Äikänopeksi mutta miten?

ja sitten se toinen sivuaineena. Siis joko pääaine suomi ja sivuaine kirjallisuus tai päinvastoin. Ja lisäksi haetaan erikseen aineenopettajakoulutukseen sen jälkeen kun on vähän aikaa opiskeltu ensin sitä pää- ja sivuainetta.



Opinto-oppaisiin voit käydä tutustumassa vaikka opiskelijakirjastossa, niistä saat kuvan opintojen sisällöstä ja kestosta. Pääsääntöisesti kai vähintään 5 vuotta menee ennen kuin on paperit taskussa.



Yliopiston neuvontatoimistossa antavat (tai varmaan ihan mistä tahansa kirjastostakin löytyy) sulle oppaan, josta näkyy ohjeet, kuinka ilmoittautua pääsykokeisiin ja mitä lukea niihin.

pillkkussäännön ja yhdyssanat oikein ja ostat kirjahyllyyn 7 veljestä... Siitä se lähtee :D

Pääaine suomen kieli, jota siis pyrit lukemaan, ja sitten sivuaineeksi valitset joko kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen. Lisäksi suoritat jossain vaiheessa opintojasi opettajan pedagogiset opinnot, jotka antavat sinulle opettajan pätevyyden (näihin opintoihin myös haetaan erikseen, ei pääse automaattisesti).



Voit myös hakea suoraan äidinkielenopettajien koulutusohjelmaan, mutta sinne otetaan vähemmän väkeä ja kyseessä on aikamoinen "putkitutkinto", mikä voi olla hankala juttu, jos vaikka muutat mieltäsi sen suhteen, mitä opintojesi päätyttyä haluat työksesi tehdä.

Kuten tuolla edellä joku fiksu sanoikin, pääaineenahan voi tosiaan olla myös kirjallisuus :-)

-Suomen kieli

-Kotimainen tai yleinen kirjallisuustiede

-aineenopettajan pätevyyden takaavat pedagogiset opinnot



Kahta ensin mainittua opiskellaan humanistisella, jälkimmäistä SOKLA:ssa, eli soveltavan kasvatustieteen laitoksella. Haet siis pääsykokeissa humanistiseen tiedekuntaan opiskelemaan pääaineenasi oman valintasi mukaan joko suomen kieltä tai kirjallisuutta (yleistä tai kotimaista); sivuaineen opiskeluoikeuden saat automaattisesti sitten saman tiedekunnan opintoihin. Tämän jälkeen haet (vaikka seuraavana keväänä) kasvatustieteen laitoksen tasokokeissa oikeutta suorittaa ne opettajan pedagogiset opinnot. Niihin ei ole enää samanlaista pääsykoetta, yleensä vain jotain kirjallisia ennakkotehtäviä ja haastattelu.



Ainakin Helsingissä on mahdollisuus myös hakeutua alalle ns. suoravalinnan kautta; hakeutua siis suoraan kasvatustieteen laitoksen kautta opiskelemaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi, mutta siitä prosessista en tiedä enempää.



Sinuna, ap, tutustuisin nyt kotikaupunkini yliopiston verkkosivuihin. Niillä surffaamalla löydät tarkempaa tietoa pääsykokeista, pääsykoekirjallisuudesta jne. Yliopisto-opiskelu vaatii muutenkin TOSI paljon oma-aloitteista tiedon hakemista ja -hallintaa. Kukaan ei tule sinulle sanomaan, mitä sinun pitää opiskella ja koska saavuttaaksesi tietyn pätevyyden. Kaikki on itse otettava selvää ja opinnot täytyy rakentaa ihan itsenäisesti; ei siellä yliopistolla mitään lukujärjestyksiä käteen jaella. Internet auttaa kummasti. Samoin tiedekunnan opintoneuvonta ja eri laitosten amanuenssit (kaikki yhteystiedot ja soittoajat löydät yliopiston sivuilta). Ja sitten tietysti opiskeluaikana tutorit, tuntiopettajat, proffat ja amanuenssit vastailevat oppilaiden kysymyksiin, että ei siellä ihan yksin tarvitse kaikkea selvittää ja tietää.

Neljässä vuodessa maisteriksi-täsmäkaava ei oikein sovellu tähän koulutukseen, sillä opinnot ovat ajallisesti hyvin kuormittavia. Kirjallisia töitä on luonnollisesti paljon ja ne ovat moneen muuhun tutkintoon verrattuna sivumääriltään laajoja, kirjallisuustieteen opinnoissa luettavaa on tietysti myös PALJON ja esim. gradut tuppaavat kielitieteen puolella olla laajoja ja pitkiä; niiden työstämiseen on varattava n. puoli vuotta työaikaa. Pedagogisiin opintoihin on työnnetty paljon asiaa kasvatus- ja kehityspsykologiasta erityispedagogiikkaan ja opetusharjoittelujaksot ovat hyvin kuormittavia.



Oma harrastaneisuus auttaa. Siis esim. kirjallisuustieteen puolella. Kun tenttiin on luettava 3500 sivua kaunokirjallisuutta, auttaa toki, jos osa teoksista on vanhoja tuttuja. Katso niitä tutkintovaatimuksiakin laitosten sivuilta, ennen kun päätät pääainevalintasi, eli sen, mitä ainetta lähdet pääsykokeissa yrittämään.