Noin 2-vuotiaan ruokailusta
Onko muita, jotka eivät millään tahdo pysyä ruokapöydässä? Kesken lähdetään ainakin 3-4krt kiertelemään ja hakemaan leluja ym ym....? Miten hoidatte tilanteen, jätättekö ruuan kesken tms?
Kommentit (2)
Tuon ikäisellä keskittyminen yleensäkin on rutiininomaisempia asioita tehdessä sitä sun tätä, ympäristön mielenkiintoisemmat virikkeet vievät helposti huomion. Esimerkkinä pyörällä ajo: polkeminen loppuu heti, kun jotain mielenkiintoista näkyy ja pää on aina johonkin muuhun suuntaan kuin menosuuntaan. Kaksivuotiaan valikoiva tarkkaavaisuus ei ole vielä siinä määrin kehittynyt, että hän pystyisi kovin pitkään keskittymään yhteen asiaan. Ja meidän muksu on vielä sitä rauhallisempaa sorttia ja jaksaa sitten kyllä tehdä palapelejä ja rakennella itsekseen.
Itsekin yritän opettaa, että ensin syödään ruoka ja sitten vasta lähdetään pöydästä, mutta en jaksa ihan joka kerta " niuhottaa" . Pääperiaate on kuitenkin, että syödään kerralla, eli ei juoksennella ympäriinsä ja oteta lusikallisia välillä. Meillä toimii jokseenkin hyvin " ensin teet tämän, sitten saat tehdä tuon" -selitys. Jos jonakin kertana annan käydä muualla, niin siitä olen aina tiukkana, että ruoan kanssa ei juoksennella, vaan ruoka jää aina pöytään odottamaan.
Näin ollaan opetettu alusta asti, kun poika siirtyi istumaan tuoliin, josta pääsee itse kiipeämään pois. Eli jos ennen lautasen tyhjenemistä alkaa tehdä lähtöä, muistutetaan, että kun on sanottu " kiitos" , ei pöytään enää tulla. Ja sitten on heti otettu lautanen pois. Seuraava ruoka tarjotaan normaaliin ruoka-aikaan. Nopeasti oppi asian.