Huhtiksien perjantai mölinät!!

Tulikin tossa mieleen että tämä on varmaankin verrattavissa intti-poikien aamujen laskentaan.Ku tuntuu että päivät on niii-iin pitkiä mutta sitten taas toisaalta nopeita.Päivät vain vierii eteenpäin juuri mitään tekemättä.

No kaippa tämä on sitä aikaa että kannattaa ottaa myös rennosti!



Lupasin eilen että aloitan kevätsiivouksen.Arvaatte varmaan että en aloittanut.Oli muka kaikkee muuta tekemistä!Nyt joudun kyllä ottaa itseäni niskasta kiinni ja lähtee edes sinne apteekkiin ostelee viimesii purtiloita, mitä sitten vauvan syntymän jälkeen tarvitaan hänelle ja itselleni.



Tänään oli taas tälläinen aikainen herätys kun näin unta synnytyksistä..

Kiva herätä ennen neljää ja todeta etteipä tuo uni tule.

Mies lähtee " pirteenä" töihin ja minä täällä varton että isommat lapset heräisi,jotta pääsisi aamupuuron keittoon.



Masu piti kovaa meteliä aamuherätyksen aikaan mutta nyt onkin sitten ollut ihan hiljaa.Itse olen nyt pirteä mutta ei kannata varmaan asettaa kauhean suuria tavoitteita itselle tänään, voi meinaan nukkumatti tulla käymään iltapäivällä!!

Päiväunien nukkuminenkin olisi kyllä jalo taito osata sillä aikaisemmin en sitä ole kyllä osannut.Vastasyntyneen kanssa jaksaisi paremmin kun nukkuisi mahdollisimman paljon samaan aikaan kuin hän.

No aika näyttää kui käy.



Nyt meinasin mennä lukemaan eilistä pinoa joskos sinne olisi tullut lisää vauva uutisia!!!



Äiti.. 36 (tasan) :B) jes!!!!

Joku muukin kukonlaulun aikaan hereillä..



Vitsit, että sapettaa, seinänaapuri oli eilen jutellut pihalla mieheni kanssa, kun meidän koira meluaa yksin ollessaan, yksinhän se on vain päivisin, kun käyn neuvolassa tms. Sitten olen kuunnellut musiikkia äitiyslomalla liian kovaa ja kaipa lapsetkin on melunnut ja minä hormooneissani komentanut niitä kovaan ääneen... ollaan asuttu vasta kesällä vuos tässä, bileitä tai ilta/yö melua ei ole koskaan. Mua harmitti niin, kun tunnollisia naapureita ollaan..Heillä itsellä on 8vuotiiaat kaksoset ja ovat hiljaisia kotihissukoita koko perhe. Itselle ei olis tullut mieleenkään mainita tuommosesta, on sen verran äänekkäämpiä naapureita elämän aikana ollut. Että meni koko ilta sitten pieleen.



Eilen supisteli tosiaan muutaman tunnin kun istuin paljon odottaessani lääkärissä, mutta eivät ne mitään tuntuneet ennakoivan:(



Oma ( . ) : Liikettä tuntuu ja tämä kaveri onkin vielä tulossa ulos navan kautta, toivotaan, että keksii reitin pikapuolin.



Onnea kaikille nyyttinsä hakeneille, alkaa olla jo monta huhtista maailmassa!



Ponnari & Masukki 37+6

eli en ole todellakaan aktiivisesti tänne kirjoittanut, tosin melkeen joka päivä luen teidän muitten huhtisten kuulumisii..



jee!! tänään on maaliskuun viimeinen päivä ja sitten huomenna alkaa meidän innolla ja kauhulla odottama kuukausi!! herranjumala että aika menee nopeasti, vastahan alkusyksyllä kokosimme ryhmän joka on jo nyt siinä pisteessä että oltaisiin poksahtelemassa : )



meillä on raskaus sujunut ihan hyvin, mitä alussa oli pahoinvointia, melkeen koko raskauden on hiivasieni häirinnyt (tosin nyt ei varmaan kuukauteen, täytyy koputtaa puuta!!) ja nyt lopuksi iski vielä närästys, ummetus ja peräpukamat.. :(



poitsu on (jos nyt on ultraan uskomista) edelleen aika aktiivinen vaikka viikkoja löytyy 36+4.. saa aína välillä sellaisia pyrähdyksiä.. ja edelleen ollaan aika korkealla, kyllä välillä tulee sellainen olo että jalka tulee suusta ulos..



yritetään kaikki vielä jaksaa hetki, sitten tämäkin koitos on vain historiaa ja meillä kaikilla on sylissämme maailman ihanimmat nyytit!! hyvää loppuodotusta ja kevättä rintaan kaikille!! ja tietty heille jolle on jo nyytti ilmestynyt niin PALJON ONNEA!! Tulkaa kun jaksatte niin kertomaan meille muille!!



oskupoitsu 36+4

Eilen oli taas neuvola käynti...paineet oli hiukan koholla,turvotusta++++++++++=)painoa oli tullut viikossa 1800g=(

Toissa iltana oli pitempään säännöllisesti suppareita,jotka nyt sitten taas epäsäännöllisenä.

TH soitti kuitenkin äitipolille ja nyt olisi aamusella aika sinne,voipi olla kuulemma että tänään löytyy nyytti kainalosta jos paineet ja turvotus ei yhtään helppaa...Hui sekaista tekstiä,alan olla ihan hermoraunio kun jännittää...

Mies lähti töihin ja lupasin ilmotella jos siitä nyt nyytin hakureissu sitten tuleekin..koon puolesta voisi tullakkin painoarvio on nyt varmaan reilut 4 kg..

Jos eivät tänään käynnistä niin 12.4 kuulemma on sitten eräpäivä,Th meinasi kun tuo minun maha vaan putoaa ja putoaa että ihme jos ei ole maanantaihin mennessä syntynyt=)

Nyt pakko lähteä suihkuun,ettei myöhästy=)



Pitäkää peukkuja että käynnistävät!

Onnea jo jakautuneille!!!



Lamisa + poitsu rv 38

nopeasti minäkin pinoudun, ja onnittelen jo nyytin saaneita!

supistuksista ei vieläkään tietoa, mutta täällä on nähty jo limatulppa!! tai ainakin osa siitä, jee!! mitään muita merkkejä kun ei ole ollut, ei yhtään mitään.. :(

on hieman ruvennutkin jo pelottamaan vauvan koko,kun oli siis viime tiistaina arvion mukaan n.3.8kg. ja sitten jos vielä menee la:n yli,niin kuinka suureksi ehtii kasvaakaan.. esikoinen oli rv41+2 arvion mukaan 3.8kg, mutta olikin seuraavana päivänä syntyessään 4.6kg.

Nyt täytyy lähteä pukemaan ja aamiaiselle,ja sitten suunnataan pojan kanssa pankkiin tyhjentämään possua.



Haalen rv39+3

Eilen illalla oli sellainen myllerrys mahassa, että näin koko yön unta synnyttämään lähtemisestä. Alkaa olla jo tosi vaikeaa kääntää kylkeä, maha tuntuu järkyttävän ISOlta! Aamuyöstä oltiin miehen kanssa molemmat hereillä kun jännitti niin että milloinhan lähdetään.. Ei nyt sitten ilmeisesti tänään vielä, tai ainakaan vedet ei menneet tänäkään aamuna.



On ollut muutaman päivän tosi energinen olo ja uskon, että tämä liittyy lähenevään synnytykseen - ainakin viime kerralla meni juuri näin: vikalla viikolla ei enää väsyttänyt vaan jaksoin vaikka mitä! Sain eilen paljon asioita hoidettua ja tänään pitäis vielä harsoja ommella. Sitten saiskin alkaa syntyä.. :)

Ja suuret onittelut Pulsatillalle tytöstä!



Kyllä vois pikkuhiljaa alkaa täälläkin jotain tapahtua, mutta ei.. Kaikki on vieläkin ennallaan. Ainoat hetket ku tuntee ylipäätään olevansa raskaana, on pidemmillä kävelylenkeillä ja sillon ku yks pieni yrittää kaivautua navan kautta ulos..



Nyt on jo nukuttuki taas. On toi koira kotiutunu sen verran, et ei vaella ihan koko yötä. Eilen illalla se suostu olemaan jopa puoli tuntia yksin olohuoneen puolella. Pääsin edes hetkeksi käpertymään miehen kainaloon.. Kyllä oli luksusta! Ei sitä oikeen tajuakaan, et kuin paljon sitä kaipaa toisen läheisyyttä ennen ku se ei oo mahdollista. Onneks toi koiruli lähtee huomenna.. Sovittiin, et lähdetään sitte sen kunniaks sunnuntaina ulos syömään ja leffaan.. Ja sit on vielä siivous..



Ens viikolla ois sitte tarkotus ostaa loput vauvan tarvitsemat tavarat. Amme ja sitte puhdistusaineet yms. puuttuu. Piti kysyä teiltä useamman lapsen äideiltä, et kuinka tarpeelliseksi ootte kokenu sitterin? Kannattaako hommata?



Mut nyt on otettava härkää sarvista ja käytävä ton valtaisan tiskivuoren kimppuun..



Hipsu rv 37+5

... Onpas ulkona tylsän näköinen ilma... maa valkeana, katot valkeana ja vielä taivaskin ihan saman sävyinen... *huokaus*



Heräsin tänään vähän äkäisellä mielellä kun mies lupasi eilen siirtää pari huonekalua mun tieltä pois, jotta pääsisin maalaamaan loppuja ja arvata saattaa, ettei hän niitä ollut muistanut siirtää :-(

Alkaa maistua puulta jo tää huonekalujen maalaaminen kun ei pääse ollenkaan siivoamaan tätä kämppää ja koiruudesta lähtee niin hirveesti karvaa, et näyttää jo siltä kuin meillä olis kokolattiamatto(!)



Miten muuten teidän miehet huomio teidän alati kasvavan masun?



Meillä hän ei mielellään koskettele sitä ainoastaan, jos sanon, et kokeiles vauva liikkuu ja silloinkin hän vain hetken pitää kättä siinä ja sitten ottaa heti pois.

Kyllä mä ymmärrän, et koska ensimmäistä odotetaan niin miehestä voi tuntua, et minähän se tässä vain lihon, mut jotenkin en voi sille mitään, että se vähän loukkaa, ettei miestä kiinnosta masun kasvu ja helliminen... jotenkin sitä ajattelee pienessä päässä, et mitä jos se lapsikaan ei sit kiinnostaa yhtään enempää...



Onks ketään kanssa sisaria, jotka kokee asian samalla tavalla?



Mitä asioita olette muuten ajatelleen ostaa vauvalle apteekista, ennen tämän syntymää?



... nyt voisin tehdä pari voileipää aamupalaksi ja sitten aloittaa maalaaminen...



Iluvatar-76 rv 36 (jee!)

niin sitä ollaan täällä vielä edelleen. Ulkona oottais raskaat lumityöt (lämpötila alkaa olla nollan tuntumassa ja taas 20cm yön aikan tullutta uutta lunta) ja sisällä imurointi ja lattioitten moppaus, en tiiä kummasta aloittais - ja toista en sitten varmaan enää jaksakaan tehdä. Illalla aiotaan lähteä mummolaan, sieltä on yhtä pitkä matka synnärille kuin täältäkin (ja yhtä huono tie...)



Jotenkin mullakin on ollut tällä viikolla paljon energisempi olo kuin aikoihin. Olen tosiaan leiponut, siivonnut, ulkoillut yms. Liitoskivut onkin sitten olleet sitä luokkaa. Toivottavasti ennakois pikaista lähtöä. Kaikkia ässiä on kokeiltu, muttei tunnu olevan suurta edistystä. Huomenna taas mökille saunaan, ellei mitään ole tapahtunut siihen mennessä :) Eilen illalla oli kyllä jotenkin sellainen tunne, että lähtö voi tapahtua tänä yönä, mutta ei. Ihan hyvin tuli kuitenkin nukuttua, tuo aamuneljän-viiden-kuuden välinen herätys on pahin, silloin ei meinaa enää uni tulla uudestaan.



Mutta nyt kai sitä pitää tarttua toimeen, jos saisin pojan ulos niin sitten sinne mutta muutoin kai siivoillaan sisällä...

eikkuli 39+2

me saatiin käytettynä oikein hyvä chiccon sitteri, jonkun verran siinä esikoinen oli pienenä, silloin kun ei vielä pahemmin kääntyillyt. Samalla sai itse vaikka tiskattua, kun leluhärveli oli siinä sitten mukana ja lapsi katseli ja huitoi niitä leluja. Meidän perheessä käyttö jäi sitten kuitenkin aika lyhyeksi. Saa nähdä miten tällä kertaa, kun on tuo vauhdikas isoveli, tuleeko pidettyä enemmän siinä sitterissä sitten. Toisaalta minusta turvakaukalo ajaisi saman asian, kummassakaan ei nyt tuntikausia pidetä ja varmaan ei oltaisi uutena tuota sitteriä ainakaan aluksi ostettu ellei tosiaan oltaisi sitä saatu.

Takana 24h kärvistelyä menkkakivuissa ja suppareissa, eikä mitään! Illalla olin jo niin huonolla tuulella, kun koko päivän oli vatsaa ja selkää sattunut, että sulkeuduin kylpyyn murjottamaan. Lämmin vesi vei sitten vikatkin kivistykset ja nukuin kuin tukki! Mieskin jo sanoi vauvalle, että ei renkata! Ärsyttää tälläinen...



Mulla ei varmaan ole mitään limatulppaa olemassakaan, en sellaista pongannut viime kerrallakaan. Nyt on kuitenkin jo kaksi kertaa ollut päällä sen verran kovat supparit, että luulisi kaiken ylimääräisen tulleen ulos, mutta ei minkään maailman vuotoja täällä! Ainoa, mistä voi arvata jotain tapahtuneen on mun napa! Se on muuttanut muotoaan keskiviikon jälkeen. Viime viikot napa on ollut täysin kadoksissa, vatsa on ollut ihan sileä (hassun näköistä), mutta nyt kuoppaa on tullut taas ja yläreuna on ' löystynyt' - vauva on ilmeisesti porautunut syvemmälle lantioon ja ylävatsassa on enemmän tilaa...?



Anteeksi valitus. Olin kai vain niin varma, että Kalle seuraa isosiskon esimerkkiä ja tulee ajoissa ulos, joten en osannut ollenkaan varautua tälläiseen odotteluun ja vääriin hälytyksiin. Sunnuntaina on jo virallinen LA!! No, pääsen ma tai ti omalla lääkärilläni käymään, katsotaan sitten mikä on tuomio.



Jos tänään vaikka vähän siivoaisi...ja illalla on sauna. Lupailin miehelle vähän perinteistä saunan jälkeen-seksiäkin, saa nähdä jaksaako tämä ryhävalas enää ;-)



Sitteristä: Mä tykkäsin tosi paljon, etenkin kun esikko oli aika virkeä vauva eli oli alusta asti paljon hereillä ja halusi seurata maailmaa. Sitteristä näkee ympärilleen paljon paremmin kuin lattialta ja joka paikassa ei lattialle edes viitsi laitttaa. Tyttö istui usein sitterissä kun olin suihkussa tai me söimme. Samaten myöhemmin kun aloitettiin kiinteiden ruokien kanssa sitteri oli kätevä. Meillä oli viimeksi Emman perussitteri (ilman mitään viihdykkeitä) joka toimi hyvin. Nyt ostin Baby björnin sitterin, koska se on ihanan pomppiva - pienikin vauva saa sen keinumaan kun vähän potkii jaloillaan. Se on myös sen verran kestävä, että ei rämähdä jos 12,5 kg esikoinen päättää testata sitä :-) BB ei ole tosin halvimpia, ostin sen Turusta ja maksoin 79 e, mutta olen nähnyt täällä Helsingissä, että siitä pyydetään yli 100 e.



Onnea Pulsatillalle tytöstä!



Pipsukka 39+5

Olin aamupäivällä lääkärissä. Painoa nyt tullut yhteensä 13kg, viimeksi 150g/viikko. Paineet 69/125. Painoarvio tällähetkellä 2660g ja jos menee loppuun saakka niin silloin 3200g. Vauva laskeutunut, muttei kiinnittynyt. Ei tutkinut kohdunsuun tilannetta. Sanoi vaan että nyt ei enää estellä jos on tullakseen. Eli enää ei tarvi kiirehtiä sairaalaan, ainoastaan jos vedet menee niin pitää saada antibiootti äkkiä. Toisaalta jos on nopea synnytys niin ei streptokokista ole vauvalle suurta riskiä. Olo on kuin pipsukalla. Jomottelee ja supistelee harvakseltaan. Itse ihan kypsänä tähän odotukseen, kumpa ei menisi paljon yli 38 viikon..

Kuopus heräsi, joten lopetan tähän. RV 36+2

Iluvatar-76 meillä on sama tilanne. Mies ei ole oma-aloitteisesti koskenut varmaan kertaakaan mun vatsaa, sit vasta jos pyydän.Toivottavasti on vauvasta sit kiinnostuneempi...

Maanantaina menen äippäpolille siihen kokoarvioon, saa nähdä mitä siellä kertovat tai jos vaikka tää syntyis ennen :) Toiveajattelua..



Tuulia-77 rv37+5

Tuulia-77:

Iluvatar-76 meillä on sama tilanne. Mies ei ole oma-aloitteisesti koskenut varmaan kertaakaan mun vatsaa, sit vasta jos pyydän.Toivottavasti on vauvasta sit kiinnostuneempi...

Odotellaanko teillä myös ensimmäistä lasta?

Entä onko sun mies sanonut mitään syytä?

Iluvatar-76 rv 36+0

Pitkästä aikaa pinoon. Kyl tosiaan alkaa olla työn takana aina pinojen lukeminen sen verran pitkiä ovat.

Ja onnittelut vaan kaikille nyyttinsä lunastaneille. Siel oli yks reippaan kokonenkin tytteli syntynyt, yli nelikilonen =) (ei vaan muista kelle)



Itteä on ruvennut arveluttaan et mitenkähän iso kaveri on, kun mehän ollaan täällä Kuopiossa niin ihanassa asemassa et minkään näköstä kokoarvioo ei tule, jos ei joudu jostain muusta syystä käymään äitipolilla ja ultrassa.

Esikoinen paino reilut 3kg ja kakkonen reilut 4kg ja tää kolmonen painaa sit varmaan reilut 5kg =) toivon mukaan ei ihan niiiin paljon =).



Ei vieläkään sen kummosempia tuntemuksia synnytyksen alkamisesta, sillon tällön vaan supistelee muttei kipeesti. Vaan eipä aikasemminkaan supistellu kipeesti ennenku pääs tositoimiin. Vaan eipä täs kyl mikään kiire oo, mun puolesta voi tuolla mahassa olla viel jonkun aikaa, saa vähän lisäaikaa viel ennenku kaaos alkaa ; )



Mut nyt alkaa tuo nuori herra olla sen verran kiukkunen et täytyy lopetella....



Ja viel siihen sitteri hommaan, et meil ainaski oli tarpeellinen hankinta!!! Kätevä et pääsee vauvelikin välillä vähän ylemmäs ja sit ku esikoiselle joutu alottaan lisäruoan 4 1/2 kuisena niin kätevästi meni syöttötuolina.



M@nsikk@ ja pikku3 rv38+6

Voinen syyttaa asiasta tosi huonoa yota. Oli tosi hirvee paansarky ja toista jalkaa kramppasi pienimmastakin liikkeesta. Ylos noustua sitten helpotti ja siivosinkin sit koko keittion ja ylakerran kylpparin...

Taidan potea samoja energisyysoireita kuin jotkut muutkin teista.

No, tarkoitus oli vain pikaisesti pinoutua, etta taalla viela yhtena kappaleena ollaan. Missahan lienevat muut ulkomaan mammat Walesista ja Saksasta (en muista nikkeja) ? Taitaa nyytit olla perilla jo siella. Paljon onnea myos Alisabettille ja Pulsatille !!!



Palaillaan...

Saarad 36+6

Musta tuntuu, että tämä iso masu vähän pelottaa monia miehiä! Onhan se varmaan aika alien-tunne, että rakkaan kropassa mönkii joku tuntematon otus ;-)



Ei meilläkään mies ole pahemmin käpälöinyt mun vatsaa, ei nyt eikä ekassa raskaudessa. Muutaman kerran olen " pakottanut" kokeilemaan kun vauva on potkinut kunnolla. Mutta ainakin mun kokemuksen mukaan oikein kelpo isä siitä silti tuli :-)



Miehet ovat usein niin konkreettisia olentoja, että osaavat osallistua paremmin vasta kun näkevät vauvan ihan livenä. Joillakin kestää silloinkin muutaman kuukauden ennenkuin osaavat ja uskaltautuvat osallistua täysipainoisesti, mutta ei se miehen arkuus tarkoita etteikö tykkäisi tai haluaisi lasta, kaikki on vain niin uutta ja outoa. Me olemme saaneet kypsytellä asioita 9 kk, monelle miehelle vauva on todellisuutta vasta kun sen näkee.

Nyt täälläkin sitten saadaan lunta. Ja olo on jälleen kerran tosi nuupahtanut. Yöunet meni vähän kyllä harakoille, luulen että johtuu siitä, että joka yö ootan, että joko alkais supistella kipeästi. Kun illalla nukkumaan mennessä tuli muutama kivistävä supistus mutta neki sitten rauhoittui. Mulla kans jomottaa mahaa kyllä jokapäivä, varsinki kun istuu pitkään tässä koneen ääressä mutta en tiiä sitten onko se sitä kaivattua jomotusta vai jotain muuta. Joka tapauksessa mitään merkittävää siitä ei oo mun tietääkseni vielä seurannut.



Siis on niinku vähän ärsyttävää kun koko ajan haluttaa jotakin mutta mä en oo oikein keksiny vielä että mitä se jokin on. Appelsiinimehu(eilen oli pakko ihan pelkästään sen takia lähteä kauppaan) auttoi vähän mutta ei aivan täydellisesti, marjatkin auttaa mutta pakastin alkaa ammottaa jo kohta tyhjyyttään niiden puolesta. Mitä kummaa se vois olla. Himo jolle en keksi kohdetta.



Meille kans tulossa eka lapsi ja kyllä mun mies " hellii" ja koskettelee masua ihan oma-aloitteisesti mutta yleensä vauva juuri silloin on ihan yhessä kohti hiiskumatta ja ei se sitte jaksa jäädä oottelemaan liikkeitä. Muutenki mies huomioi ihan kiitettävästi tämän olotilan. Mutta masulle se ei oikein osaa puhua, minkä kyllä ymmärrän oikein hyvin. Minustaki tuntui aluksi kummalliselta puhua vatsalle ja en kyllä vieläkään paljoa puhu. Miehet ei varmaan silti sillai osaa niin konkreettisesti ajatella sitä vauvaa ennen kuin se on siinä ilmielävänä silmien edessä. Ainakin jotain tuollasta mun mies sanoi, että se ei osaa vielä sillai ajatella, esim. sen takia ostella mitään älyttömästi etukäteen.(Tulikohan tuo nyt yhtään ymmärrettävästi) Itselle se on kuitenkin paljon konkreettisempi, koska se on kulkenu viimeset yheksän kuukautta koko ajan mukana ja viimeisinä kuukausina ei voi unohtaa ollenkaan kun maha on jo niin iso.



Niin ja ONNEA sille eiliselle nyytin saajalle, oliko se nyt Pulsatilla?! Niin ne vaan perässä tulleet menee ohi.



Eipä tässä taas tämän kummempaa uutta. Ois taas karkkipäivä edessä ja kyllä mä aion ostaa suklaata!!!!



lyyli 39+6 (huomenna on sitten se suuri päivä, jota kohti on porskutettu koko talvi)

Nivuset niin saamerin kipeät, että muistutan todellakin enemmän vaappuvaa pullasorsaa kuin ihmistä! Aamulla työnsin taas vaunuja lumessa (kera kahden lapsen) sellaset viisi kilsaa, ja sitten kun erehdyin sen jälkeen istumaan, niin nivuset jumitti aivan kympillä... Voi päivää! Muutoin toi " lenkki" ei aiheuttanut edes yhtä pientä supistustakaan! Kuinka se VOI OLLA mahdollista?!? Joo, kuten kuulette: malttamaton olen edelleen..! :)



Me ei hommata sitteriä olleskaan. Esikoisella meillä oli sellainen lainassa, mutta nyt kakkosella ei ollut. Laitoin aina lattialle viltin päälle. Lisäruoat aloitin sen verran myöhään, että hyvin pystyi jo syöttötuolissa olemaan. Ja niin ajattelin nytkin tehdä. Paras aktivaattorihan lapselle on aivan puhtaasti lattia!



Meillä mies on mukavasti aina vatsan ja tän olotilan huomioinut. Yhdessä ollaan raskaudet monessa mielessä käyty läpi (mä tietty sen fyysisen puolen, mutta henkisellä puolella miehestä on ollut paljon apua). Mutta vaikka he eivät kasvavaa vatsaa juuri huomioisikaan, niin kyllä se on sitten aivan eri juttu, kun vauvi syntyy maailmaan, älkää huoliko!:)



Noh, nyt tämä pullasorsa vaappuu alakertaan siivoamaan kaaosmaista keittiötä....



tilda 36+5

Luultavasti vauvauutisia ropisee taas pikapuoliin, sen verran hiljaista ollut muutaman aktiivipinoilijan suunnalta...



Mulla oli tänään kontrolli ä-polilla vauvan koosta. Pienihän tuo on, meinaa vähän huolestuttaa (kooksi lääkäri sai nyt 2130g). Kahden viikon päästä taas kokokontrollia. Sydänkäyrä oli ihan hieno tänään, lisäksi pikkuinen mellasteli. Lääkäri sanoi taas, että heti vaan polille, mikäli vauva tuntuu hiljaiselta. Ja taatusti riennän, vaikka keskellä yötä, jos vaan huolettaa.



VAuva oli nyt painunut alaspäin, mutta pää kuitenkin liikkui vielä. Laskeutuminen kyllä tuntuu! Mulla on kolmatta päivää noi alakerranluut niin pirun kipeinä! Nytkin on tuolin ja persuksen välissä lapsosen kumipallo, vähän helpottaa. Onkohan semmoiset jumppapallot kalliita? Hekumoin oikein ajatuksella, että saisi istua semmoisen päällä! Tai sitten pitää hommata pimulle kengurupallo...



Kunpa olisi jo aika saada pieni tuhiseva (tai karjahteleva) vauva syliin! On niin pitkä aika odottajalle! Ja multa hajoaa kuuppa tän huolehtimisen kanssa, arg.



Hyvää vointia kaikille odottajille ja vauvoille!



Tilp. 36+1