RANGAISTUS LAPSELLE....

puista" on kasvamassa juuri sillä periaatteella ettei ääntä koroteta eikä sanota eitä.

Uhkailua, kiristystä ja lahjontaa lukuunottamatta muuta en muista käyttäneeni.

kyllä se niin tosiaan on, että uhkailu, kiristys ja lahjonta..kukapa ei siihen triplaan olis sotkeutunut...kylläpä mulla muuten on kiltti poika kun olen saanut puhumalla asiat selväksi...tietysti tyyliin JOS ET SÄ NYT LOPETA NIIN MÄ..... tai...JOS ET SÄ NYT NIIN MÄ..... ja lopuksi tietysti SAAT JÄTSKIN JOS SÄ ET.... ( vitsi, vitsi )

koulussa on kympin oppilas ja kaikin puolin olen häneen tyytyväinen.

Lapset on kyllä vielä sen verran pieniä, että tämän pahempaan ei ole tarvinnut ruveta

voin sanoa että lapsi oppii siitä että väkivalta on ok ja sehän on oikeasti lailla kiellletty. aikuinen ihminen on paljon voimakkaampi kuin lapsi ja nämä kuritukset voivat todella lasta sattua ja jättää jälkiäkin.fyysisien jälkien lisäksi monilla ystävilläni keitä on kuritettu kovasti on jäänyt pysyvät henkiset arvet ja he itkevät aina kun aiheesta puhutaan ja he ovat etääntyneet vanhemmistaan tietyssä määrin. En ymmärrä kun lasta suojellaan ettei se satutaisi päätään tai muuten itseään ja sitten kun lapsi toimii väärin niin satutetaan sitten eikä välitetä.

lailla kielletty. Surullista että tuollainen laki pitää olla, että lastasi et saa pahoinpidellä. Mutta näköjään siitä huolimatta näitä väkivaltaan turvautuvia vanhemoia yhä löytyy. Vitsalla on niin pitkät perinteet tässä maassa, jossa väkivallan kierre periytyy näköjään yhä sukupolvelta toiselle.

sillä he eivät ymmärrä, että se kaikki on varmasti tullut heidän parhaakseen! Joillekin lapsille ei hempeily riitä! Ei meillä olisi 1.4 vuotias lakannut saksimasta sähköjohtoja ellei oltaisi otettu koivuniemen herraa avuksi! Jos teillä on helpot lapset, niin turha tulla syyllistämään vanhempia, joiden lapset eivät kuuntele puhetta!

miten moni oikeasti pahoinpitelee lastaan. Ihan hirveää:( Itselle ei tulisi mieleenikään. Joskus lapsi saa kilahtamaan ihan täysin, mutta silloin huudan, paiskaan oven kiinni ja menen hakkaamaan seinää, sohvaa tms. Lapsi toki säikkyy sitäkin, mutta parempi sekin, kuin edes hipaista lastaan vihaisena...

Vierailija:

En ymmärrä kun lasta suojellaan ettei se satutaisi päätään tai muuten itseään ja sitten kun lapsi toimii väärin niin satutetaan sitten eikä välitetä.

Ehkä kaikkein kuvottavinta on se, kun nämä risu kädessä heiluvat vanhemmat nostavat itsensä kaiken lisäksi ihan kunniajalustalle, kuten tässäkin on kuultu. Tulee " risusta perseelle" (sanamuoto puhunee puolestaan...) ja ties mitä. Ja sitten tehdään yhteenveto kuinka juuri tuo aikuisen harjoittama sairas väkivalta heikompaansa kohtaan on muka tehnyt lapsesta sen täydellisen " kympin oppilaan" ja jonka upeaa käytöstä mummot kilvan kehuvat sukulaispojan kihlajaiskahveilla.

Lapsi voi toki olla " kympin oppilas" ja osata pokkailla tai niiata niksauttaa sopivassa kohdassa, mutta kuinka täydellinen hänestä olisi voinut tulla ILMAN pelkoa siitä että vanhemmat käyvät kimppuun, satuttavat ja nolaavat?

ovat olleet hyvin normaaleja jo lapsena ja en usko että ovat olleet täysin kurittomia.Itseänikin on tukistettu mutta sen verran vähän ettei ole traumoja jäänyt mutta silti kun muistan tuon että on kuritettu niin en koskaan luota vanhempiini täysin.Ja alle 3 vuotias ei oikeasti ole kuriton vaan hän opettelee vasta rajoja.tidän itse kun olen 2v 4kk pojan äiti.siis rajoja kuuluu testata.miten pieni lapsi voi tietää heti mikä on oikein ja mikä väärin ja ei pieni lapsi aina muista mitä sana ei tarkoittaa.Sitä paitsi uhmaan kuuluu tuo ettei usko vaikka ymmärtää ja testaa rajoja.Ei sen takia tarvitse piiskata lastaan.Aina pitää muistaa että vaikka olisi kuinka vaikea tilanne niin että mielummin ottaa lapsen pois pahan teosta ja huutaa.Menee itse toiseen huoneeseen rauhoittumaan mutta ei satuta fyysisesti lastaan. Ihmettelen jos teidän lapset ei jo pelkää teitä.todella hyvät välit saatte lapsiinne tollei ja se että on lailla kielletty ei tietysti merkitse mitään.rakentakaa mielummin läheinen ja rakstava suhde lapsiinne ja opettakaa että rajat pitää olla ja niitä noudatetaan mutta vanhempia ei tarvitse koskaan pelätä.Ikä vaikuttaa kanssa.Meillä oli 1v6kk asti tuohon 2 vuoden ikään semmoi että poika oli aika hankala välillä ja nauroi kun komennettiin.Teki kaikenlaista vaikka muuten kiltti on.sitten kun oltiin komennettu ja huudettu tuo puolivuotta niin nyt uskoo aika usein mutta ei aina.Ymmärtääkin puhetta tosi hyvin ja sitä paitsi perustelemme miksi ei saa ja hän ymmärtää senkin

kyllä rajat pitää olla mutta niin pitää rajojen pitäjälläkin rajansa olla. mieheni joka on jo pian 40 vuotias silloin harvoin kun ottaa kuppia kunnolla alkaa vanhoja muistella ja itku siltä pääsee..ja miksi no siksi kun isänsä sulki hänet vaatekomeroon alle 10v.ikäisenä, piti pimeässä ja sanoi ulos pääset kun oppi on perillä...ja mitä jäi opiksi; pimeän pelko ja ikuinen trauma joka vieläkin satunnaisesti itsestään muistuttaa....