***ELOisat perjantaina***

Loppuviikossa taas ollaan ja elokuu on ensi viikolla jo puolessa välissä. Kelit suosivat edelleen, joskin pientä epävakautta alkaa vissiin olla ilmassa. Aika moni meistä on jo nyyttinsä lunastanut, mutta suurin osa palstailijoista taitaa vielä odotella h-hetkeä.



LEM on varmaan nyyttiään hakemassa ,kun ei ole linjoilla ollut muutamaan päivään...



Laskeskelin aamuyöstä, että puolet tapaamisessa olleista elokuisista on jo pyöräyttänyt pienokaisensa maailmaan. Jäljellä ovat Pubu, Calathea, Elo, Air, Ode ja minä. Taitaa tuo tapaaminen vauvojen kanssa mennä lokakuulle, että kaikki ovat ehtineet kunnolla asettua vauvan kanssa. Mutta ehdottomasti haluan tavata teitä ja muitakin kynnelle kykeneviä palstailijoita.



Nyt ei tuo tajunnan virta ole oikein vuolas, joten palaan sitten myöhemmin...Lähden heti aamusta viemään esikkoa jäähallille harjoituksiin.



Opemamma ja vimpula rv 37+3

Huh, olipas taas ansiokkaan pitkä pino eilen!



Täällä ollaan ja yhdessä koossa, varmaan vielä monta viikkoa...laskettuun aikaan vielä kokonaista 13 päivää. Yritän työntää ajatuksen vauvan mahdollisesta ennen laskettua aikaa syntymisestä jonnekin takaraivon takamaille ettei tulisi ihan liikaa innostuttua/jännitettyä.



ONNEA KIRPULLE VAUVASTA!!



Toivottavasti olen muistanut onnitella kaikkia muitakin, ainakin olen yrittänyt pitää jonkinlaista lukua näistä syntyneistä. En oikeasti muista enää kohta mitään muuta kun käydä vessassa

ja potea väsymystä =) Kirpun synnytyskertomus kuulosti aivan ihanan rohkaisevalta. Tähtään siis samankaltaiseen ;)



Me ollaan vietetty ihan oikeeta lomaa kylppäriremontin jälkeen. Oltiin toissapäivänä Turun Caribiassa kylpylöimässä ja vietettiin siellä yksi yö. Istuttiin Aurajoen varrella iltakahveilla ja nautittiin säästä joka oli kuin balsamia. Kaunista tuolla Turussa on, ihana kesäkaupunki kerrassaan.



Eilen kunnostauduttiin miehen kanssa asuntomessuilla. Ihan oikeesti, ihan kun ei tarpeeksi kolottais ja kiristäis joka paikkaa. Nyt nimittäin viimeistään tuntuu että jalat ei mahdu nahkoihin ravattuani 6 tuntia eri asuntojen portaita ylösalas. Huhheijaa. Pari kohdetta jäi vielä käymättä kun jalka ei yksinkertaisesti enää noussut. Omalla kohdalla katse kiinnittyi asuntomessuilla enemmän tuohon sisustuspuoleen eikä niinkään asuntojen pohjaratkaisuihin yms. Minä olen sitä sorttia ihminen että voisin loputtomiin katsella kaikkea kaunista erilaisissa kodeissa. No juu...



eilisestä pinosta...



Lohduttavaa kuulla muidenkin RUOKAHALUN KASVUSTA...suklaa nam, suklaa-mannapuuro nam, jätski nam. Onneksi on mies vielä ollut lomalla niin en ole kehdannut vetää niin paljon kuin mieli tekisi. Ei se mitään kommentoi mutta jotenkin mulla on jonkinlainen itsesensuuri päällä. Hyvä niin, mulla pudotettavaa jää varmaan sellaiset 10kg tästä raskaudesta. Mutta täytyy todeta että kaikista suurin himo on iskenyt nektariineihin. Ja sitten on hiipinyt vanha tuttu himo edellisen raskauden lopusta joka on vihersalaatti, ihan oikeesti! En pääse kaupassa kassalle asti nyhtämättä paria lehvää suuhun. En käsitä, siinä on pakko olla joku ainesosa jota mun kroppani tällä hetkellä kaipaa.



SAIRAALAKASSI...en ole vielä pakannut. Pikkukakkosesta pakkasin lasketun ajan tienuvilla. Pontta pakkauksille saivat vielä supparit joiden johdosta käytiin kerran kääntymässä Jorvissa -vaan ei oikeesti synnytys vielä alkanut. Äh, kassin kanssa pettyneenä kotio ja loppujen lopuksi sieltä kassista ehdin kaivella yhtä sun toista tarviketta ja purnukkaa pois ennenkuin lähdettiin sitten ihan oikeesti johon meni vielä about puolitoista viikkoa ekasta yrityksestä.



MEIKKAAMISESTA...mulla on kyllä molemmilla nyyttienhakukerroilla ollut mukana vähän jotakin meikkivoiteen tapaista, ripsari ja huulikiilto. Kummasti sitä piristyy kun saa vähän väriä naamaan, mullakin nyt varsinkin kun alkaa kolmenkympin puoliväli ihan väkisin häämöttää. Olikos se Opemamma joka myös puhui erilaisten purnukoiden puolesta =) Mutta tässähän jokainen taplaa juuri sillä tyylillään kun itsestä omalta tuntuu.



Eipä kummempia. Vielä on viikonloppu ja maanantai lomaa, sitten alkaa esikoisella tokaluokka ja viettääpä tyttö vielä synttäreitäkin samalla viikolla. Puuhaa riittää.



Hyvää viikonlopun alkua ja vointeja kaikille!



t.tuuli72 ja jumppatyttö rv 38+2

Ihemttelin että mites tuo mies taas lukee NYT:iä mutta niinhän se vaan on taas perjantai. Tosin ensi pe olen mitä todennäköisimmin sairaalassa, mikäli saan sen käynnistyksen ke. En vaan jaksa uskoa että kohdunsuu on auki silloinkaan, ja se vaadittaisiin käynnistykseeni. Eli mulla käynnistystapa olisi se kalvojen puhkaisu ilman lääkkeitä.



Mulla ei sairaalakassissa muuta olekaan kuin purnukoita. Tykkään touhuta voiteiden ja meikkien parissa, ja ajattelin piristää oloani sitten sairaalassa laittamalla nassuni kuntoon. Myös ihanaa suihkusaippuaa on kiva käyttää sairaalan tuotteiden sijaan. Mietin vielä tuota vaatetusta, että pitäiskö ottaa kotiinpaluuasuksi jotain lämmintä, jos vaikka helteet sattuu loppumaan.



Herkuttelusta: Mulle maistuis, mutten uskalla oikein enää herkutella ettei tuo vatsanahka enempää repeä. Paino ei oo noussu pariin viikkoon lainkaan, ja se helpottaa hieman oloa. Toispuoleinen turvotus kun vaivaa siksi, että vatsassa niin paljon painoa, ettei laskimoveri pääse virtaamaan kunnolla.

Viimesiä lomapäiviä vietellään lasten kanssa. Miehellä alkaa loma huomenna. Tänään tuli loma rahat tilille niin niillä täytyy lähteä heti shoppailemaan. Koululaiset tarvitsevat vielä yhtä sun toista.



Ens viikolla alkaa maanantaina nelosen srk:n kerho, muilla tiistai koulut ja eskari.



Viime yönä ei tullutkaan nukuttua yhtä hyvin kun pariin edelliseen yöhön. No kaipa se tästä. Jos ens yönä sitten nukuttaisi paremmin.



Olo on ihan hyvä mitä nyt vähän malttamatonettä koska se lähtö tulee. Pelkään kovasti että lähtö tulee just ma ja ti välisenä yönä. tai tiistai aamuna kun koulut alkaa.



Joku puhui mieliteoista. Mulle tullut himo herneisiin. Niitä pitäis syödä litra kaupalla. Tänäänkin tarvii sen verran poiketa torilla että saa herneitä.



Jaahas nyt menoksi että keretään käydä kaikki kaupat läpi ennen kuopuksen päiväunia. Jos tänään ostais sen namipussin ja limpparin sinne kassiin ja ne vaikka säilyis siellä. Toivossa on hyvä elää.



puuhis ja lauma 97,99,00,02,05 ja pikku-ukko 39+1

MEIKIT ei kuulu minun sairaalakassiin, en meikkaa muutenkaan kun hyvin harvoin.



SYNNYTYS kyllä jännittää... tai ei oikeestaan synnytys vaan se lähteminen, sitä en ole ennen kokenut... ja tosiaan se et jos synnytys käynnistyykin päivällä ja esikko roikkuu jaloissa, ei kiitos. No mutta mie kyl olen 99% varma että menee taas käynnistykseen ni ei sitä ongelmaa.



KEKSISYÖPPÖ meni miun eiliseen ansaan.. kävin ostaa sille ison pussin lakuja ja kas kummaa keksit on säästyny, lakut ei :).... (tätä vinkkiä saa jokainen soveltaa ihan vapaasti)... ja VILLA niitä keksupaketteja on menny jo MONTA :).



Miepä olin jo aamuyöstä synnytyssalissa :). Siinä ne miule kohdunkaulanpuudutteen iski ja sen jälkeen loppu supistukset ni tää lähti kävelee :) :) :)... että semmossii unia täällä.



hanneli ja natikka 40+5 (oonkohan mie ees oikeesti raskaana??? synnytän vielä pelkän pierun...)

Täällä on jo monella vauva-arki alkanut :).



Itse vielä odottelen synnytystä käynnistyväksi ennen joulua, nyt 40+4. Menkkakipua ja mahan sekaisin menoa kummempia oireita ei minulla ole ollut, ja sitten satunnaisia kipeämpiä suppareita.



Painoarvion mukaan ultrassa 40+0 vauva olisi semmoinen 4200, joten mielelläni yliajalle en haluaisi joutua! Mutta olihan täällä onneksi moni isonkin vauvan synnyttänyt alakautta ihan menestyksekäästi.



Aika kuluu hitaasti, ja joka päivä tämänkin sivuston uutiset tulee luettua, joskin harvoin kommentoitua. Mutta ihmeeltä se tuntuu, että juuri tehtiin plussatestit ja nyt ne alkaa sitten konkretisoitumaan oikeiksi vauvoiksi.



Hyvää viikonloppua ja suppareita kaikille!

Täällä sitä notkutaan taas. Tänään saadaan varmaankin taas vauvauutisia.



Meidän perhe on sitten kesäflunssassa, niin kun tätä tähän vielä kaivattais. Mies valitteli jo toissa yönä oloansa ja eilen tyttö oli ihan omituinen. Kuumettahan se sitten oli. Panadolin jälkeen oli kyllä sitten jo ihan virkeänä. Mies pyöri viime yön ja niisti vähän väliä ja enkös sitten aamuyöstä itekin havahtunut arkaan kurkkuun. Nyt on ihan pöhnä olo. Toivottavasti ei tuu kuumetta, jota mulle yleensä tulee herkästi. Nyt ei todellakaan olis hyvä hetki synnyttää... Ei oo heleppoa!



Pohdin tuota Kirpun (toivottavasti meni oikein) synnytystä. Siis että kahdeksaan senttiin auki suht helposti ja sitten muutaman minuutin ponnistus. Kelepais! Voi kun sais valita oman synnytyksensä. Mullakin alkaa olla pientä rimakauhua vaikka omalla painollaan se sitten menee, kun tilanne on päällä. Hirvittää nyt vaan, että kauanko menee tällä kertaa, ehdinkö saada kivun lievitystä (elikäs epiduraalin), pääsenkö toivomalleni jakkaralle ja miten jaksan ponnistaa. Vauvan ja oma vointikin on mielessä... KYSYMYS: Toissynnyttäjät tai jo elokuisen saaneet, mikä teidän mielestä oli yllättävintä tai inhointa omassa synnytyksessä? Mie olin esikoista tehdessä yllättynyt siitä ällöstä hajusta ja siitä kuinka veristä hommaa se on. Veren ja lapsiveden haju tuntui leijuvan vielä pitkään ympärillä. Tällä kertaa oonkin varustautunut mielestäni puhtaan raikkaalla Doven perussuihkugeelillä. Tykkään, että se saa oikeasti puhtaan olon aikaan.



Sairaalakassiin oon miekin pakannut jotain meikkiä. Ilman että sudin jotakin kammoihin silmänalusiini, en lähde juuri mihinkään. Ihan oikeasti, miksi ihmeessä mulle on siunaantunut punajuurenväriset silmän aluset, nukuin tai en... Ja jos siihen keksitte konstit ja aineet, miten saan häivytettyä niin vink-vink!



Lähenpä hakeen lohtuhaleja tytöltä. Tuli läheisyydenkaipuu! Palataan.

Pirteää porukkaa täälläkin heti aamusta :)



Meikeistä: Kyllä mäkin ajattelin jonkun ripsivärin ottaa mukaan sairaalaan ja jotain muutakin ehkä. Tulee itsellekin hyvä olo jos jaksaa laittaa itseään, ainakin kotiin lähtiessä sitten. Mutta se on niin suhteellista, meikkaan ja laitan jos jaksan.



SYNNYTYKSESTÄ: Aika moni on suhteellisen " helpolla" pyöräyttänyt elokuisensa. Tai sitten ne säälii meitä vielä odottavia ja kertoo vaan kaunistellun version ;D Mä alan olla ihan varma, että ainakin mulle osuu kamala parin vuorokauden puserrus :( Kunhan kuitenkin saisi tämän vauvan edes ulos.



Esikoiselle pitäisi hommata koulutarvikkeet. Reppu on jo, mutta penaalia ja muuta pitää vielä käydä katsomassa. Onhan sillä vanhojakin, mutta musta oli itse aina lapsena kivaa saada joka syksy uudet koulutarvikkeet, siksipä jatkan samaa linjaa myös omille lapsille. Turhaahan se on, mutta kuitenkin.



Mutta aamupalalle tästä pitää puikahtaa. Kenen vauvauutiset mahtavat olla seuraavana tiedossa?



Jamssa 39+6

neuvola kuulumiset: hoitaja oli eri mut tooooosi kiva,painoa oli tullu normaalisti ja hemppari 139 :O olin ihan äimänkäkenä.. vauva on laskeutunut erittäin syvälle lähtö kuoppaan,hoitaja sanoi kuhan tajuis lähtee tulee ettei kasva kauheen isoks :) tuli ilonen olo että lähtö sitten voi kummiskin tulla millon vaan...;)

eli kaikin puolin kiva päivä tiedossa..

nyt sumpin keittoon :P

k.h.p ja iteppäinen tärppi 37+5

Onnea kovasti taas uusille vauvoille ja tietysti koko perheille!



Lämmintä riittää vieläkin, vaikka toisaalta on jo syksyinen fiilis. Tänään pitäs jaksaa tehä vähän kotitöitä ja kaupungilla meinattiin käveleksiä kaverin kanssa. Saas nähä, miten paljon on turvotusta sitten illalla. Turvotus on nyt selvästi tullut esiin viimesten kahen viikon aikana. Ja samalla on vessareissutkin öisin lisääntyneet. Muutaman tunnin välein saa pompata vessaan.



Sairaalakassia oon pakkaillut vähäsen. Nyt siellä on lähinnä just niitä purkkeja, hygieniajuttuja ym., mut vaatetta en oo vielä varannu. Kun tietäiskin, mitä varata. Lämmintä vai vähemmän lämmintä? Ja mahtuukohan synnytyksen jälkeen jo tavalliset vaatteet vai pitäskö kassiin pakata äitiysvaatteita? Mie oon kyllä varannut niin ison laukun, että voi olla, että siitä tulee jotain kommenttia.



Ai muillakin on edelleen hyvä ruokahalu? Kun mie jo mietin, että mites miulla on jatkuvasti nälkä. Saa oikeesti tankata vähän väliä jotakin, ettei tuu heikko olo. Ja hellekään ei yhtään oo vähentänyt syömistä. Apua, jos vauva nyt ottaa kunnon kasvupyrähdyksen vielä tässä lopussa, kun miusta tuntuu, että se on nyt jo riittävän iso alateitse pyöräytettäväksi. Onko muuten niin, että tässä lopussa vauva kasvaa vauhdilla vai hidastuuko kasvu? Kun tuntuu, että eri lähteissä on erilaista tietoa kyseisestä asiasta.



Nyt pitäs käydä touhuumaan jotakin, ettei mee koko päivä istuskellessa ja kaikki hommat jää illaksi. Supistuksia jo odotellen, vaikka laskettu aika onkin vasta kuun lopussa.



Babyperhonen ja Onnikki rv 37+5

Piti vielä tulla siulta kysymään, että onko siulla jo ollu selkeesti kipeempiä suppareita tms. merkkejä siitä, että vauva tuliskin jo aiemmin? Mietin vaan, kun samoilla viikoilla mennään ja vauva on täälläkin jo pää lantiossa. Miulla oli eilen neuvola ja sanoi, että hyvin on asettunut paikoilleen. Mutta kun mitään merkkejä ei synnytyksestä vielä oo tuntunut. Jotenkin jo oon asennoitunut siihen, että syyskuulle menee, vaikka kovasti toivon, ettei menis.



Babyperhonen taas

no mulla on ainoostaan ollu 1 " kipee" supistus,muuten ollu päivittäin noita kivuttomia,mut jaksan toivoo ettei tarttis kauheen kauaa ootella,pitää alkaa äitillä kyläilee enempi ku asuu 4 kerroksessa eikä hissiä ;)

häpyluut on kyllä niiiiiiiiiiin kipeet että sen tuntee kuinka pää painaa,ei oikeen saa öitäkään nukuttuu ku sattuu joka liikahdus,mut peukutellaan molemmille ettei tartteis ootella kauaa :)

mulla oli 31.7 painoarvio 3.1kg!!! että toivotaan ettei kauheesti enään tulis..

Mukavaa että on perjantai, saa miehen taas viikonlopuksi kokonaan meille omituksi. Hassua, kun nyt ei ole mitään suunnitelmia kun ei oikeen semmosia kannata kauheesti tehdä. Onnea taas uusille nyyttinsä saaneille, ihanaa!



KIVUISTA

Onko teillä muilla tuolla alapäässä semmosia puukoniskun tuntuisia kipuja? Mulla oli eilisilta aika paha, yritin kyykistää jotain maasta ja huusin kivusta kun tuntui tosi pahalta. Liekö se vauvan pää niin alhaalla vai mitä oikein on. Aina kun lähden liikkeelle, sattuu tosi paljon. Sitte on ollut menkkamaista kipua, yhtenäistä jomotusta alaselässä ja alapäässä ja maha menee kyllä välillä yhtäaikaa kovaksi. Olen aika pihalla näiden tuntemusten kanssa kun ykkönen oli perätilassa eikä mitään kolotuksia ollut edes vko 39+0 jolloin hänet leikattiin. Tämä kakkonen on nyt kuulemma tosi alhaalla ja ihan oikeinpäin joten liekö se syynä tähän eroon tuntemuksissa. Onhan tuota ikääkin tietysti tullut parisen vuotta lisää... Mietiskelin illalla että mistä mä erotan sen supistuksen kun on noita kipuja että joutuu oikeen puuskuttamaan. Kai ne sitten kovenee niin koviksi ettei tartte miettiä? Illalla vaan ajattelin että jos nuo puukoniskuntuntuiset kivut onkin kohdunkaulan avautumista ja vauva syntyykin yhtäkkiä etten ole huomannut mitään...No, lienee aika utopistinen ajatus.



Joku kyseli että kannattaako ottaa muita kuin äitiysvaatteita mukaan paluuvaatteiksi - minusta ei, itellä ainakin oli ykkösestä vielä n. 5kk kokoinen masu kun kotiin tulin. Joten otin mukaan vaan alusvaatteet, muuten käytin sairaalaantulovaatteita kotiinpaluuseen.



Mulla on semmonen olo että tämä vaavi saattaa täältä melko pian tullakin, toisaalta onkohan kaikilla semmonen olo? On niin erilaista kun ei tiedä milloin se tulee. Ykkösen syntymäpäivä kun sovittiin pari viikkoa etukäteen. Ehkä kaikilla on semmonen olo ja sitten on ihan hermo pinkeenä kun joutuukin odottelemaan yliajalle...



Papuna 38+1 (huiii....tuntuupa hurjalta kirjottaa näitä viikkoja)

Olipas kiva terkkarikäynti :( Painoa tullu viikossa 2300g! Tosin viimeeks eilen valitin et turvotuttaa ja jalat olikin kipeet eikä nilkoista voinu melkein taivuttaa. SF-mitta sama 32cm, mikä se on ollu viikosta 36 lähtien. Ihan pikkasen oli alapaine noussu, mut ei huolestuttavasti. Pissa puhdas. Vauva hyvin alhaalla, ei kuulemma oikein alemmas pääsiskään. Täti oli kuitenkin huolissaan tuosta painosta. Antoikin seuraavan ajan jo heti tiistaiksi ja sanoi et jos jotain tulee ni pitää HETI soittaa. Ihan ku en niin tekis muutenkin :) No, nyt on vasta 38+2, viikon päästä voisin ehkä jo synnyttää.

Hanneli: ne mun supparit loppui sitten eilen, mut ei ilmeisesti löytäny perille? ;)



Sairaalakassi on täällä ollu pakattuna jo hävettävän kauan... ripsivärin sinne meinaan meikeistä vaan laittaa, jos vaikka sais vielä tänään aikaiseksi värjätä kulmat.

Puhelimen laturi oli jollain listattuna -kiitos, olisipa unohtunut...



Neuvolakuulumisia: paino oli laskenut viimeviikosta pikkasen, samoin hemppa -jatkossa 2 rautalääkettä/päivä, sf-mitta oli taas tullut 1 cm alaspäin...

Siinä vauvan pään kiinnittymistä kokeillessaa terkkari sanoi vauvan olevan todella alhaalla ja sitten rupesi neuvomaan, että kannattaa pitää pyyhettä jatkossa lähettyvillä, sillä tämä saattaa tulla syöksyllä pihalle ja silloin olisi vauvaa lämmittävä pyyhe saatavilla... APUA! Tuli olo, että nyt tämä emäntä lähtee sairaalalle ja mikäli eivät ota sisälle, niin leiriydyn ovelle, iteksenihän en tätä synnytä -hyvässä lykyssä mies olisi pyörtyneenä vieressä ja lapset ihmettelisi et mitä se mutsi touhuaa.. ei kiitos!



Neuvoi sitten, että tänään tai huomenna voisin mennä äitipolilla käymään ihan tyhmänä ja pyytää tsekkaamaan kohdunkaulan tilanteen... siitä ronkkimisestahan saattaisi sitten käynnistyä. Kaulaa oli 2 viikkoa sitten jäljellä 1,5 cm ja auki oli ulkosuulta 1,5 cm, koko ajan on juilinut, mutta vähemmän kipeästi (minulla aika korkea kipukynnys) ja vauva laskeutunut joten ei tietä mitä tuolla on tapahtunu...



No, nyt on taas jauhettu siitä että nyt se tulee, nyt se tulee... Minäkin täällä varmaan vielä syyskuun puolella kärvistelen...



emma-liinu

Papunakos se kyseli, millaisia tuntemuksia muilla on. No, tässä listaa omista tunnoista:



* kivuttomat supparit (vatsa kovenee, paineentunne alapäässä) - useita päivässä, pääosin iltaisin

* vihlaisuja alapäässä (veikkaisin, että on sun mainitsemiasi puukoniskuja, vaikkei musta niin pahalta tunnukaan) - muutamia päivässä

* kivuliaat supistukset (etenkin nivusten tienoilla eli ihan alavatsalla) - ollut vasta muutamia ja kaikki tulleet öisin

* menkkamainen jomotus (eilen huomasin ekan kerran, toistui tänään) - ei liity supistukseen ja kuvailin sitä neuvolassakin, että " ihan kuin olisi kuukautiset mutta vuoto vain puuttuu"

* alavatsasärky (erilaista kipua, joka tulee yleensä vain rasituksen yhteydessä, esim. imurointi)



Em. jutuista kivuliaat supistukset ja menkkamainen jomotus ovat ainoita, jotka ovat tulleet ihan viime aikoina. Ts. kaikki muut kivut ovat toistuneet aika ajoin ja viime sisätutkimuksessa rv36 ne eivät ainakaan olleet saaneet mitään aikaiseksi kohdunsuulla. Jospa nää tuoreimmat kivut sentään entelisi jotain edistystä...



Muuta: SAIRAALAKASSIA en ole vielä pakannut, tosin lista on olemassa siitä mitä pitäisi ottaa mukaan (ja mun on ihan turha ostella mitään keksejä tai suklaata valmiiksi, kun todennäköisesti söisin ne kuitenkin ennen lähtöä...). VAATTEISTA muistelen, että viimeksi tulin kotiin ihan verkkareissa eli vatsa oli kuitenkin kutistunut aika paljon. Nyt kyllä ajattelin ottaa mukaan äitiyshousut (tai kahdet, jos toiset sotkeentuu matkalla).



EKA SYNNYTYSKOKEMUS: muistan siitä sen, että tuskaisin vaihe oli ilman muuta käyrällä makuu sairaalaantulon jälkeen. Kotona selvisin kivuista kävelemällä ympäriinsä, mutta siinä sängyllä maatessa tuli oksennus jos toinenkin supistuskipujen takia. Toinen asia mikä on jäänyt mieleen, oli melko pitkä ponnistusvaihe (37 min) - näihin eloisten kertomuksiin verrattuna siis TOSI pitkä! Ja niin turhauttava... Kolmas asia onkin positiivisempi, eli olin yllättynyt, miten kivuton ponnistusvaihe ja jälkeiset ym. oli epiduraalin ansiosta. Toivon mukaan ehtisin tälläkin kerralla saada puudutteen!



Siinäpä sitä juttua.

Kerttukasperi ja Onni rv 38+3

Odelle jaksamista flunssan kanssa. Ikävä sairastaa just nyt kun muutenkin olo on raskas.



jamssan teksti alkoi minua hymyilyttää. Aina näin syksyisin fiilistelen Tiimarin mainosta katsellen. Kaikki ne kynät ja kumit ja vihot.. en muuten kaipaa koulun penkille mutta tosiaan näin syksyisin iskee haikeus. lapsena olin aina tarkka repusta ja penaalistani.



Nyt on pakko hehkuttaa. Leivoin tänään pullaa ja se ONNISTUI! teistä jotka olette kovia leipomaan mun hehkutus saattaa kuulostaa hassulta mutta mulle tuo peruspullan leipominen on ollut aina jonkinlainen koetinkivi. Muistan kun ensimmäisen kerran leivoin miehelleni pullaa (rakkauden huuruissa, oltiin hetki jo seurusteltu). kovasti näin vaivaa ja lopputuloksena oli pieniä kokkareita jotka olivat kovia kuin betoni. Mies urhoollisesti sanoi, että kyllä niitä voi syödä kunhan kahviin ensin kastaa... Ritarillista eikö =)



eilen oli puhetta kun taloudesta aina herkut katoaa. Meillä mies ja poika ovat huonoja syömään makeita joten ainoaksi vaihtoehdoksi taitaa jäädä meidän kissa. Muuta syytä en pitkien pohdintojen jälkeen ole keksinyt. Pentelen katti on niin ovela, etä vaikka kuin kaapin perukoille piilottelisi karkkipussit ym niin seuraavan kerran kun pussia etsit niin se löytyy avattuna tai sitten se on hävinnyt KOKONAAN!!!

Mä olen käynnyt monia pitkiä keskusteluja Alman kanssa mutta kissa-neiti vaan kallistaa päätään ja ei ole ymmärtävinään.



Näin täällä tällä kertaa. raskausrintamalta ei mitään uutta.



pubu ja Unski rv39

joku on nyt vetäny välistä ne supparit, kuka se on ollu???? Kuka ei ole tänään vielä pinoutunu??? *lähtee metästämään supparirosvoa*.... Mie varmaan muuten pystyttäsin teltan sairaalan pihalle jos tuolleen neuvolassa ovat sanoneet, että pyyhkeen kanssa sitten käyt kaupassakin jos siinä kassalla alkaa syntyä, ja hame päällä ni ei tarvi housuja heittää! HUI!!!!! :) 8/

Tulin tänne väsyneenä ja sivusilmällä lukemaan teidän juttuja.



Tsemppiä kaikille yliaikaisille ja toivottelen paljon suppareita :)



Meillä oli tänään eka neuvola vauvan kanssa. Olinpas ylpeä kun saatiin vauvalle neuvolakortti, jossa oli jopa hänen oma sosiaaliturvatunnus. Ei ole viivaa näillä vuonna 2000-> syntyneillä vaan A siinä välissä.



Vauva ei ole vielä saavuttanut kolmen kilon syntymäpainoa ja sen takia mä nyt yritän imettää ihan koko ajan eli paljon muuhun ei aikaa sitten jääkin.



JA SYNNYTYKSISTÄ: Mulla oli hyvin sujunut nopea ensisynnytys tosin käynnistetty jonka takia ehkäpä supistukset oli todella kivuliaita. Avautumisvaihekin oli epälineaarinen ja loppua kohden niin nopea etten ehtinyt oikein ajoissa saamaan epiduraalia. Eli avautumisvaiheen kipu oli mielestäni synnytyksessä se hirvein juttu. Minun kivunlievitykseni kun oli sinne jonnekin 8-9 senttiin asti ainoastaan ensin heikko ja sitten vahvennettu ilokaasu eli pää kunnolla sekaisin ;)



Pia



ja tosiaan sitten joskus kun kaikilla on nyytit kainalossa niin olisi ihan kiva varmaan sitä tapaamista järkätä joskus lokakuussa vaikkapa :)



p.s. ja babyblues ehkä hieman iskenyt kun aloin neuvolassakin itkemään voitteko kuvitella ;)

ihan varmana........ oisitte ottaneet mukaan *byääääääh*