Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ärsyttää, kun kaverini elämä on yhtä aikataulua!
09.05.2007 |
Hänen kanssaan on vaikea sopia mitään, kun hän ei halua koskaan joustaa aikatauluista. Hän saattaa esim. pyytää lenkille klo 18, mutta jos se ei käy minulle ja ehdotan että mentäisiin klo 19, hän menee mieluummin yksin kuudelta kuin odottaa minua tunnin - huolimatta siitä, ettei hänellä ole koko iltana muutakaan tekemistä.
Tai kuten kerran, kun olimme sopineet tapaamisen kahvittelun merkeissä kaupungilla klo 15. Minulla tulikin töissä kiire ja ilmoitin pääseväni vasta 15.30. Kaveri lähti mieluummin kotiin kuin odotti puoli tuntia. Mihinkään erityiseen hänellä ei ollut kotona kiire. Ei vain voinut odottaa puolta tuntia, kun se olisi sekoittanut oman aikataulukeskeisen elämän.
Mikä tekee ihmisestä tällaisen?
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joidenkin on mahdotonta ymmärtää, että vaikka minulla ei olisi mitään sovittua menoa, en silti voi lorvia tuntitolkulla, vaan on pakko kuitenkin käydä töiden jälkeen kaupassa, pestä pyykkiä ja laittaa ruokaa kotona, lasten läksyjen ja harrastusten sun muiden lomassa, koska jotkut asiat vain on hoidettava.
En rehellisesti usko hänellä olevan mitään " oikeaa" syytä aikataulujen orjuuteen - paitsi siis sen, että se on hänelle ainut tapa jäsentää ja hallita oma elämä.
ap
Eikös hänellä ole oikeus elää niin kuin itse haluaa? Jos on sellainen, niin sitten on!
Meillä ainakin tiedän, että kun olen poissa, mies ja pienet lapset odottavat minua koko ajan kotiin. Siksi puolenkin tunnin odottelu tuntuisi ajan haaskaukselta. Kotona on muutenkin (ikävä kyllä) enemmän hommaa kuin ehdin 24 tunnissa hoitamaan, joten aika vain on kortilla. Tilanne vain on tämä, kun on pieniä lapsia.
Saanko esittää arvauksen: kaverillasi on pieniä lapsia, sinulla ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Saanko esittää arvauksen: kaverillasi on pieniä lapsia, sinulla ei?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä et pystynyt pitämään kiinni sovitusta aikataulusta ja kaverisi on muka on outo kun ei viitsinyt odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitkään ex tempore -jutut eivät myöskään onnistu, vaikka pienen vauvan kanssahan se on periaatteessa kaikkein helpointa. Riittää kun maitoa, ruokaa ja vaippoja mukana. Vauvathan nukkuvat missä vaan kun väsyttää, ainakin jos ovat siihen tottuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Sinä et pystynyt pitämään kiinni sovitusta aikataulusta ja kaverisi on muka on outo kun ei viitsinyt odottaa.
Minä olisin ilman muuta odottanut. Kun harvoin on mahdollisuus lähteä kaverin kanssa kahville, niin mitä puoli tuntia sinne tänne erkkaa? EI MITÄÄN.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
.. joiden kanssa on tapailut loppuneet melkein kokonaan kun heille on tullut lapsia. Aivan hystereistä touhua aikataulujen kanssa. He ovatkin sitten melkein koko ajan kotona perheen kesken.
jos olisi ollut suuri perhe olisin ollut eri mieltä. Mutta jos ystävästä kyse voisi kyllä esim odottaa 30min (jos ei ole muuta menoa) tai joustaa lenkkeilyajasta suuntaan ja toiseen. Oletan että sinäkin voit niin tehdä tarvittaessa. Ei kuulu ystävyydessä aina seurata yhtä vaan molempien ehdotuksia täytyy kuunnella. MUTTA jos tällä ystävällä olisi monta lasta esim ymmärtäisin eri lailla, koska silloin elämä on minuuttiaikataulun seuraamista (usein, ja varsinkin jos lapsilla harrastuksia). Meillä 4 lasta (joskus 6 kun miehen tytöt täällä) ja mulla on oikeesti tosi vaikeeta löytää ns omaa aikaa ja jos löytyy niin se on usein just noin että " klo 18 sopii mutta ei 18:20 koska 19 pitää jo kuskata pojan jonnekin tai hakea tytön jostain jne" .
Mentiin yhtä matkaa kouluun ja jos minä olin sovitulla paikalla ensin, niin minä aina odotin häntä. Ja jos hän oli ensin, niin hän vain jatkoi matkaa eikä odotellut yhtään. Myös hän oli sellainen, että jos lenkille en päässyt juuri klo 18, vaan vaikka 15 minuuttia myöhemmin (jos oli joku juttu juuri pahasti kesken) niin hän sitten lähti yksin, kun ei halunnut odotella.. :)
Hänellä kyllä kyse ei ollut mistään siitä, että hän olisi aikatauluttanut elämänsä niin tarkkaan. Kyse oli vain siitä, että asiat piti tapahtua juuri silloin kun hän halusi ja jos se ei käynyt toiselle, niin voi voi..
Itsekin olen täsmällinen ja lähes aina ajoissa tapaamisissa, mutta jos kerran tai pari myöhästyn, entäs sitten? Joillekin ihmisille se tuntuu olevan mielenrauhan tuho että joku ohjelma alkaa kaksi minuuttia myöhässä tai ystävä myöhästyy kahvipöydästä vartin. Myönnän että itsekin ärsyynnyin tänään neuvolassa kun joku räpätäti myöhästytti kaikkien aikoja ja jouduimme odottamaan mieheni kanssa hyvin pitkään, mutta lenkille lähtemisestä en saisi noin isoa ongelmaa aikaiseksi...
Ei keneltäkään voi odottaa, että tekisi aina juuri niinkuin sinä haluat. Jos kaverillasi on alakouluikäinen lapsi, hänellä on mahdollisesti harrastuksia illalla, joten äiti on sidottu lapsensa aikatauluihin. Tai lapsen kotiintuloaika on klo19, jolloin äidin pitää olla lapsen kaverina kotona iltatouhuissa.
Tai sitten sinulla on tapana muuttaa liian usein sovittuja aikoja, jolloin kaverisi voi olla yksinkertaisesti vain kyllästynyt siihen, että pompottelet häntä.
Mutta älä nyt vedä hernettä nenääsi, jos tämä ei pidä paikkaansa. Enhän minä tiedä teidän tilanteesta oikeastaan mitään.
Mulle ainakin sopii ihan helposti olla 30 minuuttia pidempään töissä ja hoitaa joku juttu, jos tapaamiseen tulee muutosta, voin keksiä kaupungilla jotain tekemistä, voin tehdä kotona tunnin verran jotain ja lähteä sitten vasta lenkille. Ei ole mitään väliä, miten päin itse asioitani järjestän, jos ne kaikki kuitenkin tulevat tehdyiksi. Eri asia sitten, jos ei voi siirtää lenkille menoa, koska on sopinut myöhemmälle ajankohdalle jotain muuta.
Alue: Aihe vapaa
mikset voi pitää sovituista ajoista kiinni, ei hänellä ole mitään velvollisuutta joustella jos ei halua.