***MARRASMASUT vko.46 -OMA KUU***

Onnittelut jälleen pakettinsa jo lunastaneille!!

Päivittelin parhaani mukaan listaa, huomauttakaas jos jotain puuttuu! Otin pois myös jo synnyttäneet tuosta lasketunajan listasta, ettei mene turhan sekavaksi lista.

Täällä flunssaisena yhä, toivoen että ehtii tervehtyä synnytykseen mennessä.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille, ja onnenpotkuja synnyttämään lähteville!!



Helene 38+3

Kaikille jo nyyttinsä saaneille! Ihanaa, et alkaa tuleen enempi ja enempi marraskuisia vaaveja maailmaan!



Omaa napaa. Tänään neukkula ja paineet ok, sf-mitta 32,5, eli vähän kasvannu terkan viime mittauksesta (21.10 oli 32), mut pienentynny lekurin mittauksesta viime viikon to (34), paino ei noussu, mut laskennu 200g aikasemmasta käynnistä, vaavin sykkeet ok, omat paineet ok (kun terkka mittas sil vanhanaikasella mittarilla, digimittarilla alapaine 91, vanhanaikasella 80). Oli proteiini suluissa plussana, joten uusi näyte kera bakteeri viljelyn ja sokerirasituksen paasto-arvot pitää mitata tällä viikolla vielä.



Sellain hassu juttu, et en huomaa harkkasupistuksia. Nyt supisti kun terkka mittas sf-mittaa ja mä en kyl huomannu mitään. Kävin lenkillä ton jälkeen ja sain selän kivasti kipiäksi, mut ei tullu mitään kunnon suppareita. No pitää jatkaa lenkkeilyä :)



Muuten on kyllä kauhian ärtynny olo ja pienestäkin vastoinkäymisestä tulee itku...



rv 37+1 Täysaikanen jo =)

Meillä on perheessä jyllännyt todella raju kuume-kurkkukipu-päänsärky-huonovointisuus-yskä-räkätauti. Lapsilla kuume noussut pahimmillaan lähes 40 asteeseen ja keskimmäisellä kuumepäiviä kertyi 4,5, esikoinen joutui olemaan koulusta 6 päivää pois! Jälkitautina tuntuisi tällä hetkellä olevan nuha ja aivan järkky yskä. Minä olen ainut joka on pysynyt terveenä muutaman vuorokauden yskää lukuunottamatta, ja täällä on jo toista viikkoa sairastettu. Sain rokotteen 2 vkoa sitten ja olen kyllä todella tyytyväinen jos se on minut tuolta mahdolliselta possunuhalta säästänyt. Kun katselen noita potilaita tuossa makoilemassa olen täysin vakuuttunut siitä että olisin aika "huonossa hapessa" tällä hetkellä jos olisin yhtään saman verran kipeä! Rokotteesta sentään tuli vaan vähän käsi araksi...



Onnittelut kaikille vauvan saaneille! Täällä vaan odotellaan ja jälleen kerran ilman suurempia oireita. (Vatsa on tyhjentynyt aika rajustikkin muutamana päivänä, mutta epäilen että minulla olisi jonkinlaista stressiä näistä sairasteluista). Jonkin verran harjoitussupistelee ja alaselkää puristelee mutta lähes huomaamattomia oireita. Minäkään en ole koskaan juuri tuntenut kunnolla harjoitussupistuksia. Edellisessä raskaudessa harjoitus-supisteli neuvolassa sydänääniä kuunnellessa aina niin että itse en tuntenut mitään mutta terkka tunsi. Oikeat supistukset sitten ovatkin aina tuntuneet enemmän selässä kun vatsassa.



Jonkin verran kärsin unettomuudesta öisin. Mikä on siis tällä hetkellä erittäin hyvä juttu; yhtään ei väsytä valvoa potilaiden kanssa =) Kuopus-rukkakin on viimeiset 2 yötä heräillyt muutaman tunnin välein eikä minua silti väsytä. Valitettavasti kulutan sitten aikaa tuossa jääkaapilla yön pimeinä tunteina yskimisiä kuunnellessa....



(Sairaanhoitaja) HeMuliini 38+1

Vitsi kun oon jo kade teille keillä on nyytti sylissä. Itse saa odotella varmaan pitemmän aikaa. Tosin mulle sanottiin kyl et masu on laskeutunut,m utta eipä mitään merkkejä näy. Kipeät supparit ovat taas palanneet viikon tauon jälkeen. Just sillon kun en tee mitään=)

Tässä sitä sitten odotellessa vaan...

Perjantaista asti kutitellut ja ajattelin jo, että liekö jotain syyhyä tms. Tänään kutina yltyi ja kävi mielessä raskaushepatoosin mahdollisuus. Kävin aamulla maksakokeissa ja tulokset ok. Sappi tulee vasta muutaman päivän kuluttua, mutta muistin kotimatkalla, että raskauden alussa mulla oli myös kovaa kutinaa ympäri kehoa, eniten masussa ja rinnoissa. Nyt niiden lisäksi ranteissa ja nilkoista alaspäin koko jaloissa.



Lisäksi seborrea on tainnut iskeä meikäläiseen, kun päänahka, korvantaustat, kulmakarvat ja nenänpielet kutiavat niin mahottomasti. Vaivannut jo pidemmän aikaa. Äidilläni iski tämä tauti synnytyksen jälkeen, joten toivon, että se lähtisi pois synnytettyäni. Viimeistään kun lopettelee imetystä ja hormonit tasapainottuvat.



Viikonlopun ajan vatsakin on ollut hieman kipeä, veto poissa ja pahoinvointia. Kätilö sanoi sellaista vatsatautia olevan liikkeellä. Heidän kätilöistäänkin muutama poissa sen takia. Masu ei oo kuitenkaan ollut sekaisin, mutta tiedä häntä. Montako päivää lasketun ajan jälkeen on teilläpäin käynti äitipolilla? Mulla vasta 12, kun käsitin, että jossain kymmenen. Itellä vaan kova huoli, että vauva kasvaa liian isoksi :/



Hanna & "Kaapo" 41+1

eikös murumakkara käynyt TAYSissa synnyttämässä? (jos en ihan väärin muista) minkälainen meininki siellä oli?kuinka siellä käytiin sua ja vaavia auttamassa? kun neuvola täti sanoi että siellä ei enään anneta ensisynnyttäjällekkään imetysneuvoja tai mitään muutakaan, että kaikki pitää itse vinkua ja vaatia?? ja eikös siellä ollu että vaan isi saa tulla käymään?



Mulla on kaikki merkit että edes olis tuloillaan niin kadonnut... paikkoja vaan kolottaa... mulla on koko raskauden ollut kovaa valkovuotoa, mutta nyt on mun mielestä lisääntynyt entisestään.. mistä sitä nyt sitten erottaa mitä sieltä tulee ,kun valkovuotoakin on kokoajan.. tullut semmonen olo että voisiko se olla lapsiveden tihruttelua, mutta kun ei ole mitenkään hirveän vetistä tai ei sitä kyllä paljon kerrallaan tule... tässä luin muitten supisteluista ja tajusin, että mulla kaikki "supistukset" on sattunut kyllä paljon alaselkäänkin alusta asti, että kuinkahan kipeitä ovat sitten loppuenlopuksi :/



hande-83 kyseli tuosta lasketunajan jälkeen äitipolilla käynnistä. meijän naapurilla oli 10 päivän jälkeen, mutta tarvii tuo kysyä vielä neuvolassa to. kun tuntuu että pitkälle mennään.. muakin pelottaa että tulee iso vaavi jos hirveästi yli menee ja nyt olen muutenkin ruvennut vähän ressaan, että käynnistyis nyt synnytys itsestään, että ei tarvis käynnistää, enkä kyllä sektiotakaan haluaisi millään..

rv 39+5

Tuntuu ettei ehdi paljon kommentoimaan tai lukemaan...neiti haluaa pitää tuon baarin avoinna.

Olen käynyt kuitenkin pikaisesti kurkkimassa, ja täällä oli jo monella lähdonpaikat ja nyt jo varmaan syntynyt.

Jossain vaiheessa vois tosiaan kirjoitella vauvapuolella, mutta vielä ei ihan noita syntyneitä ole paljon. Katsotaan miten sitten itse ehdin/pääsen jos meille tulee taas tuo huutovaihe.

Meillä on valvottu parina yönä melkein aamuun asti. Mulla tulee maitoa liian nopeasti aina ja samalla menee paljon ilmaa mahaan. Mutta ihanaa, kun tietää, että tästä selviää hengissä ja vaihe kestää vain tovin.

Ihanaa, kun meidän vanhemmat lapset saivat tänään rokotteen :) Olen nyt vain ihan huolesta soikeena, että minkä suojan vauva on saanut. Hän siis syntyi vain 4,5 pv rokotuksen jälkeen...ja maidosta ei saa sitä suojaa kuin vähän.



Tsemppiä kaikille loppuraskauden kanssa "painiville" sekä koitokseen lähteville!



Olikos se muuten niin, että saatamme kuulla uutisia ainakin Marista, Huldasta ja muitakin oli, anteeksi paljon etten nyt ulkomuistista saa mieleen...



pp ja typy

vielä ennen nukkumaan menoa, että mimmosia tunteita/tuntemuksia teillä oli muutamina päivinä kropassa ennen kuin vauva syntyi?

Siis millasia oireita, kipuja yms. oli? Ja voiko limatulppa irrota vasta kun synnytys lähtee käyntiin?

saitkohan nukuttua vai tuliko jo lähtö sairaalaan? Ajattelin vastata sulle... limatulppa voi todellakin irrota vasta synnytyksessä. Itse odotan kolmatta, enkä ole moista tulppaa ikinä nähnytkään :-). Mistään oireista en myöskään ole osannut arvata, että synnytys olisi jo tänään/huomenna/pian. Nytkin mulla on vauva ollut laskeutuneena ja kiinnittyneenä jo ainakin pari viikkoa ja koviakin supisteluja (jopa välillä säännöllisiäkin) on ollut todella monena iltana. Silti täällä vielä hengaillaan. Oon kyl jo ihan puhki noitten suppareitten takia... Mutta ainakin siis mulla on ollut tosi vaikeeta arvella, että milloin beebe on tulossa.



Jumppis 38+2

Toisessa oli sellainen epämukava/levoton olo illalla - yöllä käynnistyi synnytys vesien menolla. En tiedä voiko edes yhdistää niitä asioita, mutta se on ainoa tuntemus mikä on jäänyt mieleen.



Tästä kolmosesta mulla oli kummallisia nivelkipuja ja menkkamaisia tuntemuksia muutama päivä ennen. Ihan kun olisi kuume ollut nousussa. Suppareita oli aika reilusti viikko-pari ennen synnytystä, että niistä en kyllä olisi ennustanut koska lähtee käyntiin.



Limatulppaa en todennäköisesti ole koskaan pongannut. Tällä kertaa kun supparit alkoi, niin heti sen perään huomasin jotain vaaleanpunaista pöntössä vessareissulla, mutta aloin myös vuotamaan hiukan verta aikalailla heti perään, joten tosi paha sanoa oliko tulppa vai mitä lie.

Täällä ollaan vielä (valitettavasti =) )

Eli lähtö voi siis tulla milloin vaan, niin kuin salama kirkkaalta taivaalta. Hieman samalla kannalla oon, että oon aika väsynyt laskemaan supistuksia ja miettimään lähtöä, siksi kysyin että osaisi edes pikkuisen ennakoida lähtöä, mutta se on näköjään aika turhaa=( Vauva ilmoittaa kun haluaa maailmaan. Ja limatulppaa meikäläisen on näköjään kans turha ruveta vehtaamaan, jos se kerran saattaa lähteä synnytyksen yhteydessä. TH oli sanonut että kyllä sen huomaa ja tuntee,mutta hieman epäilen etten itse tunnistaisi sitä. Todella limaista valkovuotoa on vaan tullut ja sitkeätä.



Kävelyni on muuttunut todella hankalaksi. Aina kun nousen ylös niin tuntuu kamalaa poltetta reiden sisäosissa ja lantiossa,mutta helpottuu heti kun oon pari askelta ottanut. Yöt ovat kamalia kun en millään meinaa päästä vessassa käymään kipujen takia, mutta en viitsi herättää miestäkään. Sitä sit kieritään hiljaa sängyn päätyyn.

Sitten oon todennut uuden vaivan. Välillä kulkee läpi kasvojen kuuma aalto, ihan kuin olisi juossut maratonin. Kasvoja rupee kuumottaa ja ihan silloinkin kun istun vain. Mikä se on?



Ei muuten pitänyt neuvolalääkärin puheet paikkansa, kun ennusti että lapsi syntyy ennen 38viikkoa. Kerkesin jo innostumaan asiasta, mutta täällä sitä ollaan vielä. Raskausviikkoja on kertynyt jo 38+6. Mutta monilla on näköjään pitänyt paikkansa tuo sukupuoli veikkaus vauvoista=)

Jaksuja jaksuja

Kiitos Helene4 kun päivittelit tuota listaa!



Uskomatonta, että on jo 10. päivä ja vasta 7 vaavia tullut maailmaan. Ei sillä, voihan se olla, että moni on pudonnut kelkasta eikä jaksa tänne päivitellä kuulumisia enää.



Itsellä oli tänään neuvola ja kokenut neuvolan täti sanoi, että on olemassa yleensä kolme merkkiä mistä tietää, että synnytys on tosi lähellä. 1. Äidin paino laskee, 2. Äidin verenpaine nousee ja 3. masu pienenee. Ja mulla on kaikki kolme, joten veikkaili, että vauva tulisi maailmaan vielä tällä viikolla eli ennen sunnuntaita! Toivotaan, että täti oli oikeassa, koska olen kyllä jo ihan valmis pääsemään tositoimiin. Vauva on arviolta nyt 3,5kg joten ihan hyvän kokoinen olisikin jos syntyisi nyt, eikä liian iso kuitenkaan.



Mulla on eilisestä asti ollut hieman levoton olo ja tuntuu, että yleisesti raskaana olo ahdistaa tavallista enemmän. Yritän touhuilla mahdollisimman paljon, kun mies on paljon töissä, mutta aika hyödytön olo on kyllä kaikin puolin. Ja tuntuu, ettei mies oikein ymmärrä kuinka ulapalla sitä on niin fyysisesti kuin henkisestikin, joten on kiva kun täällä voi "avautua" ja lukea toisten tarinoita.



Toivon paljon supistuksia niitä haluaville ja tsemppiä kaikille, joille lähtö tulee! Kyllä tää tästä!



Nemilia + Kupla 39+0

Onnea vauvan saaneille :)



Tää ahdistava tunne ilmeisesti kuuluu tähän loppuraskauteen kun muillakin tuntuu sitä olevan. Olisin niin valmis synnyttämään jo!! Miten sitä voikin olla niin malttamaton?? Ihan kuin pienet lapset joulupukkia odotellessa :(



Musta tuntuu että mä kehittelen itelleni olemattomia oireita et voisin kuvitella synnytyksen alkavan.. eilenkin olin olevinani jotenkin itkuherkkä ja olo oli "kummallinen". Lisäksi oon yrittänyt psyykata masuasukkia syntymään laulamalla sille synttärilauluja, mut ei oo vielä ainakaan menny viesti perille :) Toisaalta jos noi Nemilian neuvolatädin jutut pitää paikkansa niin sitten olis mullakin synnytys jo lähellä :)



Mutta, mutta...tsempityksiä tältäkin suunnalta kaikille, toivottavasti tää aika menis tosi tosi nopeesti ja kaikilla olis pian vauvat kainalossa. Mä meen nyt pakkaamaan sen sairaalakassin valmiiksi jos se vaikka auttais synnytyksen alkamisessa..



Santsuli 37+5

Minä kirjoittelin ekana tämän tuonne edelliselle viikolle, joten kopsaampa sen tänne:



Olipa mukavaa Aotearoa, että kerroit oman kokemuksesi sektiosta. Minulle ei ole vielä selitetty tai kerrottu sektiosta mitään, sillä tosiaan vasta 19.11 keskustelen leikkaavan lääkärin ja nukutuslääkärin kanssa. Minulle on sanonut jo 4 lääkäriä polilla, että se sektio on ehdottomasti minulle turvallisempi vaihtoehto, vaikka siinäkinhän on omat riskinsä. En tiedä vielä Von Willebrandin tautiepäilyn vuoksi otetuista verinäytteistä mitään, ja toivottavasti tulokset tulevat labrasta ennen kuin alkaa tapahtumaan mitään itestään. Tässähän voisi alkaa synnytys ennemminkin...



Minulla oli toissa yönä supistuksia 5-4 min. välein. Ne kestivät jotain klo 2-3 lähtien ihan aamuun. Osasin kovana supistelija odottaakin, että kyllä ne vielä loppuvat ja sain nukuttua aamulla pari tuntia. Supistukset alkoivat uudestaan iltapäivällä, mutta loppuivat taas illalla. Viime yönäkin supistelin jonkun verran, mutta sain nukuttua enemmän. Mulla on varmaan tämmöistä kovaa supistelua vielä ainakin pari viikkoa. Välillä supistelut käyvät selkään asti ja varsinkin eilen iltapäivällä oli semmoisia pistoksia mahassa, vihlaisuja.



Kävin eilen hammaslääkärillä ja siellä oli tosi mukava hammashoitaja. Hänelle mainitsin, että la on 2 viikon päästä, mutta pari päivää ennen la menen sektioon. Hänelle oli tehty sektio, joten rohkaisi, että se oli helppo juttu hänelle. Toipui siitä leikkauksesta nopeaa. Hänkin oli tosi pieni ja hoikka ihminen niin kuin minä. Muutenkin sain mukavaa palvelua ihan kunnan hammashoidossa...pahoiteltiin sitä, kun raskaana olevien vastaanottoajat menevät usein niin lähelle synnytystä(jouduin jonottamaan sinne yli 3 kk), joten eivät laskeneet makuuasentoon niin alas kuin normaalisti, ettei tule helposti paha olo. Hyvin se reissu menikin. Pelkkä tarkastus maksoi melkein 40 euroa.



Hyvillä mielin tässä muuten odotellaan vauvaa, mutta se harmittaa, jos mies ei saa tulla mukaan synnytykseen/sektioon, kun Oysissa on se miestenkin käyntikielto synnärille. Ilmeisesti normaalien kausi-infulenssojen aikaankin on jotain vierailurajoituksia, mutta kai isät ovat sentään saaneet tulla katsomaan pienokaisiaan. Se pelottaa, jos mun pitää olla siellä synnärillä useampi päivä ja en näe silloisen aikana pikkupoikaani ja edes miestä. Siellä hormonitokkurassa sitten varmaan vaan koko ajan itkeskelen... :(



Jemina 37+6

moikka.täälä sitä odotellaan,huomenna viikko jo ylite?mites te muut voitte kellä la oli 4.11?musta tuntuu että ei minkäälaisia merkkejä että syntyis,muutama kipeä supistus päivällä,yöllä ei mitää..2 kertaa vessassa käyn ja vauveli nukkuu...to vielä neuvola ja sitten ens viikolle kättärille varata aikaa yliaikaistarkastukseen jos ei oo syntynyt,mutta toivottavasti nyt syntyis...Jaksamista kaikille odottajille!!!eiköhän kuiteski enne jouluu oo vauvelit syntynyt...;)40+6...

Ja varmaan olen vielä pitkään. Nyt alan kyllä oikeasti olemaan kypsä. Olo ei ole mitä surkein, mutta oon vaan niin täynnä tätä raskautta. Mieli jo halajaa lenkkipoluille työntelemään tuplarattaita Mp3-soittimet korvilla tai sitten salille. Oi ihanuus!! Salille meneminen voi kyllä tyssätä siihen ettei vauva suostu syömään pullosta, mutta murehditaan sitä sitten myöhemmin. Pääasia, että tälle raskaana olemiselle tulee loppu!



Huomenna olis neuvola ja tosiaan th lupasi tehdä alatutkimuksen. Ehkä se laittaa asioihin vauhtia, mutta epäilen. Tosin viime kerralla synnytys taisi käynnistyä yliaikaiskontrollin jälkeen kun lääkäri oli tsekannut kohdunsuun tilanteen. Silloin olin neljä senttiä aukia ilman sen kummempia supistuksia. Kiva tietää onko nämä lauantaista asti kestäneen supparit tehneet mitään kohdunsuulle.



Kärsimättömyyttä ja keskittymiskyvyttömyyttä, jeps, sitähän tämä tällä hetkellä on =) Tsemppiä kaikille vielä omaa nyyttiänsä odottaville!



Adara 40+1

huomenta.minä myös aika kypsänä tähä olotilaan ja oottamiseen..taas yksi yö takana ja uusi päivä,eikä mitää tapahdu...Millohan kättärillä käynnistellää?varmaan joudun siihen vielä..Nyt rv41 tasan...Huomenna olisi neuvola,terkkari ei meillä tee sisätutkimusta,ois kyllä kiva tietää onko siel mitä tapahtunut..ei auta ku ootella.Tsemppiä kaikille!!:)

En ole pariin päivään edes kirjoittanut, kun tuntuu, ettei mikään ole muuttunut. Joten onnittelut tässä välillä jakautuneille!



No sellaista muutosta, että esikoinen tuli eilen aamulla meidän sänkyyn ihan tukkoisen kuuloisena ja sanoi,että "on huono olo, täytyy mennä sairaalaan". On vissiin äidin sairaalaanlähtö hyvin iskostunut päähän :). No koko päivän odottelin, että nenähana aukeaa, mutta ei vuotanut yhtään, ei vieläkään. Kuumetta nousi sitten aamupäivällä, illalla oli 38,6 ja poika tärisi peiton alla. Niinpä tämä huolestunut äiti kantoi patjan pojan lattialle ja nukkui siellä. Heräiltiin kyllä yöllä monta kertaa, mutta sain kyllä nukuttuakin. Illalla laitoin kyllä kädet ristiin, että tänä yönä ei haluttais synnyttämään lähteä... En usko, että on mitään possua, ei ole mitään muita oireita ja poika pirteä. Onneksi omasta piikistä on jo kaksi viikkoa, joten vasta-aineitakin olis jo.



En tiedä näinkö unta vai oliko totta, mutta neljän maissa yöllä ajattelin, että onko tämä nyt joku supistuksen poikanen. Kunnon supistuksia ei ole mielestäni siis ollut yhden yhtäkään.



Jos joku on TYKSissä nyt synnyttänyt, niin voiko kertoa mikä tämä vierailupolitiikka nyt on ja kuinka nopeasti uudelleensynnyttäjät mahdetaan kotiuttaa?



Jaksamisia kaikille. Mullekaan ei sovi tämä odottelu oikein enää, varsinkin kun ollaan vaan sisällä...



Nyyny ja Nasu 39+0

Heippa,



Eli täällä eletään vauva-arkea, toista päivää nyt kotosalla.



Lauantai-aamuna klo 4.30 alkoivat säännölliset supistukset. Tunnin kuluttua soitin sairaalaan, toivottivat tervetulleiksi Haikaranpesään. Seitsemältä oltiin siellä, supistukset oli säännölliset ja kipeät. Otettiin käyrää ja tutkimuksen jälkeen olin pettynyt: vain kaksi senttiä auki...



No kävelylle siitä miehen kanssa, juostiin rappusia, syötiin välillä ja käytiin tunnin lenkki ulkona. Supistuksia siis koko ajan ja olin kipeä. Iltapäivällä uusi tutkimus: ei muutosta kohdun suulla. Voi mikä pettymys! Neljältä siirryin osastolle kun lääkäri ei halunnut päästää kotiin kun supistuksia kuitenkin tuli koko ajan.



Jäin osastolle yöksi, sain kipulääkettä muutamaan kertaan että sain yöllä muutaman tunnin nukutuksi. 8.11. isänpäivän aamulla puoli kuudelta supparit kipeytyivät huomattavasti ja tulivat jälleen oikein nätisti säännöllisinä. Otettiin käyrää ja soittelin miehelle että voisi alkaa tulla takaisin sairaalalle.



Hip hei, puoli ysiltä supparit loppuivat kuin seinään. Sen jälkeen niitä tuli harvakseltaan, muutaman kerran tunnissa, mutta kuitenkin pitkiä ja todella kipeitä. Olin jo aivan epätoivoinen kipuni kanssa kun kätilö alkoi juttelemaan pitäiskö kuitenkin lähteä kotiin vauhtia hakemaan... Sovittiin kuitenkin että odotetaan lääkäriä ja hänen mielipidettään. Kätilö tuumi tässä vaiheessa että aihetta käynnistykseen ei valitettavasti taida kuitenkaan olla. Voitte kuvitella miten pettynyt ja masentunut tuossa vaiheessa olin!



Lääkäri tuli klo 13. Minä pidättelin itkua kun kyseli miten jakselen... No, sisätutkimuksessa totesi kuitenkin etteivät mun harvat supistukseni turhia ole olleet: 5cm auki! Lääkäri totesi että puhkastaan kalvot!



Klo 14 palattiin haikaranpesään, kalvot puhkaistiin ja sitten synnytys etenikin oikein hienosti! Supistukset lähtivät rytinällä käyntiin. Ekat pari tuntia selvisin hengittelemällä ja lämpöpusseilla vatsalla ja selän takana. Sitten kokeilin ilokaasua jonkin aikaa. Sisätutkimuksessa olin vasta 6cm auki joten pyysin puudutuksen. Spinaalin sain sitten joskus klo 17 maissa. Tunnin verran huilasin, supistuksia vielä samalla vahvistettiin oksitosiinitipalla.



Klo 18.20 alkoi ponnistuttamaan ja olinkin täysin auki. Tyttö syntyi klo 18.35 muutaman hyvän ponnistuksen jälkeen. Iso tyttö tulikin, 55cm ja 4696g! Kaikki arviot jäivät 500g alakanttiin...



Sain yhden ainokaisen tikin, kipeäksi en jäänyt juurikaan. Heikko olin ja väsynyt ekan vuorokauden, koska olin valvonut niiden supistusten takia niin pitkään. Nyt alkaa jo elämä voittaa.



Oltiin sairaalassa tosiaan eiliseen asti, koska neiti oli sokeriseurannassa tuon muhkean painonsa vuoksi. Hyvät oli arvot ja eilen lastenlääkärin tarkastuksen jälkeen lähdettiin sitten vauva-arkea viettämään.



Maito nousi viime yönä. Neiti syö hyvin ja paljon! Mukavasti on mennyt, anoppi on täällä auttelemassa ja tuntuu tosi hyvältä! En voi uskoa että pitkä odotus on nyt ohi...



Tsemppiä teille masullisille vielä! Tosin ei multa tuo masu vielä mihkään ole kadonnut, pikkasen pienentynyt vaan... ;)



Terveisin Paakkis ja tytteliini 3vrk

Onnea pienen tytön johdosta!



Aotearoa ja Ansku 4viikkoa