LOKAMASSUT-lokakuu!
Vihdoin on lokakuu koittanut, mitä tässä on varmaan jokainen odottanut! Vieläkö kaikki on yhtenä kappaleena?
Mulla oli tänään taas lääkärissä kontrollikäynti iän takia (38-v) ja ihan tuntu taas kerran turhalta; ei sisätutkimusta, ei painoarviota eikä lääkäri edes sanonut oikeastaan yhtään mitään, tuntu et suurinpiirtein arvioi vaan mittoja! Ja taas sama kahden viikon päästä uudelleen jos en ole synnyttänyt. Vertailin sit kotona mittoja ekaan raskauteen ja oli suurinpiirtein samat kun sillon samoilla viikoilla ja sen mukaan painoarvio ois 2900g. Eli pieni vauva tulossa; eka oli syntyessään rv39+4 2980g ja toinen rv41+6 3080g.
Tuohon leipomiskeskusteluun otan nyt osaa minäkin. Mä en meinaa leipoa vieraita varten mitään pakkaseen, kun meillä täällä etelä-karjalassakin on se rotinaperinne. Vieraat tuovat kahvileivät; suolaset ja makeat tullessaan ja vauvallekkin jotain lahjoja. Ihan kiva perinne, ei tartte ite muutakun kahvit keittää.
Leipää ja sämpylöitä mä leivon aina pakkaseen kun entiset alkaa sieltä loppua, mut ruokia en aio väsätä sinne valmiiksi. Isäntä saa sit hommata meille jotain syötävää kaupasta.
Voi miten mä haluaisin jo päästä tästä mahasta. Tuntuu ihan kauheelta ajatella et menis vielä kaks viikkoo yli ja vauva syntyis vasta marraskuussa!!!! Painoa on mulle tullut nyt tähän mennessä 13kg, saman verran kun aikasemminkin ja kyllä ne on sitten pois lähteneet imetyksen myötä. Synnytys mua kyllä pelottaa ja jännittää jo ihan kauheasti, kun edellisellä kerralla se kesti vain 3 tuntia enkä ehtinyt saamaan mitään kivunlievitystä. Istukkakin piti käsin irrotta kun ei itestään irronnut. Näinköhän sitä edes ehtii sairaalaan synnyttämään, matkaa on n.40 km. Pitää vaan yrittää tajuta lähteä ajoissa!!!!!
Tulkaahan kertomaan kuulumisia.
Nevalaine 37+0
Kommentit (112)
Onnea teille ihan hirmuisasti pikku-prinsessan johdosta! Pillitystä aiheutti täälläkin... : )
Miikuli & juniori 21+0
Kimberly, miljoona onnentoivotusta teidän perheellenne! Oma spontaani kommenttini viestiisi oli ääneen lausuttuna: " Voi elämä!" Jotenkin sopii tähän tilanteeseen ;o)
Itse voin, tosin väsyttää koko ajan... Sen vuoksi en ole juuri täälläkään käynyt, edes konetta en ole jaksanut avata.
Neuvolalääkärissä kävin viime viikolla. Kaikki on ok, paastoverensokerikin oli pudonnut 4,5:n, verenpaine kohonnut, mutta edelleen hyvä ja hemoglobiinikin noussut 124:n. Ainoa mietinnän aihe on tuo vauvan asento, lääkärikään ei osannut varmasti sanoa onko vaavi raivotarjonnassa. Ensi maanantaina neuvola ja jos vieläkin on epävarmuutta, lähete lääkärin kautta Jorviin. En nyt tässä kamalan huolissani ole, vaavilla on sen verran vielä tilaa liikkua tuolla massussa että mitä tahansa voi vielä tapahtua.
Äitikin toipuu pikkuhiljaa. Käyn katsomassa häntä joka toinen päivä, ensimmäisellä viikolla kävin joka päivä. Halvaus oli todella paha, kuitenkin joka päivä näkyy pientä edistystä toipumisessa. Käyn häntä katsomassa niin usein kun jaksan, sitten tulee taukoa kun vaavi syntyy. Äitikin käski levätä, vaikka itse on paljon heikommassa kunnossa kuin minä...
Nyt pitää netistä vielä etsiä hoitopöytää alakerran kylppäriin, muutama muukin hankinta on vielä tekemättä...
Jaksakaahan kaikki mahojenne kanssa, reilun kuukauden sisällä meillä kaikilla on omat nyytit sylissä!
-marvik- rv 36+2
Kimberlylle onnea nyytistä!!!!! perässä tullaan!!!
Tänään tosiaan rv 40+2 ja yhessä kasassa. Jotenkin tosi outoa et tosiaan on 40 viikkoa täynnä, ei vaan tunnu siltä, vaikka siis HALUUN tästä mahasta eroon. en enää nuku öisin vaan päivisin, ja muutenkin kärsin osan päivästä tosi kovasta pahasta olosta. ei jaksa eikä huvita tehä yhtään mitään. Limanen vuoto on lisääntyny hurjasti, mut en usko sen olevan limatulppaa. Ja maha on ruvenu tyhjenee nyt parin päivän aikana, eilenkin 5 KERTAA(ketä kiinnostaa!!!;) hirveitä vihlasuja on sisäreisissä ja särkyä alaselässä. mut mitään varsinaisia kipeitä supistuksia ei kyl oo, mahan kovettumisia kylläkin.
No pari viikkoo enää maksimissaan, ei oikeesti oo paha. onhan tätä lasta kuitenkin TEHTY se reilut pari vuotta ja tämäkin luultiin olevan menetetty sillon alkuraskaudessa kun holotin verta..
koitetaan jaksaa viimeset viikot!!
JA Marvikille voimia ja jaksamisia!!!
-maya ja rusina rv 40+2-
Onkohan Santes jo synnyttänyt ennen käynnistystä, kun ei oo tullu kertomaan viime hetken fiiliksiä...
Itellä ei oikein vielä oo sellasia tuntemuksia, vähän menkkatuntemusta alamasulla ja selkäkipua viime yönä. Ihme hikoilua jo monena yönä, aamulla ei tietoakaan! Eilen neuvolassa taas kaikki ok, syke hyvä, tyyppi " alhaalla" (laskeutunu?). Joskin joku ihme masun kasvuspurtti yhä käynnissä, nyt sf oli jo yli yläkäyrän, 36! Minkähän jättiläisen sieltä saa pungertaa... Keksit ja karkit on kyllä maistunu liian hyvin, tosi vaikee rajottaa! Verenpaine oli 124/90 ja täti oli vähän huolissaan. Kävin myöhemmin pitkän istumisen jälkeen ite mittaamassa ja sain 113/65 eli taisi mennä se aikaisempi aamukärtyn piikkiin.
Sitkee flunssa on päällä, muutenki olis vaikee hengittää... meinasinki kehittää tiistaina illalla sängyssä ahistuskohtauksen, mutta rauhotuin ku mieskin pääsi kotia. Kauheesti oon ollu yksin, mutta toisaalta parempi, että mies saa harrastaa kohtuu normaalisti nyt kaikkee, onpahan toinen ees sitten kasassa ;) Muuten ollu paremmat fiilikset, mutta oon koko ajan varautunu, kun on ollu niin vaihtelevaa...
Tsemppiä hurjasti kaikille!
Katijo & PaavoKamilla rv 38+1
Helou, helou!
Tuhannesti Onnea Kimberlylle maaliin pääsystä ja ihanan oman prinsessan saamisesta syliin. Ja paljon tsemppiä mm. Katijolle ja Lillastinalle, teillä onkin tosiaan jännät paikat käsillä. Toivottavasti pääsette pian tositoimiin ja kaikki menee hyvin. Mahtavaa, että marvikin äiti on toipumassa, helpottaa varmaan sinunkin fiilistä.
Ja alkaahan ne jännät hetket olla käsillä meillä kaikilla¿ Meidän vauveli taitaa kuitenkin viihtyä masussa hyvinkin laskettuun aikaan asti, ellei ylikin. Keskiviikkona oli neuvolalääkäri, joka totesi ¿paikkojen¿ olevan vielä napakasti kiinni. Kohdunkaula (vai ¿suu?) oli edelleen 3,5 cm, joten ei mitään merkkiä vielä synnytyksen lähenemisestä. Se on mulle kuitenkin ihan OK, en ole vielä ehtinyt tähän ihanaan pallomasuun väsähtää ja muutenkin tuntuu, että tarvitsen vielä aikaa valmistautua vaikka pitkä raskausaika onkin jo takana¿ Vauvan pää löytyi kuitenkin alhaalta mutta ei vielä kiinnittyneenä koska liikkui ylöspäin lääkärin kokeillessa. Olin hurjan helpottunut kun sain vahvistuksen raivotarjontaan. Vauvan koko tuntui lääkärin mukaan normaalilta mutta sen tarkempaa arviota hän ei tietenkään pystynyt päältä päin tutkimalla antamaan. Verenpaineet oli OK, 118/72 mutta paino vaan karkaa käsistä, lähes kilo tullut viikossa vaikka energiansaanti ja kulutus pitäisi olla ihan kohdallaan! On kyllä ummetustakin hurjista Levolac-annoksista huolimatta, joten ihan varmasti osa painonnoususta on vaan ¿ heh ¿ silkkaa kakkaa. Ja nestettä, nyt en pidä sormuksiani enää lainkaan. Fundusmitta oli viikossa noussut 30:sta 33:een mutta mittaajatkin olivat eri henkilöitä. Mutta normaalimitta silti vaikka pitäisikin paikkansa, pomppii vaan vähän hassusti kun välillä kävi jo 29:ssä.
Pari viime yötä on ollut jo aika levotonta, tosin mm. MAYA79:iin verrattuna mun ei pitäisi yhtään valittaa. Lonkat joka tapauksessa kipuilevat kylkiasennossa, asennon vaihtaminen kyljeltä toiselle alkaa olla toooosi vaikeata etenkin vessahädän ollessa pahimmillaan vaikka käsillä kannattelisi mahaa. Siinä herää jo ihan kunnolla kun ähkii itseään sängystä ylös keskellä yötä. Aamulla sain hirveän suonenvedon takareiteen, ihan vauvakin masussa säikähti mun ähkäsyä kun alkoi potkimaan tarmokkaasti. Olisi pitänyt ostaa uusi purkki magnesiumia¿ja nyt olen saanut kahdesti yössä käydä vessassa ja kyllähän se heräily päivällä väsyttää. Olenkin aika monena päivänä ottanut puolen tunnin päikkärit, sitten on kyllä ihan hyvin jaksanut puuhastella iltaan asti. Harkkasuppareita tulee edelleen useampi per päivä mutta ei onneksi kivuliaina. Eilen innostuin leipomaan litran pullataikinasta korvapuusteja ja pyöreitä pieniä mansikkapiirakoita, nam. Sain vissiin jonkun energiapiikin kun samaan uuniin tekaisin lihamurekkeen (josta hajamielisenä unohdin kananmunan kokonaan) sekä puolukkaisen maustekakun. Leivonnaiset pitää laittaa nopsaan pakkaseen ettei kaikki mene omaan nassuun!
Tänään suuntaan sitten tapaamaan kaveriani, joka sai juhannuksena vauvan. Päästään naisten kesken rupattelemaan vauvajuttuja. Sitä ennen olisi kiva vaikka saada silityshommelit viimein loppuun, saisi taas yhden homman viivata yli työlistalta. Joten pitänee irrottautua tästä tietokoneesta...
Eipä muuta tällä kertaa, jään kuulostelemaan uusia vauvauutisia ja teidän fiiliksiänne. Kiva kun ketju on aktivoitunut, on niin mukavaa tämä vertaistuki!
Lilium & Vesseli 37+3
Hei vaan kaikille!
Täällä alkaa olla kärsimätön olo jo: ei siksi että olo olisi tukala vaan siksi että neuvolan täti määräsi kaksi viikkoa sitten VUODELEPOON. Mullahan on eteisistukka, jonka vuoksi sektion piti olla tällä viikolla. Ei nyt sitten ole kun olivat sitä mieltä että alatiesynnytystä lähdetään yrittämään ja vauvan pää laskeutuessaan tamponoi mahdollisen vuodon. Samassa kontrollissa löytyi korkea verenpaine (136/98) ja sitä nyt sitten seurataan 2 kertaa viikossa. Ja levätään. Olen ennenaikaisten supistusten takia ollut kotona jo 2 kuukautta ja alkaa pikkuhiljaa seinät kaatua päälle. Paineet ei kyllä tuon yhden mittauskerran jälkeen ole olleet kuin luokkaa 120/90 mutta koholla siis kuitenkin.
Katijo: Meillä työnimenä Paavo-Katariina :)
Muutamana yönä ollut menkkamaisia kipuja, vatsaa polttelee oudosti (muilla vastaavaa?), selkään koskee, supistelee mutta ei vielä sillai kunnolla. Viime yönä sain nukuttua 4 tuntia...
Tsemppiä kaikille loppusuoralle!!
Luppis 38+5
a kiitos kaikille onnitteluista. Täällä ollaan kotosalla oltu nyt koko perhe, ensi viikolla käynnistyy kunnon arki kun isukki lähtee töihin. Vähän jännitän, miten jaksan hoitaa nuo yövalvomiset. Meidän vauva kun on keksinyt, että päivällä voi nukkua kunnolla niin jaksaa sitten yöllä valvoa 2-6 tuntia yhteen putkeen lähes koko ajan rinnalla viihtyen..
Vähän synnytyksestä tarinaa ajattelin kirjoitella. Synnytys käynnistyi sitten 26.9. aamuyöllä lapsiveden menolla, kun heräsin vessaan (ehdinpä kuitenkin!). Vettä lorisi niin reilusti siitä lähtien pitkään että ei jäänyt epäselväksi mistä on kysymys. Lähdimme sairaalaan noin tunnin sisällä ja alkuun ei oikein mitään ihmeellistä tapahtunut. Epäsäännöllisiä supistuksia tuli, jotka vähitellen säännöllistyivät ja tulivat kipeämmiksi. Epiduraalin sain noin klo 13.20, kun olin jo tunnin odotellut aika kipeänä anestesialääkäriä. Kipu helpotti lähes kokonaan ja sain supistuksia voimistavaa lääkettä. Iltapäivällä sain uuden annoksen epiduraalia kun kivut olivat taas aika kovia ja vielä ei oltu päästy ponnistusvaiheeseen. Ponnistusvaihe alkoi noin puoli seitsemän jälkeen illalla ja oli kyllä aika rankka kokemus, vaikkei mitenkään erityisen ongemallinen tai vaikea ollutkaan. 19.24 syntyi pieni tyttäremme.
Olo oli tosi hämmentynyt ja epätodellinen kun vauva makasi sylissä. Ei voinut oikein sanoa että olisi heti tuntenut vauvan omakseen vaan lähinnä mielessä oli ihmetys uudesta ihmisestä ja piti oikein tutkia vauvan kasvonpiirteitä ja tutustua häneen. Aika nopeasti kuitenkin vauva alkoi tuntua omalta ja tutulta, jopa pieni onneton itkuäänikin! Rakkaus vauvaan kasvaa hetki hetkeltä ja on kyllä suunnatonta.
Aikamoista opettelua tämä alku on, ja sain sairaalassa oloaikana sellaisen hormonimyrskynkin että itkin joka asiaa, etenkin kun vauva vietiin yhdeksi yöksi sinivaloon keltaisuuden vuoksi. Onneksi mieli on hiukan tasoittunut jo. Yökukkumiset ovat kieltämättä raskaita etenkin kun vauva haluaa imeä rintaa nonstoppina monta tuntia putkeen (tai oikeastaan se varmaan vaan fiilistelee siinä rinnalla :) Mutta on se vaan niin suloinen kuitenkin!
Nyt vauva taitaa taas heräillä, se on nukkunut oikein hyvin taas ja keräilee varmaan voimia yötä varten :)
Kärsivällisyyttä kaikille odotuksen loppumetreille ja hyviä synnytyksiä! Jatketaanko me jutustelua jossain vielä sitenkin kun kaikki olemme saaneet vauvat syliimme? Olisi mukava vaihtaa kuulumisia vauva-arjestakin.
Kimberly ja prinsessainen
Meille syntyi 29.9 viikoilla 37+3 pitkällisen synnytyksen ja kiireellisen hätäsektion tuloksena poikavauva. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen kotiudumme toissa päivänä. Isoveljet on ihmeissään :), kuten me aikuisetkin. On se ihmeellistä miten kahdesta solusta kehittyy jotain niin täydellistä!
Tsemppiä kaikille tuleviin koitoksiin, ja onnea Kimberlylle!
T. Meri ja ihana pojan pallero
Lämpimät onnittelut koko perheelle. Tulehan sitten kertoilemaan koko synnytyksen kulku kunhan nyt ensin kotiudutte kunnolla ja saat itsesi kuntoon. Taitaa nimittäin sektion jälkeen olla aika kipeä massu. Mutta vielä kerran onnea!!!
Nevalaine 37+4
No nythän näitä vauvauutisia satelee :)
Mulla oli tänään tayssin kontrolli ja tehtiin synnytystapa-arvio. Eipä ole diabetes kasvattanu tätä vauvaa turhia, painoarvio oli 2300g joten syntyessään olis n.3000g. Käyrillä menee kuitenkin vielä eikä tarttis seurata kasvua, mutta lääkäri haluaa olla varma ettei vauva ole hidastanut kasvuaan jostain syystä, joten kontrolli on 2 viikon päästä. Jos en ole synnyttänyt silloin vielä, kohdunkaulaa oli jäljellä 1cm ja oli ihan reilusti sormelle auki, lääkäri sanoi että jos sormella vähän pyöräyttäis niin luultavasti synnytys käynnistyis.. Mikään ei viitannu siihen ettei istukka toimis kunnolla, napanuoranvirtaukset oli hyvät ja vauva liikkui vilkkaasti ja lapsivettä oli normaalimäärä. Nyt kyllä aloin tuon koon takia toivoa että menis vielä ainakin se pari viikkoa ennenkuin syntyy. Vaikka oma olo on todella tukala jo. Sisätutkimus (ilmeisesti)aiheutti aivan järkyttävän kipeitä supistuksia pitkin päivää ja nytkin on koko ajan selkä kipee, ei oikein tiedä missä asennossa olis. Mutta ei pidä valittaa, pääasia on että tähän asti on päästy ja joka tapauksessa tämä odotus on loppusuoralla ja palkinto potkii mua just nyt kylkiluihin.. :)
Hyvää viikonloppua kaikille ja toivottavasti tulee lisää vauvauutisia!!
Mingu ja Onni 36+2
Onnea Merille pienestä pojasta!!!!!!!!!!!!! perässä tullaan!!!
Täällä eilen saatiin jotain tekemistä perjantai-päivään, kun aamulla kävin neuvolassa. Siellä kaikki arvot sun muut tosi hyvin, mut kun terkka kokeili vauvan asentoa, ni se vähän ihmetteli sitä, vaikka kyllä selvästi oli pää alaspäin ja jalat mun kylkiluissa:) Ja hb muuten oli noussu 147, oli kyllä vitsi syädä rautaa kaks viikkoa..
mut siis terkka rupes ettii musta sitten kaikkia " vikoja" , josta vaan olin tyytyväinen. Se halus laittaa lähetteen jorviin äitipolille perätilan vuoksi, mä olin että mitä???? sit se laitto siihen et sf mitta pysyny 3 viiikkoa lähes samana, ei siis laskenu, eihän se pidä nousta enää tässä vaiheessa. ja sit se vielä laitto että oon kapea lantioinen sun muuta, sitähän oon yrittäny hokee vasta viimeset 4-5kk. Loppupeleis se muutti lähetteen päivystyslähetteeks, ni pääsin suoraan sisään, TOSI päivytysasia...
No jouduinki suoraan synnytysosastolle ja siellä käyrään, kaikki kunnossa ja koin elämäni ekat 2-3 vähän kivuliasta supparia, jotka käyrälle piirty. Sitten lopuks vauva ultrattiin ja ihan raivotarjonnassa pieni oli. ja lapsivettä tarpeeks ja napavirtaukset hyvät. painoarvio 40+4 viikolla oli 3380g, mun mielestä kauheesti;) saas nähä pitääkö yhtään paikkaansa. Alatutkimusta se ei nähny tarpeelliseks, kun synnytys voi tulla minä päivänä tahansa.
Et sellanen päivä, mun mieli ainakin kirkastu, kun oon mietiny et onks lapsivettä tarpeeks.
AAmulla kun heräsin niin musta tuli kourallinen venyvää keltasta limaa +pönttöön meni vielä iso klimppi. Ja se lima ei meinannu pyyhkimällä loppua, mut siis ei mitään verta seassa. Voi kun se olis nyt limatulpan alkua, sitä vaan tulee NIIN HURJASTI!!!!
RAuhallista v-loppua!!! Voikaas kaikki hyvin!!!
-maya ja rusina 40+5-
Mahdatteko muistaa meitä enää? Olin pinossa alkuraskauden ajan, kunnes jouduin 21.viikolla vuodelepoon sairaalaan. Minut kotiutettiin 34 viikolla. Kaksosemme syntyivät viikolla 35, suunnitellulla sektiolla. Poikamme on kotona kanssamme ja tyttäremme kasvaa vielä sairaalassa. Hän oli huomattavasti veljeään pienempi syntyessään. Saamme tyttäremme ehkä ensi viikonloppuna kotilomalle. Hän on tarvinnut tukea verensokereihin ja lämmönsäätelyyn, mutta ei kertaakaan hengitykseen tai verenkiertoon. Kasvua hankaloitti bakteeritulehdus, jonka hän sai neulan pistoksista, ja joutui olemaan teho-osastolla 1 vrk. Nyt hän on toipumassa infektiosta ja maitomääriä päästään jälleen kokeilemaan. Painoa tytöllä on nyt 1600g ja veljellä 2700g. Tsemppiä kaikille teille!
Ja onnea myös Vilja, kiva kuulla sinustakin, ei olla unohdettu!
Tähän asti lokakuisten sukupuolijakauma on siis tasan 2-2 :-)
Minulla on huomenna synnytystapa-arvio, saa nähdä mitä siellä. Lapsi viihtyy edelleen ylhäällä, kyljet ovat jo suhteellisen kipeät jatkuvasta potkimisesta.
Daran 36+6
Onnea valtavasti Merille ja koko perheelle pienestä nyytistä! Ja Vilja, onnea valtavasti sinullekin ja miehellesi kahdesta nyytistä! Olen sinua aina välillä huhuillutkin, mukava kuulla että kaikki on loppujen lopuksi hyvin hankaluuksien jälkeen. Minäkin siis jouduin vuodelepoon mutta päädyin lopulta käynnistykseen!
Mekin on saatu omat nyyttimme jo syliin! He syntyivät käynnistyksellä rv 37+3 ja ovat täydellisiä! Tulen joku päivä kertomaan synnytyksestä, oli erilainen kokemus kuin ensimmäinen. Mutta nyt meillä on tyttö- ja poikavauva ja olemme jo päässeet kotiin. Vauva-arkeen totutellaan ja nautitaan vauvoista!
Onnea kaikille lokakuisille, nauttikaa masuista ja vauvoista!
santes (kera nyyttien, jotka tuhisee omassa pinniksessä)
Onnea onnea!!!! Eihän tässä voi kun pillittää aina kun tänne lokakuisiin " eksyy" vilkuilemaan! Noin monta vauvaa on saatettu taas maailmaan! Ihanaa! Kaikkea hyvää teille, ja voimia erityisesti sinulle vilja!
miikuli 21+5.......
Tässä alkaa käydä kärsimättömäksi kun vauvauutisia satelee, ja itsellä ei mitään merkkejä, eilisessä arviossa paikat tiukasti kiinni.
Mutta onnea joka tapauksessa hirveästi kaikille jo jakaantuneille ja kärsivällisyyttä niille jotka edelleen mahaansa kantavat :-)
Daran 37+1 ja pötkö, joka eilen ultrassa esitteli profiiliaan ja pulleaa vauvannyrkkiään *ihana*
Terve!
Oikein lämpimät onnittelut vauvoista, Santes76, Vilja ja Meri05!!! Paljon jaksuja ja onnen tunteita koko perheelle!
MAYA79: hyvä että sait selvyyttä tilanteeseen vaikka varmaan oli odottamatonta tuo sairaalan osastolle joutuminen! Kuulostaa tuo venyvä lima tosiaan tuolta limatulpalta ja siitähän ei välttämättä mene kovin kauaa synnytykseen. Jokohan oletkin jo tositoimissa?
Mikäs Mingun vointi nyt sisätutkimuksen aiheuttamien seurausten osalta? Jännää, että paikat oli noin valmiina, ei mahda mennä sullakaan kauaa kun saat nyyttisi syliin.
Kimberly@: oli tosi kiva kuulla synnytyskokemuksiasi. Toivottavasti olette voineet hyvin. Olen samaa mieltä kanssasi, että tätä jutusteltua olisi mukava jatkaa tällä porukalla synnytyksen jälkeenkin¿
Luppis77: tsemppiä vuodelepoon, pian se loppuu ja sitten riittääkin paljon puuhaa!
Daran: mulla oli ihan sama tilanne lekurilla käydessä rv 37+1, eli paikat tiukasti kiinni. Samassa veneessä siis ollaan¿
ON: täällä voidaan edelleen hyvin, harjoitussuppareita vaan alkaa olla tiuhempaan tahtiin varsinkin rasituksen myötä. Oikein kunnolla kiristää massua niiden aikana mutta vielä ei satu mihinkään. Yritänkin nauttia jokaisesta kivuttomasta hetkestä. Aikas paljon jännittää edessä olevat synnytyskivut mutta mitään pelkotilaa ei onneksi ole kehittynyt. Yöt menee edelleen vähän heräillessä mutta yksi vessakäynti yleensä riittää. Asennon vaihtaminen öisin on yllätys yllätys edelleen tiukan harkinnan takana, ei siis ihan helppoa mutta välillä pakko kun alkaa lonkkia särkemään vatsan paino.
Tänään on kiva päivä edessä, fiilis on hyvä ja tarkoituksena on tarttua päivän askareisiin (silitystä, vähän kaappien läpikäyntiä/pyyhkimistä, leipomista jne.) ihan justiinsa. Mukavaa kun ei tartte lähteä minnekään... Huomenna sitten kampaajan hemmoteltavaksi ja torstaina taas neuvola. Mies on luvannut hoitaa sille delegoimiani askareita (kylppärin hinkkaus, mattojen tamppaus jne.) arki-iltaisin, jotta pääsisimme viikonloppuun mennessä eroon tästä siivousurakasta. Toivossa on hyvä elää...
Mukavaa päivän jatkoa kaikille, nautitaan masuasukeistamme nyt kun he vielä massussa mukeltavat! Tiedän, että tätä symbioosia tulee itselläni ainakin vielä monta kertaa ikävä¿ Saakohan sitä koskaan nauttia raskaudesta toista kertaa?
Lilium, rv 38+0
moikka!!!
Ihan nopeesti pinoudun, sairaalasta kotiuduttu pienen tytön kanssa!!!vauva syntyi maanantai-aamuna 8.10 klo.5.35.
paino 3765g ja pituus 52cm, eli jättiläinen mahtu tulemaan pienestä ihmisestä alakautta. vähän on vauva keltanen ja lisämaitoa pitää antaa. oma maito vasta hieman nousussa. palailen myöhemmin asiaan, synnytys oli nopea alle 5h.. siitä myöhemmin lisää.
-maya ja rusina 2 2,5vrk-
Nopeaa toimintaa, taisi olla prinsessalla kiire! toivottavasti ei rikkonut sinua moisella vauhdilla! : ) Mutta aivan ihanaa, ONNEA KOVASTI KOKO PERHEELLE!!
Miikuli
Kimberly@ onnittelut vauvautumisesta!
Kaipa täälläkin alkaa tuo lähtö lähestyä. Eilen meni laskettu rikki. Nyt on vähän päälle viikon ollut noita kivuliaitakin suppareita. Perjantaina tuli jo väärä hälytys. No sainpahan pillereiden voimalla nukuttua vähän paremmin sinä yönä.
Nytkin polttelee ja supistelee kovin ja ihan kivuliaastikin, mutta ei oikein mielestäni tarpeeksi kovin vielä.
Mutta kyllä tää seuraavan parin viikon aikana tulee ulos joko itse tai käynnistettynä. Olis vaan niin paljon parempi, että tulis ihan nyt muutaman päivän sisällä.