollista matkustaa tai tavata ulkomaalaisia, voisi pojalle esitellä vieraita kieliä ja hän voisi löytää motivaation opiskeluun. Me emme koskaan lapsena matkustelleet, emme kuulleet esim. englantia kuin televisiossa joskus - ruotsia ei omalla paikkakunnallani puhunut kukaan. Siskoni ei myöskään ole koskaan matkustellut. Hän ei ole kiinnostuntu vieraista kulttuureista, eikä varmasti puhuisi sanakaan englantia kenellekään ulkomaalaiselle. Näistä siis voisi olla apua, jos taustalla on motivaatio-ongelmia.
Kelkasta tippuminen on kielissä tosi paha juttu. Jos ei pohja ole kunnollinen, on jatkon opintoja mahdotonta kasata siihen päälle.
Tsemppiä ap:lle ja lapselleen!
Miten äidinkieli sujuu?
Jäävätkö opetellut sanat mieleen, eli siis onko ongelmat vain kielioppiasioiden hahmottamisessa?
Useimpien neljäsluokkalaisten abstraktien asioiden taju ei vielä riitä kielioppiasioiden tajuamiseen, joten lauseiden toisto ja ulkoluku ovat melkein ainoat mahdollisuudet kielen oppimiseen. Oletteko yrittäneet opetella asioita pelkästään kuulon kautta, jättämällä kirjoitetut muodot väliin? Se saattaa joskus osoittautua sopivaksi tavaksi, siis ensin puhuttu muoto, ja kun sen hallinta on varmistunut, sitten kirjoituksen yhdistäminen kuultuun.
On todella hienoa, että yritätte auttaa lapsianne itse. Välittävät ja tukevat vanhemmat ovat kaikkien tärkein 'apukeino' oppimisvaikeuksissa. Kannattaa kuitenkin yrittää pitää opiskelutuokiot mukavina yhdessäolon hetkinä, itku ja ahdistus ei auta oppimista. Aina pitää yrittää löytää jotakin positiivista oppimisen suhteen, jos se vaikka olisi vain se yksi oikea lause 10 virheellisen seassa.
Tsemppiä!
kyllä se on asenteesta kiinni. jos ei kahta lausetta opi ton ikäinen ulkoa, niin ei muuta kuin pleikat ynnä muut pois. vähän nyt kovuutta koulutukseen.
Pyydän, ettet suutu, et hermostu, et väsy. Et väsyisi erityisesti vaatimaan lapsellesi apua. Kyse saattaa olla kapea-alaisesta oppimisvaikeudesta, joka näkyy nimenomaan vieraiden kielten opettelussa. Tai kyse voi olla siitä, ettei poikasi ymmärrä miksi kieltä pitää opetella. Hänellä ei siis ole motivaatiota syvälliseen kieltenopiskeluun. Tai kyse voi olla puhtaasti opiskelutekniikan puutteista tai väärästä tavasta oppia kieliä.
Yrittäkää jotain toista tapaa. Lukemalla, kirjoittamalla, puhumalla, kuuntelemalla, tekemällä. Kinesteettinen oppija (jota koulumaailma ei tue juuri ollenkaan) hyötyy paljon liikkeestä. Auttaisiko, jos lähdette kävelylle ja siinä kävellessä kertaisitte asiat?
Laittaakaa näitä opeteltavia lauseita pienille lapuille ja sitten niitä lappuja ihan joka paikkaan. Vessan seinään, vessan peiliin, oviin, sängyn viereen, kaappeihin. Sellaisiin paikkoihin mihin katse väkisinkin osuu ja joissa usein hetkeksi pysähtyy. Esim wc-pönttö, hammaspesu, tv, ruokapöytä, eteinen.
mutta siihenkään hän ei saa enää tukiopetusta. Koska "se ei ole niin paha". Kaksoiskonsonantteja puuttuu, poika lukee arvailemalla. Opettaja sanoo, ettei siihen tarvita tukiopetusta, vaan lukemista ja lukemista. Ja poikahan lukee.
Koulussa hän pärjää kuitenkin hyvin (matemaattinen poika), koska on fiksu ja hänellä on hyvä kuulomuisti. Hän seuraa tarinoita hyvin. Hänellä on hyvä päättelykyky.
Enkunkokeisiin olemme aina yhdessä lukeneet. Sellaista seiskaa on saanut.
Nyt yritän opettaa hänelle muistisääntöjä. Ja hän kykenee luokittelemaan eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä. Hän keskustelemalla ymmärtää,mihin kieltosana laitetaan. Hän ymmärtää, miksi on heittomerkkejä.
Mutta kun laitan hänelle listan, että käännä nämä, niin....ei mitään....ihan kuin ei olisi ikinä kuullutkaan mistään.
Niin, korostan vielä, että kyllä hän ne sanakokeidensanat on oppinut. Mitä eroa siinä on näihin muihin? Samoja kirjaimia.
ap
nuo post-it laput on hyvä esimerkki. Juuri näitä asioita minä haen!
ap
Hän haluaa nyt huomiota ja hoivaa. Sano lapselle, ettei haittaa, jos yhdet kokeet menee vähän pieleen, jos parhaansa yrittää. Jos tulee tosi huono tulos, niin pyydätte opea auttamaan. Älä mene samaan paniikkiin lapsen kanssa, hän varmaan vain haluaa kuulla, että kaikki on hyvin, vaikka hän ei "osaisi mitään".
Temppuilin itse tuossa iässä vanhemmille noin, kun halusin huomiota.
Vaadi että poika pääsee erityisopettajalle edes pari kertaa niin katsovat onko ongelmaa. jos pojalla oli lukihäiriö (anteeksi jos olen väärässä, en lukenut kaikkia vastauksia) niin erityisopettajan palvelut kuuluvat hänelle ilman muuta muutenkin.
Ole topakkana ja pistä koulua koville. Opetus hoidetaan siellä, muut asiat sitten kotona.
t. erityisopettaja, yläkoulu
Siis koulu ok, lukihäiriötä, sanat oppii ja unohtaa.
Luulen, että yksi asia on, että englannissa tulee kovaa vauhtia uutta asiaa ja kaikkea ei ehkä edes odoteta oppivan kerralla.
Nuo minä olen, sinä olet jne. olivat kolmosen lopulla pikkukokeessa. Oma poika kirjoitti ne koeviikolla 100% oikein. Nyt taas lukee niitä ihan kuin uutta asiaa. Mutta huomaa: nehän ovat kirjassakin säätölaatikoissa kuin olisivat uutta asiaa.
Lukihäiriötkään eivät ilmene kaikilla samanlaisina. Mutta lieväkin lukihäiriö, joka suomessa ei paljon haittaa (jossa on nimenomaan lukihäiriöiselle suotuisa kirjoitussysteemi), tuo ongelmia englannissa.
Voisi kuvitella, että sanat jäävät mieleen sen takia helpommin, että ne voi muistaa suomen kielen kautta. Esim. 'tyttö' kirjoitetaan 'girl' ja sanotaan 'kööl'. ;)
Rakenteet ovat tässä mielessä vaativampia, niitä ei taida olla yhtä helppo oppia em. tavalla. Huumorin kautta ja kuulomuistin avulla voisi yrittää ainakin be- ja have-verbien eroa. Esim. mikä ero on lauseilla 'I have a pig' ja 'I am a pig'. Nämä nimenomaiset verbit seikkailevat englannissa niin monessa eri roolissa, että ne tulisi todella tarkasti oppia ja hallita. Kannattaa kokeilla rallatella näitä juttuja muun arjen ohessa - jos poika istuu lähellä laittaessasi ruokaa, niin siihen pari esimerkkiä; automatkalla harrastuksesta kotiin, taas pari lausetta. Höpötä omia _lyhyitä_ juttuja englanniksi, esim. meillä tänään aamulla syötiin beiköniä (bacon), ja taka-ajatuksena oli ujuttaa tenaville yksi sana lisää sanavarastoon.
Surffaa englanninkielisiä kielioppisivustoja, netistä löytyy aika paljon perustason harjoituksia (aloita googlettamalla english page - saattaa löytyä tarpeeksi helppoa). Niitä voisitte yhdessä tehdä koneella. Paperi ja kynä -yhdistelmä saattaa lukihäiriöiselle olla tosi rankka, etenkin ainoana harjoitusvälineenä.
Nämä eivät ole helppoja asioita, valitettavasti. Sisulla niistä kuitenkin selviää. Tunnen useita lukihäiriöisiä ylemmän korkeakoulututkinnon (tai useamman) tehneitä, jotka kaikki painottavat sisun ja periksiantamattomuuden merkitystä. Jokaisen on itse löydettävä oma tapansa oppia. Tukiopetus ei ikävä kyllä ratkaise ongelmaa kokonaisuudessaan, tarvittava määrä on niin suuri. Apua siitä tietenkin olisi, vähän ainakin.
Ei hätää, palstan mukaan 5,0 keskiarvolla amikseen menneistä tulee kaikista tohtoreita.
mutta lukioon kyllä.
paitsi, jos olet pojan opettaja.