Säälittää sellaiset lapset, jotka on tehty esikoiselle sisarukseksi,

joista heidän ei pitäisi tietää mitään?

Vierailija:

Minusta tämä on ilkeästi sanottu. Tämä kohdistuu minun persoonaani ja 60 vihjailee asioista, joita ei voi tietää minusta.

ap

Vierailija:

Siis vain sinä saat sanoa muista ilkeästi ja sinulle ei saa sanoa asioita ikävämmällä tavalla. Oletko muulloinkin ollut vainoharhainen? Vihjailevatko muutkin sinusta asioita,

joista heidän ei pitäisi tietää mitään?

Olenko yksilöinyt samankaltaisia ilkeitä asioita jollekin täällä? En ole. Olen keskustellut asiasta täysin yleisellä tasolla. Mutta niinhän se on, että kun ei enää mitään järkevää argumenttia keksi, niin sitten mennään henkilökohtaisuuksiin. Ja väittely on sitä myöten hävitty.

Ja vihjailla voitte, miten paljon haluatte. Metsään menee - ja lujaa.

ap

jotta voit taas oikeassa elämässä kohdata silmästä silmään monilapsisten perheiden " voittajaäidit" .

Vierailija:

Vierailija:

Olenko yksilöinyt samankaltaisia ilkeitä asioita jollekin täällä? En ole. Olen keskustellut asiasta täysin yleisellä tasolla. Mutta niinhän se on, että kun ei enää mitään järkevää argumenttia keksi, niin sitten mennään henkilökohtaisuuksiin. Ja väittely on sitä myöten hävitty.

Ja vihjailla voitte, miten paljon haluatte. Metsään menee - ja lujaa.

ap

Mulla on pari ainoana lapsena kasvanutta kaveria, ja kyllä he kertovat avoimesti kaivanneensa ja kaipaavansa sisarusta itselleen. Toinen on aika vanhojen vanhempien lapsi, ja nyt jo alle 30-vuotiaana hänestä on tullut se ainoa tuki ja turva ikääntyville vanhemmileen. Hän on se ainoa, jolle soitetaan jokaisessa pienemmässäkin pulmatilanteessa, ja se on raskas taakka! Ei se rajoitu siihen, että vanhemmat joskus kuolee, vaan sitä voi edeltää vaikka lähemmäs 20-vuotta aikaa, jolloin vanhemmat ovat riippuvaisia lapsestaan.



Ei mullakaan veljeni kanssa läheisimmät mahdolliset välit ole, mutta on ihanaa, kun on joku, jonka kanssa voi jakaa sen historian, muistella menneitä, joku joka tietää tasan ja tarkkaan millaisia vanhempani ovat jne.



Mulla on kaksi lasta ja lisää tulee toivottavasti. Sisarukset on tärkeä asia.

Vierailija:

Ap oot tosi tyhmä. Hyvä että lapsellasi on vain tyhmä äiti, eikä sekä tyhmää äitiä että tyhmää sisarta. Onko sinulla tarve olla nyt tänään täällä " voittaja" tässä keskustelussa,

jotta voit taas oikeassa elämässä kohdata silmästä silmään monilapsisten perheiden " voittajaäidit" .

Taisi osua ja upota tämä aloitukseni oikein kunnolla sinuun. Mikä ongelma sinulla oikein on, kun pitää anonyymissä nettikeskustelussa haukkua toisia? Taidat olla väsynyt monen lapsen äiti, joka on tehnyt just niin kuin ympäristö edellyttää eikä ole kuunnellut itseään yhtään. Sääliksi käy sinua, miestäsi ja lapsiasi.

Monilapsisten äitien taholta olen saanut lähinnä kateudensekaisia kommentteja siitä, miten helppoa meillä on jne blaa blaa blaa. Ihan turha tulla minulle määkimään, jos tuli liikaa tehtyä lapsia, kun " niitä nyt vain piti tehdä" .

ap

Vierailija:

Mulla on pari ainoana lapsena kasvanutta kaveria, ja kyllä he kertovat avoimesti kaivanneensa ja kaipaavansa sisarusta itselleen. Toinen on aika vanhojen vanhempien lapsi, ja nyt jo alle 30-vuotiaana hänestä on tullut se ainoa tuki ja turva ikääntyville vanhemmileen. Hän on se ainoa, jolle soitetaan jokaisessa pienemmässäkin pulmatilanteessa, ja se on raskas taakka! Ei se rajoitu siihen, että vanhemmat joskus kuolee, vaan sitä voi edeltää vaikka lähemmäs 20-vuotta aikaa, jolloin vanhemmat ovat riippuvaisia lapsestaan.

Ei mullakaan veljeni kanssa läheisimmät mahdolliset välit ole, mutta on ihanaa, kun on joku, jonka kanssa voi jakaa sen historian, muistella menneitä, joku joka tietää tasan ja tarkkaan millaisia vanhempani ovat jne.

Mulla on kaksi lasta ja lisää tulee toivottavasti. Sisarukset on tärkeä asia.

Ja tämän päätelmän teit ihan parin kaverisi perusteella. Ymmärrät varmaan sen, että jos SINUN KAVERISI kaipaavat sisaruksia nyt, niin KAIKKI eivät kaipaa.

ap

Vierailija:

Ja tämän päätelmän teit ihan parin kaverisi perusteella. Ymmärrät varmaan sen, että jos SINUN KAVERISI kaipaavat sisaruksia nyt, niin KAIKKI eivät kaipaa.

ap

En voikaan. Mutta turvaamalla hyvän ja turvallisen kasvuympäristön, se on hyvin epätodennäköistä.



ap

Ette enää ehkä pärjää yksin, ja jäätte ainoan lapsenne vastuulle? Vaikka olisitte vanhainkodissa, vastuu teistä on kuitenkin ainoalla lapsellanne.

Entä jos ainoa lapsenne kuolee onnettomuudessa tms? Sitten teillä ei ole ketään, ei tule olemaan lapsenlapsiakaan...

Vierailija:

Ette enää ehkä pärjää yksin, ja jäätte ainoan lapsenne vastuulle? Vaikka olisitte vanhainkodissa, vastuu teistä on kuitenkin ainoalla lapsellanne.

Entä jos ainoa lapsenne kuolee onnettomuudessa tms? Sitten teillä ei ole ketään, ei tule olemaan lapsenlapsiakaan...

Ammattiapua on tarjolla sitä varten. Ja se vasta väärin olisikin tehdä toinen lapsi sillä perusteella, jos toinen sattuu kuolemaan! Kauhea ajatus. Ja koskaan ei ole mitään takeita lapsenlapsista: ei haluta lapsia, hedelmättömyys, homoseksuaalisuus, jne. Emme tehneet tätä lasta itsellemme siksi, että joku huolehtisi meistä, kun olemme vanhoja tai että saisimme lapsenlapsia. Ei tämä lapsi ole olemassa meitä varten, vaan me häntä varten.

ap

tappelumielellä liikkeellä. Heti nyrkit pystyssä.

Onko sinulle joku tosiaankin " määkinyt" että tulipas tehtyä liikaa lapsia?

Kuule, pienten lasten kanssa vain ne ekat pari vuotta ovat vaikeita, jos ovat vaiketa (kaikilla ei ole). Sen jälkeen se on vain ihanaa perhe-elämää. Ei osunut eikä uponnut ainakaan tänne, sillä meillä on lapset jo aika isoja.

' Vierailija:

Taisi osua ja upota tämä aloitukseni oikein kunnolla sinuun. Mikä ongelma sinulla oikein on, kun pitää anonyymissä nettikeskustelussa haukkua toisia? Taidat olla väsynyt monen lapsen äiti, joka on tehnyt just niin kuin ympäristö edellyttää eikä ole kuunnellut itseään yhtään. Sääliksi käy sinua, miestäsi ja lapsiasi.

Monilapsisten äitien taholta olen saanut lähinnä kateudensekaisia kommentteja siitä, miten helppoa meillä on jne blaa blaa blaa. Ihan turha tulla minulle määkimään, jos tuli liikaa tehtyä lapsia, kun " niitä nyt vain piti tehdä" .

ap

Hän ei kykene näkemään edes mahdollisena vaihtoehtona sitä että lapsia halutaan ihan vain itsensä vuoksi. Mistähän moinen asenne tulee?

Olisipa kiva, jos joku jaksaisi kommentoida tätä mitä nyt kirjoitan.



Luin koko ketjun ja pystyn ymmärtämään sekä ap:ta että muita keskustelijoita. Yksi väärinkäsitys lienee se, että osa luulee ap:n olevan sitä mieltä, että KAIKKI monilapsiset perheet olisivat hankkineet sisaruksia vain esikoisen seuraksi. Näinhän ei ole ja sellainen ajatus loukkaa niitä, jotka eivät niin ole tehneet. Kuitenkin hyvin usein keskustelussa kuulee käytettävän nimenomaan tuota argumenttia, että " pitää olla ainakin kaksi lasta, että on sisarukset toisilleen" . Olen samaa mieltä siitä, että YKSINÄÄN tuo syy tuntuu säälittävältä hankkia lapsi. Mutta siis harva perhe hankkii toista lasta vain tuosta syystä.



Sitten omiin kokemuksiini. Onko kukaan ajatellut niin päin, että entä jos monilapsisen perheen lapsi toivoisi aikuisena olleensa ainoa lapsi? Minulla tuo ajatus on nimittäin käynyt välillä mielessä! Mutta tuota mahdollisuutta minulla ei ole koskaan ollut, sillä olen 7-lapsisen perheen esikoinen.



Minulle sisarukset ovat todella läheisiä ja olisi vaikea kuvitella elämää ilman heitä. SILTI en voi väittää elämäni olevan onnettomampaa ilman heitä, sillä jos olisin ollut ainoa lapsi, minulla olisi ollut sellaisia seikkoja elämässäni mitä en nyt voi kuvitellakaan - ja taloudelliset seikat eivät ole ainoita mitä nyt ajattelen.



Vanhuuden turvana olosta: Isälläni on kolme sisarusta eikä nonista neljästä lapsesta kyllä kukaan ollut vanhemmilleen mitenkään erityinen " vanhuuden turva" . Ja toisaalta taas monilapsisissakin perheissä - kuten mieheni lapsuuden perheessä - vanhemmat voivat taakoittaa kaikkia lapsia ns. huolehtimisvelvollisuudella - ei koska siis vain yksilapsisia perheitä.



Meille on tulossa ensimmäinen lapsi ja mitään päätöksiä lapsiluvusta emme ole vielä tehneet, koska emme voi vielä tietää miltä lapsiperhe-elämä tuntuuu. En siis ole mitenkään joko yksilapsisten tai monilapsisten perheiden puolella, mutta välillä käytetyt argumentit ihmetyttävät.

joku taisi ymmärtää alkuperäisen viestin lähettäjän tarkoituksen. Näin juuri - emme tee toista lasta, vain siksi, että lapsellamme olisi sisarus.

Vierailija:

joku taisi ymmärtää alkuperäisen viestin lähettäjän tarkoituksen. Näin juuri - emme tee toista lasta, vain siksi, että lapsellamme olisi sisarus.

Eihän tästä enää puutu kuin se, että sinä ymmärtäisit etteivät muutkaan niin tee. Mutta koko ketjun luettuani, en usko, että tulet sitä tekemään.

Perustelitkos muuten itse sitä miksi teille ei tule kuin yksi lapsi? Muut ovat täällä aika hyvin perustelleet syynsä siihen, että niitä lapsia on useampi.

Rakkauslapsesta ei siis voi puhuakkaan vaan ainoastaan siksi hän sai tulla tähän maailmaan, että voi olla BIOLOGINEN sisarus siskolleen. Pariskunta on eronnut, yllätys!

Vierailija:

Edelleenkin kiinnostaisi kuulla näin ajattelevilta, että kerrotteko nuoremmille sisaruksille, että he ovat olemassa vain siksi, että esikoisella on sisar?

Vastaus: totta kai kerromme, kuten myös sen, jos joku lapsistamme on ns. vahinko, tai jos teimme sen parisuhteemme pelastamiseksi tai vanhuutemme turvaksi.

Siis emme. Lasten ei ole tarkoitus tietää motiiveja omaklle elämälleen - se on joka tapauksessa maailman arvokkain ja tärkein lapsi.

Mutta, usein kun katson lasten touhuja, en voi olla ajattelematta, että ilman sisarusta he jäisivät paljosta paitsi.



Sinä ap et ainoana lapsena tiedä sitä, etkä osaa edes kuvitella, mitä lapsesi saisi sisaruksiltaan. Toisaalta säälin lapsia, joilla ei sisaruksia ole, mutta ne kehoita ketään sen vuoksi tekemään lisää lapsia.

Onhan se isi-sisko tai veli myös sisar ja leikkitoveri. Ei vain toisinpäin.

t. ap