*+*+*PikkuEnskojen alkuviikko*+*+*
[color=#8B008B]Aloitetaanpa uusi pino jo näin yöllä.. ;)
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=93&m=10868268&p=2&tmo…
Edelliset jorinat..
Mammis & Oona jo unten mailla [color=red][size=3]♥[/size][/color] [/color]
Kommentit (33)
Ihan järkyttävä sadepäivä tänään. Olin sopinut yhden kaverin kanssa, että kävellään kärrykerhoon. Toista kertaa ikinä laitoin meidän vaunuihin tai siis nykyään jo rattaisiin sadesuojan. Emmi nukkui kun lähdetiin, mutta heräs matkalla. Ja sillä on nykyään sellainen tapa, ettei voi pitää jalkoja vaalatasossa, jos on hereillä. Siis eilenkin sai ne kaivettua korvan viereen, vaikka oli vaunuissa ja makuupussissa ja siitä oli vetska ylös saakka kiinni. No tänään sitten tosiaan heräs kesken matkan ja alkoi tunkemaan niitä jalkojaan ulos pussista ja sai ne sitten ulos jopa sadesuojan alta. Niin sitä sitten oli ihan lits-märät sujat, kun päästiin perille. =S
Aurora: Emmi on syönyt jo hyvän aikaa, siis varmaan puoli vuotiaasta saakka aamulla puuroa (lusikallisesta pariin desiin kerralla, miten sattuu maistumaan), lounaalla ja päivällisellä noin pikkupurkilliset liha-kasvissosetta, välipalalla hedelmäsosetta ja illalla taas puuroa samaan tapaan kuin aamullakin. Maitoa menee ja on mennyt 5-8dl päivässä. Eli on kyllä tuo neidin hyväksi sanottava, että on ollut aina hyvä syömään, vaikke i ne kökköiset ruuat vielä niin maistukaan. Kun tuo meitin ukko lähte täihin, niin soittelen sulle, niin sovitaan tärskyt! Toivottavasti muuten teidän sotasuunnitelmat tehoaa!
Serellä on ollut rankkaa - ei sais nauraa, mutta tosiaan sait kuvailtua tilannetta hersyvästi! =D Jaksuja sinne!
Leenis oli päässyt tuulettumaan reissunpäällä - tekee ihan sikahyvää! Kiva kuulla, että Roopen huudot on vähentyneet! Emmi on kans huutojensa jälkeen osannut vaatia palvelua. Nyt on helpottanut hirveesti, kun likka on istunut jo pidempään ja vallankin, kun pääsee nyt kontaten valloittamaan maailmaa. =)
Han, tiedän tunteen, kun kuulee sen muksauksen ja huudon - been there! Mutta onneksi nuo vauvat on lujaa tekoa, eikä ne enää sitä hetken päästä muista. Emmikin siis putos silloin, kun vasta oli oppinut kierähtämään, enkä uskonut, että vois niin nopeasti ja monta kertaa lierähtää.
Taas tilanne, ettei sais nauraa, mutta nään silmissäni Noelin katollaan pinniksessä. =D
Nincalle voimia koiruuden kanssa- toivottavasti kaikki on hyvin! Kaiken maailman idioottihuomautuksia ihmiset päästeleekin suustaan. =S
Mooli: onpas tosiaan samaa kaliiberia meidän tirpat. =) Emmi on kyllä oikeastaan aina tykännyt olla vaunuissa ja nukkunut niissä. Jossain vaiheessa oli aika, jolloin saattoi tunnin sisään huudella vaikka kymmenen kertaa hissutusta, mutta liikkuvissa vaunuissa on tykännyt ja nukkunut aina. Shoppailu niin ei ole kyllä onnistunut, sillä jos vaunut on pysähtyneet, on silmät auenneet heti. Kun sitten unet oli nukuttu, niin alkoi olla tylsää. Jossain neljän kuukauden jälkeen aloin silloin tällöin nostaa vähän selkänojaa, jotta neiti näki maisemia. Ja aika aikaisin (en kyllä enää muista tarkkaan koska) aloin sitten nostaa aika laillakin selkänojaa, jos uni loppui kesken matkaa, sillä jonkun kerran jouduin kantamaan likkaa ja työntämään vaunuja aika kaukaakin kotiin. Edeleenkin vaunut on sellainen, missä mummikin saa Emmin vaikka iltaunille. Nykyään päikkäreille voi vaan pistää vasta tosi väsyneenä, sillä muuten neiti alkaa kontata vaunuissa. Ja valjaat on pidettävä kiinni koko ajan, ettei pääse putoamaan.
No juu, jos yrittäis mennä tänään ajoissa nukkumaan, kun aamulla on mun herätysvuoro ja Emmi on viime päivinä herännyt jo puol seiskan aikaan. Näkymisiin!
-Amy ja Emmi, 9kk+
[color=#8B008B]Kotiuduimme Oonan kanssa mökkikeikalta tänään.. Meni vaan tovi taas neitiä syöttäessä ja nukuttaessa rankan reissun jälkeen että ehdin vasta nyt surffailemaan, ja siis olen nyt surffannut about tunnin kun luin pinot... ;) Matkat meni hienosti, vaikka Oona valvoikin puolet matkoista (6h yhteen suuntaan, eli n. 3h oli hereillä). Perillä oli paljon sukulaisia, Oona meni sujuvasti sylistä toiseen ja hymyili & jokelteli erittäin iloisesti. :))) Nyt on kyllä ihana olla taas kotona!
MOOLI ¿ ei me IHAN Ouluun asti olla menty, mutta melkein. ;) Oona tosiaan on aika hyvä reissaaja, täytyy olla tyytyväinen että ei tarvitse hirmusti itkeskellä reissussa.. Mitenkäs teillä meni mökkireissu kavereiden luo?
HAN ¿ miten teidän muutto sujuu/sujui? Meillä mun isä + miehen kaveri kantoivat kahdestaan meidän pianon kun muutettiin!!! IIK! Olin kyllä vähän kauhuissani, mutta kevyestihän tuo näytti menevän ja ilman liinoja vielä.. Huh huh.
VIIPERO + HAN (ja kenties muutkin) ¿ olkaa onnellisia että teidän painoindeksi on siellä ¿normaaleissa¿ lukemissa, nimittäin mun on tällä hetkellä 29. :( Elän kyllä positiivisesti siinä uskossa että kunhan nyt elokuun puolivälistä aloitan taas jumpan ohjaamisen + hillitsen herkkuhimojani, hoikistuisin hieman ja pääsisin vähän näistä mahamakkaroistani eroon..
PAJUSKA ¿ onkos teillä nyt mennyt paremmin yöt sen KE-TO välisen yön jälkeen? :S Ettei Eemeli ole ihan hirmusti valvottanut..
JUSKA ¿ mäkin pidän itse asiassa vieläkin joskus (kun on kylmiä päiviä) mun yksiä H&M:n mammafarkkuja! :) Ne nimittäin oli tosi tiukat, ei tainneet enää viimeisinä 3:na raskauskuukautena mennä edes päälle. Väliäkö tuolla, kunhan on hyvä olla vaatteissa, sama se mitä ne on sanon minä! Mutta kiva kun pääsit shoppaileen!!! Mä aattelin tilata taas H&M katalogista laskulla jotain kivaa.. ;) Ääk..
SERE ¿ mä taidan oikeesti joskus tulla Ouluun! Siis mullahan on siellä kummivanhemmat x 2, bestis serkku sekä paljon muutakin sukua ja lapsuuden ystäviä.. Aattelin että voitais ihan hyvin Oonan kanssa vaikka lentää syksyllä käymään, jos löytyy halpoja lentoja ja neidin lennot Kreikkaan onnistuu.. ;) Sit treffataan! Aika lähellä me silti käytiin taas, about 150km Oulusta.. ;) Onkos Mimsunkin mieliala parantunut siitä TO-aamusta?
Kiva kuulla että MERIHEPAN Kaverikin alkaa jo vähän nukkumaan.. Ne ekat pitkät unet kun tulee niin on melkeistä pakko mennä tarkistamaan että vieläkö se pieni hengittää.. ;)
Mun on pakko taas ihmetellä että MIHIN TÄÄ AIKA MENEE!!!???!!! Siis NINCA teidänkin Joona on jo NIIN ISO!!! ;) Uskomatonta.. Ja AURORAN Oliver on jo kohta yli 6kk! Apuva..
PI-KI ¿ jokos te ootte reissusta palailleet? Miten meni? Hei, mehän voidaan tsempata toisiamme jos aletaan laskemaan Painonvartijoiden pisteitä!!! Siis, mä alan kyllä vasta sitten kun imetys vähenee, aikaisintaan siis silloin kun Oona alkaa popsimaan kiinteitä, mutta nyt lähitulevaisuudessa pitäisi lopettaa kaiken sortin herkut.. Ootko mun virtuaaliomatunto???
Voi kun ELOVENAN Rasmuskin on jo 6kk! Ja hienot mitat!!! :) Tulkaa kuitenkin visiteeraamaan tänne pienten puolelle jookos, ettette ihan kokonaan katoa..
TINSULA ¿ teilläkin on rokotus pahemmitta tuskitta kärsitty! Hienoa! Hauska seurata muiden saman ikäisten mittoja, Oonallahan vastaavat mitat oli 61,8cm ja 6830g.. ;)
KANDI ¿ kuulostaa hyvälle sun pisteen laskun aloitus!!! Tsempityksiä sinne!!! :)
AMY ¿ varmasti töihin meno tuottaa meissä kaikissa äideissä ristiriitaisia fiiliksiä. Mä oisin toisaalta tosi innokas menemään töihin jo nyt, mutta en mä Oonan aamuista ja ihanista päivistä haluaisi luopua vielä PIIIITKÄÄÄN aikaan.. Toivottavasti nähdään treffilöillä!
IIDA-LINNEA oli päässyt nauttimaan asuntomessujen annista ja vielä uuden pesukoneenkin! WOW! Minäkin haluaisin uuden koneen, mutta tosiaan ajattelin sinnitellä niin kauan kun vanha hajoaa tai sitten voitetaan lotossa.. ;)
Ok, nyt on parempi mennä tutimaan. Hei, jos joku haluaa treffiseuraan tällä tai seuraavalla viikolla niin me ollaan Oonan kanssa innokkaita!!! ;) Huomenna yritän päästä päivällä taas piipahtamaan bodypumpissa kun mies on kotosalla.. Illalla pitääkin mennä vauvauinnin info-tilaisuuteen ihmettelemään.. ;) Löysin muuten Cittarista IHANAN uikkarin Oonalle, en vielä ostanut sitä kun ajattelin että käyn kurkkimassa vielä jonkun Prisman Sellossa tai Ompussa. Siis sellanen painiuikkari, vaaleanpunainen ja Iines rinnuksissa.. IHANA! [color=red][size=3]♥[/size][/color] [color=red][size=3]♥[/size][/color] [color=red][size=3]♥[/size][/color]
Mammis & Oona [color=red][size=3]♥[/size][/color]
P.S. Missä viilettää kesänvietossa KESIS, LEENIS, MAKKARA!?!?!
- MAKKARA ¿ onko teillä ne raivarit helpottaneet?
- KESIS ¿ saataisko me Oonan kanssa teistä Lennin kanssa seuraa nyt syksyllä esim minilattareihin? ;)[/color]
[color=CD1076]Jaahas..uutta viikkoa työntää taas..
Vähän meinas vetää hiljaiseksi toi viikonlopun kauhee kohu täällä palstalla. Ihan vaan siis siinä mielessä, että prkl sitä ollaan täällä tiukassa syynissä. En mä meinannut jaksaa uskoa, että jotkut kyttääjät tosiaan lukee näitäkin viestejä silmät verestäen ja muistiinpanoja tehden jos vaan sattuis löytyyn jotain huomauttamista. Taivas ylistäköön jos sattuis löytymään jotain niin herkullista, että voidaan jo mainita sana VIRANOMAINEN! Täytyy sanoa, että jollain ihmisillä on kyllä valtavasti aikaa ja viitseliäisyyttä. Mä taputan jo itseäni olkaan jos jaksan lukea molemmat pinot ja edes toiseen kommentoida. =D No joo. Pläh. Piuh.
Mä saan tänään uuden puhelimen! Kylläpä voikin pieni asia ilostuttaa jo etukäteen..=) Miehen pitäis muistaa kans jonkinlaiset hyllyt Emiliinan vaatteille tonne makkariin kun alkaa se tila loppua, mutta uskoisin kahden asian muistamisen olevan liikaa joten tänään tulee vaan puhelin.. =D Jey!
Eilen yritettiin laittaa Emiliina ekaa kertaa omaan sänkyyn nukkumaan. Jäi sinne nätisti touhuamaan sitten ja me kuunneltiin makkarin ovella hiljaa miehen kanssa, että hyvinhän tää menee. Pelailtiin sit olkaarissa vähän iltapleikkaria ja ihmeteltiin jotain pikkuääntä makkarista. Noh..mentiin vilkaiseen ja siellä meidän vauveli yritti olla iso tyttö ja pusersi kaksin käsin unirättilehmää ja nyyhkytti hiljaa siihen. VOIH!!!! Mama kaappasi heti tytön syliin ja lähdettiin vielä tissittelemään. Arvaakohan kaikki miten sit kävi? No meidän välissähän se vielä nukkuu..Meidän pieni!!! Ei sydän kestä niitä pieniä surullisia silmiä!!!! Jos katsotaan muutaman viikon kuluttua uudelleen..=)
Nyt ei muuta tälle aamulle. Toivottavasti oli tarpeeksi minä, minä, minä-juttua. =) Pitääkin kopsata tää tällaisenaan molempiin pinoihin kun torstaina kuulutaan sit jo isojen pinoon..Apua! =)
Oikein mukavaa maanantaita kaikille!
t. poppis ja Emiliina piirua vaille 6kk
Mammiksen reissu mennyt hyvin!=) Kaikilla sujuu reissut niin hyvin ja lapset on kiltisti.... *kateellisena kuuntelen*
Me oltiin lauantaina Korkeasaaressa reissussa klo 11-19. No meidän O ei edelleenkään nuku vaunuissa=( Koko päivän aikana nukkui yhden aikaan 15min ja puoli neljän aikaan 20min, jos sitä nyt voi nukkumiseksi sanoa kun silmät meni vähän kiinni. Ja sitten kun tietty oli niiiiin väsynyt, päivän ruokasaldo oli 40ml maitoa ja 1 prk sosetta. Siis mitä ihmettä mä teen tolle lapselle kun nukkuis vaan sängyssä, ei suostu nukahtamaan vaunuihin vaikka ois kuinka väsy??!! Eli ei syö eikä nuku jos ollaan pitkään reissussa. Pitääkö nyt vaan mennä lapsen ehdoilla ja tehdä lyhyitä visiittejä sen aikaa kunnes alkaa uni maittaa taas vaunuissa? Vai alkaako enää ikinä?=(
Vai ei Poppiksella onnistunut omaan sänkyyn meno;) Osaan kuvitella et on varmaan hankalaa (ehkä enemmän äidille kuin tyttärelle=) ), meillä O oli niin pieni (5vkoa) silloin kun meni omaan huoneeseen ja sänkyyn että nyt ei nuku muualla. Ei siis nukahda meidän väliin vaikka haluaisin. Kitisee kunnes oma sänky ja oma mobile näkyvissä:=)
Amy, treffataan nyt ennekuin sun työt alkaa ja ennenkuin me lähdetään pois! 14.9 lähdetään siis kuukaudeksi reissuun=)) Odotan sitä matkaa aivan kauheasti jo!! Paitsi jo O ei vielä silloinkaan nuku vaunuissa niin päästäänkö me ikinä illalla ulos syömään=(
Miten teillä 7-8kk iässä meni ruokailut, antakaapa päivän ruokalistat esimerkiksi? *Huhuu Isot Enskat* Kun mä olen koittanut riisipuuroa (Muksu) ja Vadelmakaurapuuroa antaa Oliverille, mutta ei mene alas, melkein oksentaa;) Toi kaupapuuro ihan pehmeää sosetta ilman mitään klontteja niin erottaako se tosiaan puuron soseesta kun riisipuuro ei luullakseni mene alas niiden hiutaleiden takia.... Kun tässä 6vkoa aikaa saada poika syömään niin reissussa helpompaa. Täyttää 7kk just ennen lähtöä. Kun maito ei vieläkään kelpaa kuin öisin, niin olis hyvä saada puuro jossa maitoa mukana aamuksi ja illaksi, sit kävin ostamassa jogurttisoseita ton maidon takia, ne maistuu hyvin=) Eli jos maitoa ei mene, niin oliskohan hyvä jos meillä ois: aamupuuro, lounas kasvissose, päivällinen jogurttisose ja iltapuuro. Että saisi kolmella aterialla maitotuotteita? Enempää en saa syömään vaikka mitä tekisin, syö kun hiiri! Mutta kuulostaisiko tuo hyvältä? Ja voihan kaupapuuroa alkaa jo antaa, maisteltiin tänään ekan kerran..
Huh, tulipas pitkä sepustus, mutta siis vinkkejä vailla ollaan!
Palailen myöhemmin muutakin kommentoimaan, nyt syömään jotain kun O vielä nukkuu.
Aurora & Oliver 5,5kk
ps. Tänään meillä punnitus neuvolassa onko painoa yhtään tullut kun ei se maito mene alas.
Ainolla oli myös kausi ettei ollenkaan suostunut nukkumaan vaunuissa. Se onneksi meni ohi, mutta oli aika rasittava vaihe - piti kaikki reissut sijoittaa Ainon valveillaoloaikaan. Yhtäkkiä Aino taas alkoi nukkua vaunuissa, joten en osaa valitettavasti vinkata mikä auttoi.
Tuosta ruoka-asiasta, olet ihan fiksusti järkeillyt että lisäisit tuon puuron ruokavalioon. Ainohan on myös vähän huono juomaan maitoa (juo oikeastaan enää 3xpäivässä ennen molempia päikkäreitä ja nukkumaanmenoa). Puuroon saa hirmuisesti uppoamaan maitojauhetta, meillä menee parhaimmillaan kahden desin edestä maitoa puuron seassa. Joskus kun oikein huonosti sujui maidonjuonti sekoitin maitojauhetta myös kasvissoseeseen. Siinä on tietysti se huono puoli että kaikki ruoka maistuu vähän samalle eli maidolle mutta kalsiumin saantia pidin kuitenkin tärkeämpänä. Tsemppiä siis kovasti, toivottavasti tilanne helpottuisi ennen reissua! :)
Huiskutukset muillekin, nyt pitää mennä paistamaan leipää Ainolle!
Karssuli & Aino pian 10 kk
[color=red]MAMMIS, jee :) ILman muuta te tulette Oonan kanssa syksyllä Ouluun, ja ilman muuta järkätään treffit sitten!!
Meikäläinen on kiirastulessa. Mua kidutetaan.. Teen hidasta kuolemaa.. Hermoni ovat riekaleina.. Miehen 19v sisko, hemmoteltu kakara on nyt majaillut meillä to-illasta asti (tällä hetkellä on tapaamassa kavereita..) Se penikka on sietämätön! Niin täynnä itseään. Sellainen minäminäminä-tyyppi. Tässä parhaimmistoa:
-mulla ei ole elämää, koska olen äiti
-mitä järkeä asua täällä helvetin landella?
-en tunne miestäni (eli hänen veljeään), joka todennäköisesti pettää mua jossakin vaiheessa (arvatkaa suuttuko mies kun kerroin hälle?)
-mun pitäis lähtä baariin ja laittautua, niin tuntisin itseni jälleen naiseksi
-mun pitäs ryypätä enempi, koska vain kännissä on hauskaa, ja baarissa elämää
-mun pitäs nu**ia enempi......
Oon kuunnellut tuota soopaa tosiaan torstaista asti, höystettynä tytön omilla baari/ryyppäyskertomuksilla. Jokainen lause alkaa " siis vi**u kun mä olin naamat/konttasin/tuubassa/siis ihan hirveessä kännissä.." Sanomattakin on selvää että mun jutut ei kiinnosta, puhuu van omiansa. Minähän olenkin sen teinihirviön mielestä vaan plösähtänyt, yli-ikäinen tylsä kotiäiti..
AUTTAKAA MUA! :D
Mimosa on onneksi ollut oma ihana itsensä, muutamana päivänä on vaan ollut hieman itkuisuutta ilmassa. Mistä lie johtuu? Korviketta menee alas vähän alle 1000ml ja siihen päälle imetän 2 kertaa vuorokaudessa. Hyvin kasvaa! On nyt hoksannut kuinka käännytään selältä kyljelleen, ja hirveellä tuskaisella ähinällä yrittää vielä siitäkin pinnistää itseään johonkin suuntaan. Mahallaankin viihtyy jo muutaman minuutin, huuto ei alakaan heti :)
Siis jestas, mulla on treffit tuon miehen siskon, pain in the assin, kanssa kohta. Löispä salama mut tainnoksiin tai puhkeaispa vaunuista rengas.. Miehellä on huomenna synttärit, tosi ihanaa viettää ne porukalla. Oisin halunnut olla ihan vaan oman perheen kesken.........
No, mie lähen kuolemaan. Jos ei musta enää ikinä kuulu mitään, niin oon oikeesti saanut hermoromahduksen :D Löydyn varmaan läheiseltä suljetulta osastolta. TUlkaa tervehtimään mua sinne :)
Sere ja Mimosa 3,5++kk
Äääh... Vihdoin sain poitsun unten maille, kun se huusi, parkui tai kitisi koko aamun. Tätä se tästä lähtien on, kun mies lähti töihin. Vauvalla taitaa olla ilmavaivoja. Ainakin takapuoli paukkaa ja puklu lentää. Toivottavasti ainakin jotain pysyy sisällä. Loppujen lopuksi, kun olin syöttänyt ja vaihtanut poitsun kuiviin ja oma lounas jäähtyi kovaa vauhtia, lykkäsin pojan sitteriin ja söin sitten koko ajan jalalla sitteriä hetkuttaen. Loppujen lopuksi poika nukahti (tai sitten hetkutus vei tajun kankaalle). Toivottavasti tästä ei tule tapaa, kun kuulemma itse olen vauvana vaatinut kamalasti hetkuttamista sitterissä tai vaunuissa, jotta pystyin nukkumaan. Tuo oli kuitenkin ainut tapa saada poitsu hiljaiseksi, kun tuttikaan ei kelpaa... Ehkä en osaa röyhtäyttää poikaa kunnolla. :-( Eilen jo totesin miehelle, että mies on meistä se hoivaajatyyppi, mutta valitettavasti minä olen se, jolta tulee maitoa. Nyt pitää opetella sopeutumaan kunnolla tähän kotiäidin rooliin. Onneksi yleensä uskonpuute iskee illalla väsyneenä ja päivällä jaksaa tsemppailla ja mietiskellä, että mikä poitsua milloinkin vaivaa.
MAMMIS & CO: Minä ainakin olisin innokas pääkaupunkiseudun treffailija. Ilmoittauduinkin tuonne treffipinoihin. Äitiseura olisi tervetullutta, jotten tänne kotiin mökkihöperöidy. Elokuussa on tosin juostava usein lääkärissä, kun pitää selvittää, että mikä meikäläisen protskuarvot raskauden lopussa nosti ylös. Itse olen kyllä vakaassa uskossa, että protskut ovat nyt laskeneet, kun synnytyksestä on jo kohta kuukausi, vaikka ne sairaalassa olivat vielä korkealla. Plääh...
SERE:n vieras kuulostaa kamalalta! Koeta kestää! Onko tuo miehesi sisko todella 19? Tuollaista puhetta meidän luokan tytöt päästelivät suustaan yläasteella. Kuvittelisi, että 19-vuotiaalla olisi hieman enemmän kypsyyttä, mutta kaipa ihmisiä riittää joka sorttia... Lähde ihmeessä yksin (Mimosan kanssa) jonnekin ulos tuulettamaan aivojasi ennen kuin saat hermoromahduksen!
Tämmöistä tällä kertaa...
t. pikku-Juska ja poitsu 3vk+
Ja repesin ihan täysin tuolle Seren kirjoitukselle :D Olit niin hauskasti sen kirjoittanut, mulla on melkein pissit hóusussa :D Mutta osanottoni miehen siskosta, potkikaa pellolle ;)
Aurora, Idalla alkoi 2,5kk iässä kauhea vierastaminen ja siihen liittyi sekin että ei suostunut nukkumaan muualla kuin kotona. Oli siinä sitten tosi hienoa suunnitella yhtään mitään vierailuja sun muita kun vieraissa paikoissa huudettiin naama punaisena, väsyneenä! Meillä se vähän meni kyllä siihen että vähennettiin kyläilyjä kunnes ajattelin että huutakoot sitten, kyllä se joskus nukahtaa ;) Ootteko ottaneet jo kopan pois vaunuista? Viihtyykö Oliver yhtään istuvassa asennossa vaunuissa? Jos nukahtaisi istaalleen ja siitä sitten laittaisi makuuasentoon kun nukahtaa? Meillä on muuten yhä edelleen silleen että Ida ei nukahda vaunuihin jos ei siihen laita hyönteisverkkoa ja sen lisäksi vielä peittoa/harsoa siihen verhoksi. Jos näkee lykkääjän naaman niin ei tuu unista mitään! Muutenkin on parempi jo on pimeää vaunuissa... Ps. Nallen kaurapuuro menee tosi sileäksi!
Muille pikku-enskoille huiskutukset \0/
Auroralle piti vielä sanoa, että tee kaurapuuro maitoon ja lisää siihen joukkoon vauvan jugua :)
Kaveri nukahti näköjään vähän pidemmäksi aikaa joten ehdin pikkuisen kirjoitella. Se nukahtelee nykyään pitkin päivää tosi usein sellaiseksi 15 minuutiksi tai puoleksi tunniksi, mutta pitempiä päikkäreitä ei välttämättä nuku ollenkaan joka päivä. Toisaalta ihan kiva näinkin, niin pystyy tekemään omia hommia vähän useammassa välissä päivän aikana, eikä esim ole pakko syödä just silloin kun ne päivän ehkä ainoat päikkärit sattuu olemaan.
Juskan syöminen sitteriä jalalla hetkuttaen kuulosti ihan tutulle! Meillä mentiin muutama viikko just niin että valveilla ollessa Kaveri oli melkein koko ajan sitterissä (jos ei syönyt) ja koko ajan piti hetkuttaa. Surffailinkin aika paljon silloin sitterin kanssa. Sitten yhtäkkiä sitteri ei ollutkaan enää yhtään kiva, ei heiluttaen eikä ilmankaan. Nyt taas viihdytään sängyllä selällään kun siinä voi jumpata jaloilla ja käsillä vissiin paremmin :) Tuntuu että Kaveri muuttuu koko ajan tosi paljon! Just kun on olevinaan oppinut mistä se tykkää ja mikä sitä vaivaa milloinkin, niin seuraavalla viikolla on taas eri kuviot!
Meillä on muuten ilmavaivat loppuneet nyt oikeastaan kokonaan. Välillä oli joka ilta enemmän tai vähemmän huutoa kun mahaa nipisteli, mutta nyt on ollut ihanan rauhallisia iltoja jo ainakin pari viikkoa. Vaivat loppui just silloin kun vaihdettiin Cuplatonista Disflatyliin, mutta en tiedä oliko se syynä vai loppuivatko vaan muuten.
Voi Emiliinan nyyhkyttely omassa sängyssä kuulosti tosi hellyttävältä. Ei ihme ettei äidin sydän kestänyt jättää sinne :)
Mammiksen Oonahan oli tosi edukseen esiintynyt reissussa! Meidän Kaverilla on ikävä tapa ruveta kitisemään sukulaisten sylissä¿ Sitten äitiä hävettää.
Seren sukulaistyttö kuulostaa tosiaan ihan teinihirviöltä! Koita jaksaa¿ Ei käy kateeksi!
Sunnuntaina oli Kaverin ristiäisetkin ja tosi hyvin meni! Olin ihan älyttömän ylpeä pikkuisesta, kun se oli koko toimituksen ajan ihan hiljaa! Taisi olla melkein unessa suurimman osan ajasta eikä avannut edes silmiä silloinkaan kun laitettiin vettä päähän :) Kahvitilaisuuskin meni kivasti. Ainoa ¿kriisinpoikanen¿ tuli kun Kaveri väänsi kesken juhlan vähän isommat kakat niin että sukkahousutkin värjääntyivät ;) Onneksi mekko säästyi kumminkin kun huomattiin ajoissa, ja sattui olemaan vielä varahousutkin mukana!
T:Meriheppa ja Kaveri melkein 2 kk
...viikko meni matkaillessa Suomessa (Pohjanmaa, Keskisuomi, Pohjois-Savo) ja meni oikein hyvin! Poitsulla riittää kyllä tuota luonnetta, mutta jotenkin reissun päällä on jopa helpompaa kun maisemat vaihtuu ja koko ajan tapahtuu jotakin. Lauantaina oli häätkin Kolilla, poika oli mukana " kirkossa" (vihkiminen oli ulkona) ja hetken hääpaikalla. Sitten vietiin poika mökille tätykän hoiviin ja lähdettiin itse jatkamaan iltaa... olipa kiva olla miehen kanssa viihteellä kahdestaan! :)
Lueskelin pinot taaksepäin, ja kommentoin nyt nopsaan niihin jotka jäi tosi selkeästi mieleen.
MOOLI - sun kirjoitukset on monelta osin kuin omasta kynästä.. kiitos sympatioista - ja niitä sinulle myös takaisin. Meillä on nyt, kun Roope on ylittänyt tuon " maagisen" 3 kk rajapyykin, mahakäninät helpottaneet, mutta ei se muuta sitä, että poika on luonteeltaan kärsimätön ja aikamoinen melodramaatikko! ;) Poika vaatii edelleen paljon huomiota, mutta ei onneksi itke enää paljoa. Ruokailut on kaikenkaikkiaan rauhallisempia kuin ennen ja iltaisin tulee harvemmin itkukohtauksia. Me annettiin pojalle just viime viikolla ekan kerran maissivelliä, ja siitä tuli vatsaväänteitä. Jätettiin sitten hetkeksi pois, että ei kesäreissu mene sillä pilalle. Nyt aateltiin aloitella uudelleen kun pakkohan sitä on jossakin vaihessa alkaa muutakin syömään kuin tuota maitoa (imetän vielä + korvikkeita) joten täytyy hissukseen totutella. Oon itse tosi herkkävatsainen vieläkin, joten se lienee peritynyt pojallekin. Kiva että teidän reissu meni kaikenkaikkiaan hienosti! :) Ja hieno juttu, että uskallat kaikesta huolimatta lähteä noinkin pitkälle reissaamaan. Mulla oli 1-3kk välillä kausia, että en olisi voinut kuvitella lähteväni pojan kanssa edes Hgin keskustaan....
HAN, VIIPERO, ja muutkin painoasiaa pohtineet, vaikka juttu menikin jo vähän " ohi" mutta ajattelin kommentoida, kun löytyy paljon omakohtaista kokemusta. Lyhyesti, olen anorektikko, vaikka sitä ei enää uskoisikaan. En toivo tätä tautia pahimmalle vihamiehellenikään! HAN, etenkin tuo sun teksti herätti paljon ajatuksia... mulla tämä sai alkunsa, kun olin vajaa parikymppinen, siitä että ajattelin tulevani onnellisemmaksi ja ratkaisevani sillä kaikki ongelmani (en tarkoita että teillä muilla niitä olisi :) sillä että olen laihempi ja sitä myötä kauniimpi. Sitten pitikin päästä aina seuraavaan tasalukuun. Siitä alkoi paha kierre jota kesti seitsemän vuotta, välillä se meni bulimian puolelle, välillä lihoin ja taas oltiin paastolla, paino meni laidasta laitaan monesti yli 35 kg!! Mulla oli rytmihäiriöitä ja nukuin huonosti. Itseinhon tuskaa en pysty edes kuvailla. Se oli pahimpina aikoina oikeasti lähinnä naru kaulaan-olo. Olin kaikesta epävarma, itsetunto tippu noin miinus sataan, en pystynyt hyväksyä itseäni " missään muodossa" , en lihavana enkä laihana. En vieläkään ole täysin terve, tuo tauti kun aikatavalla vie mukanaan ja tulee olemaan osa itseäni loppuelämän. Edelleenkin kun aloitan syömään tervellisesti, jos ja kun välissä on ollut syöpöttelyjakso, on oltava tosi tarkkana, että en vedä koko hommaa niinsanotusi överiksi. Mun olis helppoa olla syömättä mitään nimittäin.. Yleisesti, vaikka kauneusihanne onkin olla tosi hoikka, ei se tee ketään itsessään onnelliseksi! Pikemminkin päinvastoin. Tietysti jokainen saa olla sellainen kuin haluaa, siihen on jokaisella oikeus, mutta älkää hyvät kauniit naiset ottako liiasta laihuudesta ihannetta, koska se ei ole terveellistä eikä se tee elämää sen autuaammaksi. Tiedän sen niin tuta itse... Ettehän kukaan loukkaannut tästä tekstistä! :) Tarkoitus ei ole mollata kenenkään ajatuksia. Koska oon itse kokenut niin masentavalla ja konkreettisella tavalla mitä laihuuden ihannointi voi ihmiselle tehdä, haluan vain kertoa oman liiankin todellisen kokemuksen kautta, että elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin ulkonäkö joilla on todellista merkitystä. Lisäänpä vielä kuitenkin sen, että tietysti on hyvä olla ns normaalipainoinen vs. ylipaino. Ei liika painokaan tietysti ole tervellistä ja siitä onkin hyvä päästä eroon jo sitä on liiaksi. Siinäkin jokainen on kuitenkin yksilö, eikä vaaka ole aina se paras tai ainoa mittari kertomaan mikä on kenenkin henkilön normaalipaino.
Se siitä nopsasta kommentoinnista! Tulipas kunnon vuodatusta het alkuun... :) Noh, palailen lueskelemaan ajatuksella muita juttuja myöhemmin kun pyykkikone pitää taas täyttää. Viikon reissussa tuota pyykkiä tulee ihan kiitettävästi..
Leenis & Roope 3++ kk
MAMMIS, siinähän tuo sujuu tuo muutto :p Ylihuomenna virallinen muuttopäivä ja huoooh, olis jo ohi :/
POPPIS, just ihanalta kuulosti Emiliina! Kyllä se äidin sydän heltyy vähemmästäkin, mutta Emiliina on selvästi päättänyt ottaa kovat otteet heti käyttöön ;)
SERE, otan osaa :D Enpä muuta osaa sanoa :p
MIAMIK, *vilkutus*
MERIHEPPA, kiva että ristiäiset sujui mallikkaasti :)
LEENIS, et todellakaan loukannut tekstillä. Tiedän just mitä tarkoitat, koska samoista asioista itsekin kärsin :/ Kymmenvuotiaasta asti. Tähän on kasvanut jo ihan kiinni, tähän ongelmaan. Se ilmenee aina vähän erillä tavoin. Teini-iässä se näkyi ahmimishäiriönä (lihoin, yhhyh) ja myöhemmin kai anoreksian tapaisena. En todellakaan ole, en ole ollut enkä tule olemaan tikkulaiha. En oo laihtunut nopeasti, mikä on oikeastaan hyvä, koska läheiset ei huomaa eikä näin ollen kysele. Jos pääsen siihen tavoitteeseeni, yritän sitten pitää painon siinä. Kyllä mulla järkikin sanoo, että jos siitä laihtuisin, se olis varmaan jo aika sairasta. Mut ku on " pakko" , kyllä varmaan tiedät :( Mutta kyllä mulla onneksi vähän rennompi asenne on nykyään. Ja suklaasta en luovu, joskin yritän olla ahmimatta (sitäkin sattuu...) :) Terveelliset elämäntavat, just. :D
Joops, Sampo melkein konttaa :) Ja sai istua viikonloppuna ekan kerran syöttiksessä mummulassa. Me ei olla kotiin vielä hommattu syöttistä, hommataan sitten sinne uuteen kämppään :) Olihan poika innoissaan, kun pääsi pöydän ääreen kuin isot ihmiset. Ja hampaita tekee, kai. Hitaasti mutta varmasti. Hinkuttaa kaikkea, mitä käsiinsä saa, alaikeniä vasten ja näyttää olevan ikenet vähän turvoksissa keskeltä alhaalta. Päiväunia ei nukuta, niinkuin yleensäkään ei ja mitäs vielä. Siinä kai nuo oli tiivistettynä :D Sampo on ihana, kun se osaa ottaa osaa meidän höpsöttelyihin :) Alkaa kikattamaan kun pöljäillään (saattaa matkiakin) ja muutenkin on tosi aktiivisesti mukana kaikessa, ihana!
Mut nyt pitää lopetella.
Han ja Sampo 5kk+++
[color=#8B008B]No niin. Pääsin aamulla jumppaan ja ai että oli kivaa! :) Päivällä Oona saikin sitten KAUHEET raivarit kun vietiin se suihkuun.. Äh. Aateltiin että päivällä se ei ainakaan ole väsynyt, joten menis suihkuttelu paremmin mut ei.. :( Öh. No, saatiin lupa vauvauinnista että pestään neidin pylly lavuaarissa eikä tarvi lauantaina viedä suihkuun kun on muutenkin varmaan jännää puuhaa se uinti. Uikkari + vaipat pitää ostaa vielä ylihuomenna kun menen shoppailemaan.
Oonalla ilmeisesti kakan vääntäminen tekee tiukkaa.. Ei ole eilisen jälkeen kakannut, enkä keksi mitään muutakaan mikä sitä raukkaa vaivaisi. Oli sen verran vaikeaa nukahtaminen tänään. Eipä ole viikkokausiin tarvinnut häntä nukuttaa 1,5h.. Toivottavasti nyt nukkuisi kuitenkin kun vihdoin isän syliin rauhottui. Ressukka.. Antakee siis anteeksi kun en jaksa kommentoida kuin ihan pari juttua. Toivottavasti ehtisin huomenna palstailla ¿ mies on tosin menossa yövuoroon joten saa nähdä millanen show meillä on huomenna illalla..
SERE ¿ koita kestää kamalan teinihirviön kanssa!!!
LEENIS ¿ sun kirjoitus kyllä pisti ajattelemaan. Kiitos kun jaoit mietteet meidän kanssa.. Ja samoten HAN.
Huiskutukset, Mammis & Oona [color=red][size=3]♥[/size][/color][/color]
Just tein jauhelihakastikkeen ja laitoin pastan kiehumaan, kaveri tulee käymään 4kk poikansa kanssa=) Mukavaa piristystä sateiseen päivään!
Serelle jaksamisia " teinihirviön" kanssa;) Huh, toivottavasti omasta lapsesta tulis suht siedettävä tapaus. Itse olen kyllä ollut aina tooooosi kiltti, tänä päivänäkään kumpikaan vanhyemmistani ei ole kuullut esim. minun kiroilevan. Jotenkin vaan ne ärräpäät tulee suusta ulos vaan kun olen yksin tai miehen kanssa ja suututtaa:))
Miamik, Kiitti vinkeistä:) Mä laitoin vadelmajugua vadelmakaurapuuron sekaan ja se meni alas!! Jippii! Yks erävoitto äiskälle;)
Oltiin eilen neuvolassa ja 5½kk mitat oli 8030g ja 67,5cm. Oli onneksi vähän kasvanut! Nyt alkoi meillä tarkka ruoka-aikataulutus ja iltanukkumaanmeno. Eli tarkoitus olisi ennen espanjan matkaa saada poika syömään ja juomaan kunnolla. Nyt mennään pojan rytmin mukaan ja mä teen pikaiset shoppailureissut vaan kunnes maito/vesi taas maistuu normaalisti. Koitetaan sillä tavalla saada rytmin avulla juomahalut takas. Ja kun ennen nukkui sen 10-11h putkeen yöllä, niin nyt kun ollaan herätetty yöllä syömään kun ei päivisin suostu maitoa ottamaan, on tottunut siihen rytmiin ja se jäänyt päälle=( Eli tarkoitus ois myös päästä noista yösyötöistä pois ja palata normaaliin arkeen. Pitkään jutskattiin terkan kanssa ja tehtiin " sotasuunnitelmat" . Katsotaan kuinka käy=)
Nyt mentävä katsomaan ettei pasta pala pohjaan, palailen myöhemmin...
Aurora & Oliver 5,5kk
Tänään pamahti huono äiti fiilis niin lujaa päälle että :( Sampo nukkui aamutorkkuja meidän sängyllä. Olin pistänyt tyynyjä esteeksi, ettei pääse edes kääntymään kunnolla. No olin sitten puuhissa, kun yhtäkkiä kuuluu niin hirveä rääkäisy ettei ikinä. Sampo huusi makkarissa kuin syötävä ja juoksin oikein katsomaan, kun äänestä kuuli, ettei kaikki oo hyvin. Siellä Sampo oli, LATTIALLA! :´( Se oli pudonnut meidän sängystä, vaikka oli esteet ja kaikki eikä se vielä osaa niin hyvin kontata. Eikä se ollut kovin lähellä sängynreunaa ja patjan alla oli reunalla vielä yksi tyyny ettei se olis päässyt. Sainpahan opetuksen, etten enää ikinä jätä Sampoa nukkumaan yksin meidän sänkyyn :( Mullakin tuli itku, kun säikähdin niin kauheesti, siinä olis voinut käydä vaikka kuin pahasti. Kävin läpi Sampon kropan eikä näy mitään jälkiä. Silmäkulmassa on naarmu, mutta se voi olla hyvin myös raapaisusta tullut. Nyt se on taas ihan tyytyväinen ja mönkii lattialla niinkuin ei mitään, pitää vielä seurata, että eihän tullut mitään aivotärähdystä. Mää en kestä, miten saatoin olla niin tyhmä, että jätin Sampon sinne nukkumaan!!! Inhottaa inhottaa inhottaa!!! Mun tehtävä on SUOJELLA tuota pientä lasta ja mitä suojelua tämä on?!?!!! :( Tunnen oloni niin tyhmäksi ja ajattelemattomaksi ja lapselliseksi ja ja ja :(
Noh, eiköhän tämä tästä.... :(
Parempaa aamunjatkoa muille :)
Han ja Sampo 5kk+++
Eilinen oli niin kiireinen päivä että illalla käväsin vaan lukaisemassa teidän kuulumiset. Jos nyt sitten saisin muutaman rivin kirjoitettuakin.
Serelle tsemppiä aikaslailla vaativaisen vieraan kanssa... Rupesi ihan sun puolesta harmittamaan/kiukuttamaan tosi paljon kun tekstiäsi luin!! Toivottavasti ikä ja elämä opettaa nuorelle teinille vähän toisenlaista asennetta elämään...
Mammis, meillä on tähän asti vain kylvetetty tyttöä eli suihkukokemukset edessäpäin. Voisin kuvitella, että ainakin aluksi huutoa riittää. Ehkäpä voisi ihan piankin jo testailla mitä tyttö tuumailee moisesta touhusta. Tsemppiä siis teille ja mukavaa vauvauintia toivottelen jo nyt, jos en loppuviikosta vaikka muistakaan. =)
Leenis ja Han olette kirjoitelleet kyllä varsin ajatuksia herättävästi tuosta painoasiasta. Kiitos!
Auroralle jaksamista Oliverin syömisten kanssa. Toivottavasti teidän suunnitelmat toimii ja pikkuiselle ruoka/juoma alkaa maistumaan. Kuulostaa muuten tosi ihanalta se teidän Espanjaan lähtö!
Meriheppa, kiva kun teidän ristiäiset sujuivat hyvin. =)
Omia kuulumisia sitten. Eilen oltiin kyläilemässä ystäväni luona ja tyttönen varsin mallikkaasti jaksoi olla vieraana. Päiväunet tosin olivat kovin lyhkäisiä. Illalla sitten tyttö nukahtikin jo puoli yhdeksän maissa ja heräsi syömään kun minä olin käymässä nukkumaan. Onneksi nukahti uudestaan ja nukkui viisi tuntia ennen seuraavaa tankkausta. En tiedä onko jokin kasvukausi siis meneillään, koska yösyömiset ovat lisääntymään päin. Viimeiset pari yötä neiti on myös ollut aika liikkuvainen sängyssään yöaikaan. Kädet ja jalat viuhtovat hurjaa vauhtia. =) Taitaa päivän touhuilu jäädä päälle yöksikin.
Nyt seurustelemaan tuon suloisen lapsukaisen kanssa. Iloinen kiljahtelu kuulostaa niin kutsuvalta. =) Vettä sataa taivaan täydeltä joten taitaa vaunulenkki jäädä väliin tänään. No, iltapäivällä lähdetään koko perheen voimin vierailemaan ystäväperheen luona.
Palailen myöhemmin jos vaan kerkiän!
t. iida-linnea ja tyttönen ~11 viikkoa
Onpas tänään kurja ilma! Toisaalta kyllä kiva kun voi ihan hyvällä omatunnolla köllöttää vaan sisällä Kaverin kanssa. Sain sen just nukahtamaan kantoliinaan. Olin jo huolissaan että se ei enää viihdy liinassa kun toissailtana vaan huusi eikä yhtään rauhoittunut siihen, mutta se taisi olla vaan jotain muuta huonotuulisuutta. Se on kyllä hurjan söpö kun tuhisee tuossa ihan lähellä :)
Kaveri on muuten keksinyt ruveta imemään nyrkkiään! Vähänä väliä on tunkemassa nyrkkiä suuhun. Mahtaako siitä olla jotain haittaa? (muuta kuin aina limaiset kädet :) ) Olisiko vinkkejä mitä sille voisi tarjota korvikkeeksi, kun ei kuitenkaan vielä pidä mitään itse kädessä, eikä oikein tuttikaan tunnu kelpaavan silloin kun on nyrkinsyöntivimma päällä?
Oho nyt se alkaakin heräilemään. Taisi tulla nälkä¿ Kommentoinnit jää vissiin ensi kertaan!
T: Meriheppa ja Kaveri melkein 2 kk
[color=deepskyblue]Mammis:[/color] niinpä, mihin tämä aika menee. Joonakin tosiaan jo kohta 13vk ja päivien mukaan viikonloppuna tulee 3kk. Huh,huh. Ja kyllähän se jo ¿isolta¿pojalta näyttääkin. Ja mukava kuulla, että teillä Oona tykkää matkailla. Ja vauvauintiinkin olette menossa. Meillä olisi kans tarkoitus suunnata mutta täälläpäin taitaa seuraava ryhmä alkaa vasta kun Joona jo ½-vuotias..
Oih, [color=deepskyblue]Poppiksen [/color] Emiliina keksinyt oivan tavan pysyä vielä hetki äidin ja isän välissä..Vähemmstäkin äidin sydän heltyy.
[color=deepskyblue] Serelle [/color] en voi muuta sanoa kuin otan osaa :-) Kuulostaa kyllä ikäistään älyllisesti nuoremmalta hänen juttunsa.
[color=deepskyblue] Juska: [/color] jotenkin kuulostaa tutulta tuo sitterin heiluttelu. Varmaan Joona oli samoja ikiä, kun meillä tuota harrastettiin. Tosin meillä oli sama onko sitterissä vaiko sylissä, mutta ilman heiluttelua ei ollut hiljaa. Paitsi jos joutui vaunuihin, jossa ei ollut hetkeäkään hiljaa. Josta puheen ollen [color=deepskyblue] Aurora[/color] meilläkään ei vaunuissa nukuta, edelleenkään. Vartti korkeintaan ja vaunulenkit on meillä unohdettu. Se olisi vain yhtenäistä huutoa. Paitsi jos ollaan mummolassa ja mummo työntää vaunuja??? :-)
[color=deepskyblue] Leeniksen [/color] poitsukin matkailijatyyppiä. Ja mukavaa, että pääsitte miehen kanssa kahdestaankin liikenteeseen. Se piristää kovasti.
[color=deepskyblue] Hanin [/color] Sampo alkaa olla jo iso poika. Konttaamista jo harjoituttaa. Ja hampaitakin nostattaa. Ja huih, eihän Sampo kuitenkaan paljoa Joonaa vanhempi ole..Onneksi Sampolle ei käynyt kuinkaan tippuessa. Ja vahinkoja sattuu lasten kanssa, älä syyttele itseäsi vaikka (tiedän) ei se helppoa ole.
[color=deepskyblue]I-L:n[/color] tyttökin on ollut ¿kiltisti¿ vierailun aikana. Meillä on kanssa tässä muutama yö, että söi tiheämmin. Nyt on taas ollut pari yötä yhdellä yösyötöllä.*kop,kop,kop* Saa nähdä miten ensi yönä, kun kehuu.
Itsellä tuli taas väliä tähän kirjoittamiseen. Meillä meinasi viikonlopun aikaan olla surua, kun nuorempi koira juoksi auton eteen. Melkoisen säikäytyksen koira sai aikaan ja koko viikonloppu meni siihen, että selviääkö koira hengissä vai ei. Keskellä yötä ajelin ell:n vastaanotolle ja siellä kuvattiin ja ultrattiin, mutta mitään isompia ei huomattu. Selkeästi kuitenkin aristusta oli, joten kotiseurantaan tultiin ja tarvitaessa takaisin. Ell:n mukaan sisäelimissä saattaa olla vakaviakin vaurioita, jotka aktivoituvat vasta myöhemmin. Eilen koira alkoi kuitenkin muistuttaa jo entistä itseään mutta jotenkin ei vieläkään uskalla huokaista helpotuksesta vaikka vähän kevyemmällä mielellä jo ollaan.
Tässä on viime aikoina ärsyttänyt ihmisten kommentit tapahtuneesta. Suurin osa on ollut mieltälämmittäviä, mutta toiset taas.. Eräskin alkoi kertomaan tuttavastaan, joka oli tarjonnut kirveen hamaraa koiralleen sen juostua auton alle (tarkastamatta koiran kuntoa..) Osa oli tosiaan sitä mieltä, että henki vain pois :-( Hiemanko kiehauttunut tuollaiset kommentit. Kyllä nuo koirat on meille kuitenkin sen verran perheenjäseniä, että auttaa yritetään. Tosin tarvittaessa pitää sitten pystyä tekemään se raskainkin päätös. No tällä hetkellä näyttää elämä jo vähän valoisammalta.
Kutsu tuntuu käyvän. Eikun hommiin..
-Ninca ja Joona ¿3kk -
Voi mikä kurja ilma, vettä tulee ihan kauheasti ja tuulee, ei ole koiruuskaan vielä edes aamupissalle uskaltautunut..
Pitää tulla heti hehkuttamaan kun meillä on nyt kaksi yötä nukuttu suht hyvin, ehkä 3-5heräämistä ja yks syöttö, jeee!!! aika luksusta on 10-15 heräämisen jälkeen, kumma kyllä oma olo on paljon väsyneempi kun on saanut itsekin nukkua, taisi elimistö tottua heräämisiin..
v.loppuna tuli vietettyä isoveljen kolmekymppiset ihan kakkukahvien merkeissä ja annoin tylsänä vaan rahaa lahjaksi, kiitos kaikille lahjapulmissa auttaneille :o) nyt on vielä murheena se rippilahja, ei kuulu yleensä tapoihin jättää viime tinkaan, mutta nyt kyllä on pahasti viime tipassa nuo lahjahankinnat :o)
Muutenkin tuntuu arki taas palanneen normaaliksi kun mieskin on täällä päin töissä ja on illat ja yöt kotosalla, riitaa tuli kyllä heti kun jo v.loppuna alkoi sanomaan, että onpa hyvä kun on täälläpäin hommissa niin pääsee joka ilta salille treenaamaan¿ eli eemelin hoidossa ei näytä apua saavan, sanoin kyllä, että ok!vuoro illoin käyn mä jumpassa ja sä salilla, mutta mies vaan meinasi, ett käy vaan jumpassas, mut hänen täytyy joka päivä päästä ennen kasia salille, just!!! no torstaina olen kuitenkin menossa pumpiin, saa nähdä olenko kuollut jo alkuminuuteilla, vatsalihakset tuntuu ainakin olevan historiaa :0( ihanaa jos vihdoinkin sais yrittää päästä eroon näistä löllyköistä kohdista :o)
Kovasti olikin ollut pohdintaa painoasioissa ja HANIN ja LEENIKSEN jutut laittoi ajattelemaan, mikä sit oikeasti on tärkeetä! itse olen kanssa ollut jossain vaiheessa yläasteiässä huono syömään, kouluruokana voisi mennä vaan näkkäri jos sitäkään, mutta pahemmin en onneksi sairastunut, vaan se oli jotain teini-iän uhmaa ehkä sekin... olin ysillä kun aloimme tuon miehuuden kanssa seurustelemaan ja olenkin lihonnut meidän seurusteluaikana reilut 10kg, ensiksi syytin e-pillereitä, mutta toki siinä oli muutakin ja onhan sitä naisen pyöreyttäkin ja muotoja tullut vielä tuon ysi luokan jälkeen, mutta tarkoitus olisi päästä nyt edes 5kg alaspäin, siihen olisin kovin tyytyväinen tai oikeastaan kiinteämmäksi haluisin nämä löllöt paikat, sama se mitä painaa.¿just juu, tulipas taas selitys, mutta tsemppiä painoasioiden kanssa painiville!
PI-KI ja MAMMIS: olitte ainakin kyselleet vielä noista meidän yöhulinoista¿nyt on siis kaksi yötä mennyt paremmin, ehkä 3-5 heräämisellä ja yhdellä syönnillä, tosi helpottavaa.. se taisi olla vaan onneksi jotain kehitykseen liittyvää, mutta kesti sen kolme viikkoa, toivottavasti nyt jatkuisi nämä paremmat yöt¿ neuvolassa meinattiin ettei olis mitään allergista, koska eemelin iho on niin hyvässä kunnossa, mutta jos yöt jatkuu mahdottomina vielä puolvuotis neuvolaan saakka niin sitten pitää mennä lääkärille eikä vaan neuvolaan ja sitten mietitään jatkotoimenpiteitä¿ ei viittaa myös allergiaan sen takia, että eemeli on suht hyväntuulinen päivisin, mitä nyt selvästikin hampaat vaivaa¿
SERELLE tsemppiä teiniseuralaisen kanssa tai voiko enää teiniksi sanoa kun jo 19, tuntuu, että ite oli tuolloin jo päässyt teiniuhmasta eroon¿ ehkä hän on sellainen ikuinen teini, mutta kauhealta ainakin kuulosti, kovasti oli ainakin neuvoja antanut, huhhuh, tsemppiä siis!
POPPIKSEN emiliina oli ollut niin hellyyttävä, ihanaa!
JUSKA: meillä myös eemelin kanssa harrastettiin tuota sitterin heilutusta ja kun nukahti heilutteluun niin piti vielä koko nukkumisaika heilutella setteriä ettei heti herännyt :0) sama oli vaunuissa nukkuessa, kymmenen minuutin välein ainakin sai olla vaunuja heiluttamassa kun oli heilutukseen tottunut¿ no nyt nukkuukin parhaiten omassa sängyssä ja on jo monena päivänä nukkunut päikkärit ilman väliherätyksiä..vaunujakaan ei enää tartte olla koko ajan heiluttelemassa eli kyllä se on ohimenevää :o)
HAN oli kokenut kamaluuksia, varmasti pelästyit, mutta niitä sattuu, olisin kyllä itsekin ollut kauhuissani, mutta onneksi ei käynyt mitenkään taisi sampo vaan pelästyä¿
NINCA oli kanssa kokenut kamaluuksia v.loppuna,, tosi kamalia tollaset jutut, toivottavasti ei ole käynyt pahasti ja jos jo alkaa toipumaan niin toivottavasti selvisitte vaan säikähdyksellä! eipä kai se alkaisi toipumaan jos sisäelimissä jotain olisi¿
meillä joskus oli berhantilainen ja tykkäsi kovasti olla ulkona kovilla pakkasillakin ja maksasi keskellä kotitietämme kovassa lumimyräkässä, koira oli huonokuuloinen ja meidän iskä lähti peruuttamaan pihalta ja peruutti lumisen koiran päälle¿ iso koira kun oli kyseessä niin luunmurtumille ei kuulemma kannattanut eikä voinut tehdä mitään ja koira jouduttiin lopettamaan, se oli tosi kova paikka, onhan koira perheenjäsen.. pikkusisko sanoikin silloin isälle, että olisi ennemmin mennyt isä kuin koira, mutta perui sanat kuitenkin myöhemmin¿kyllä siihen koiraan niin kiintyy, että tekee mitä vaan auttaakseen ja on huolissaan sen kunnosta, mutta toivottavasti teidän koiruudella on kaikki hyvin ja saatte nauttia siitä vielä pitkään :o)
Varmasti oli vielä muutakin, mutta nyt täytyy ruveta katselemaan kylpyhuoneenkalusteita, mies meinasi, että ne on nyt syytä laittaa vaihtoon, kyllä ne jo onkin vaihtamisen tarpeessa, ovat vaan tosi kalliita¿
Hei sitä piti vielä kysäistä, että ne kenellä on VAKUUTUKSET pienillä niin onko mahdollista saada kelalta ja vakuutuksesta molemmista korvaukset samasta toimenpiteestä? meillä kun oli laitettu yksityisen lääkärin lappuun myös kelan korvaushakemus mukaan, vaikka sanoinkin, että meillä on vakuutus¿
Mutta nyt poiss¿
Pajuska+eemeli 5kk+
Liekö mulla elämää, kun en oo aikoihin kunnolla koneelle ehtinyt, välillä vaan pikaisesti jotain käyny lukemassa... Viikonlopun kohu ??? palstoilla mennyt multa totaalisesti ohi...
Titille onnittelut ja tervetuloa vauvapuolelle!
Kaikkea en ehdi ja pysty kommentoida, pahoittelut siitä!
Auroralle on pitänyt monesti tulla kirjoittelemaan, kun tunnen sut vähän " kohtalotoveriksi" , jollain muullakin on lapsi joka ei juo maitoa :/ Tuli muuten mieleen siitä, kun ihmettelit sitä ettei Oliver nuku vaunuissa ja reissussa, ootko koskaan kokeillut minkäänlaista kantoliina/ -reppuviritystä?! Ainokaan ei nykyään läheskään aina malta nukahtaa rattaisiin, mutta toi Ergo-kantoreppu on ihan lyömätön " nukutuslaite" ;)) Kesäkuussa laivareissulla neiti mm. nukkui rattaissa tasan yhdet aivan liian lyhyet unet, mutta äidin " sylissä" tossa repussa pitkälti toista tuntia, vai olisko ollut jo kolmattakin, en muista enää... Ja toisinaan jos Ainon koittaa nukuttaa rattaisiin selkänoja makuuasennossa, alkaa hillitön " jumppa" , takatassut taivasta kohti vaikka kuinka väsyttäis :) Joten selkänoja puoli-istuvassa asennossa nukuttaminen toimii usein paremmin siinä suhteessa :) Tulkaas joku kerta Turkuunkin käymään, niin sovitaan uudet treffit!
Ainolla kävi eilen joku " häiriö" , neiti joi, epähuomiossa varmaankin, maitoa ihan hereillä kerran 80 ml ja kerran 20 ml... Vastaavaa ei sitten onneksi tänään enää päässytkään käymään :/ Yleensä meillä toimitaan siis niin, että nukutan Ainon meidän sänkyyn mun viereen, ja kun neiti on nukahtanut tarpeeksi syvästi, ettei enää reagoi esim. mun liikkeisiin, kaappaan sen syliin ja vaihdan lennossa tutin maitopulloon :) Toimii pääsääntöisesti hyvin :) Jos taas ollaan liikenteessä ja neiti nukahtaa rattaisiin tai autoon, sama homma toimii taas muuten, paitsi etten ota syliin, vaan nostan vain hiukan rattaiden selkänojaa.
Meillä on taas pääsääntöisesti kiinteitä syöty maitolakon alkaessa ihan hyvin, jopa niin että lisättiin kiinteiden määrää, kun neiti vähensi maidon määrää :) Nykyään meillä menee maitoa jopa n. 500 ml vuorokaudessa, mikä on hyvin! Kiiteitä syödään myös 5 ateriaa päivässä, paitsi tänään ei sit syöty iltapuuroa, koska Aino niin päätti :) Siis oikeesti, miten noin pienellä ihmisellä voi olla noin voimakas tahto?! Varmaan puolisen tuntia istuttiin pöydän ääressä sen puurolautasen kanssa, mutta kauhee kiukkuuminen vain eikä edes maistamaan suostunut...
Missäs Jushka ja Naksulainen luuraavat?! Alahan kertoilemaan miten arki on alkanut :)
Jospa vielä joku sananen isojen puolellekin ;) Pikkuenskoille vilkutus kaikille!
t. Ope ja Aino 9,5 kk