LOKAMASSUT-lokakuu!
Vihdoin on lokakuu koittanut, mitä tässä on varmaan jokainen odottanut! Vieläkö kaikki on yhtenä kappaleena?
Mulla oli tänään taas lääkärissä kontrollikäynti iän takia (38-v) ja ihan tuntu taas kerran turhalta; ei sisätutkimusta, ei painoarviota eikä lääkäri edes sanonut oikeastaan yhtään mitään, tuntu et suurinpiirtein arvioi vaan mittoja! Ja taas sama kahden viikon päästä uudelleen jos en ole synnyttänyt. Vertailin sit kotona mittoja ekaan raskauteen ja oli suurinpiirtein samat kun sillon samoilla viikoilla ja sen mukaan painoarvio ois 2900g. Eli pieni vauva tulossa; eka oli syntyessään rv39+4 2980g ja toinen rv41+6 3080g.
Tuohon leipomiskeskusteluun otan nyt osaa minäkin. Mä en meinaa leipoa vieraita varten mitään pakkaseen, kun meillä täällä etelä-karjalassakin on se rotinaperinne. Vieraat tuovat kahvileivät; suolaset ja makeat tullessaan ja vauvallekkin jotain lahjoja. Ihan kiva perinne, ei tartte ite muutakun kahvit keittää.
Leipää ja sämpylöitä mä leivon aina pakkaseen kun entiset alkaa sieltä loppua, mut ruokia en aio väsätä sinne valmiiksi. Isäntä saa sit hommata meille jotain syötävää kaupasta.
Voi miten mä haluaisin jo päästä tästä mahasta. Tuntuu ihan kauheelta ajatella et menis vielä kaks viikkoo yli ja vauva syntyis vasta marraskuussa!!!! Painoa on mulle tullut nyt tähän mennessä 13kg, saman verran kun aikasemminkin ja kyllä ne on sitten pois lähteneet imetyksen myötä. Synnytys mua kyllä pelottaa ja jännittää jo ihan kauheasti, kun edellisellä kerralla se kesti vain 3 tuntia enkä ehtinyt saamaan mitään kivunlievitystä. Istukkakin piti käsin irrotta kun ei itestään irronnut. Näinköhän sitä edes ehtii sairaalaan synnyttämään, matkaa on n.40 km. Pitää vaan yrittää tajuta lähteä ajoissa!!!!!
Tulkaahan kertomaan kuulumisia.
Nevalaine 37+0
Kommentit (112)
Hienoa työtä, tytsyt! Nyt on oma nyytti sylissä ja toivottavasti kaikki jatkuu edelleen hyvin. Naattikaa, naattikaa!
Lillastina, ethän pahastu kun pyydän tsekkaamaan että sitterisi on varmasti sopiva vastasyntyneelle? Kun satuit mainitsemaan, että hän oli juuri parhaillaan sitterissä. Aika monet sitterit nimittäin sopivat vasta 2-3 kk ikäiselle johtuen sitterin kohtalaisen pystystä selkänojasta. Ainakin vauvan selän ja pepun alle kannattaa laittaa täytettä esim. pienestä peitosta, niin että hän on mahdollisimman selällään. En toki väitä olevani mikään asiantuntija mutta tälläisesta olen lukenut...
itse täällä kärsin migreenistä jo toista päivää. Harmittaa kun olisi niin paljon kaikkea puuhaa tässä vieä mutta pitäisi kai lepäillä. Aamulla jynssäsin vessanpönttöä jonkin verran pääalaspäin ja kas kummaa, taas se iski. Onneksi tänään on neuvola, niin voidaan tsekata ettei vaan ole merkkejä raskausmyrkytyksestä. Migreeni kun aiheuttaa minulle noita " näkövärinöitä" niin että kaikilta katoaa puolet naamasta. Lisäksi tuota päänsärkyä... Mutta toivotaan että tämä on vain vaaratonta migreeniä, joka pysyisi levolla aioissa.
Aurinkoista päivänjatkoa kaikille!
Lilium, rv 38+2
Lilium olin minäkin vähän huolissaan tuosta sitteristä. Mutta minulle sanottiin, että koska siinä on sellainen systeemi, että selkänojaa ja jalkoja voi nostaa ja laskea, niin sen saa lähes vaakatasoon. Sopii kuulema ihan syntymästä lähtien niin kauan kuin vauva vain suostuu siinä istumaan. Sen saa ihan tuoliksikin.
Hyvin kyllä tuntuu siinä ainakin vielä viihtyvän... No eipä tartte miettiä sen kummemmin hänen oloaan.
Ensimmäinen neuvolakäyntikin on nyt takana. Napanuora alkaa irrota, joten se aiheutti hieman ensimmäisiä paniikki oireita... Ei tarvitse kuulema huolestua. Muuten kaikki oli hyvin.
Kirpakkaa huomenta kaikille!
Se ompi sitten perjantai - ihanaa! Nopeasti viikot hujahtavat, huh huh. Täällä Pirkanmaalla herättiin kevyeen valkoiseen kuuraan nurmella, kylläpä näytti oudolta! Mieskin lähti mieluummin tekemään kahdella eri bussilla tunnin matkaa töihin kuin liukastelemaan kesärenkailla. Viisas mies. ;) Mutta sieltä se talvi väistämättä lähestyy mutta ihan varmasti plussavesikelejä on viikkotolkulla vielä edessä. Mieluumminhan näitä kuuranurmikoita tosin katselee kuin vesilätäköitä.
Lillastina, hyvä juttu ettei tuon sitterin sopivuudesta ole epäselvyyttä. Meilläkin on sitteri hankittuna ja toivon mukaan vaavi viihtyy siinä ainakin välillä. ;)
Viime yö meni pyöriessä ja kipeitä lonkkia potiessa. Ei tuo makuulla oleminen tosiaan enää ole mitään herkkua, kyljellään kivistää ja selällään masu painaa liikaa. Lisäksi meni hermot aamuyöllä meidän lainapakastearkkuun, jonka laitoimme illalla päälle. Se piti kerta kaikkiaan niin kamalaa käymisääntä pakastusvaiheen jälkeenkin, että mun oli pakko kolmen aikaan yöllä mennä kiskomaan se pois seinästä! Se sillai napsahteli/kolateli vähän väliä päälle ja minä tietysti vaan makasin sängyssä kuuntelemassa jokaista napsahdusta kun muutenkin sain huonosti nukuttua. Asumme kolmiossa ja meillä on tupakeittiö. Siinäpä se pakastearkku töröttää olkkarin ja keittiön välimaastossa, mun lempinojatuolin takana. Varmaan vauvakin aina säpsähtäisi hereille tuohon kolahteluun jos siinä tuolissa yhdessä istuskelisimme. Meidän oli tarkoitus täyttää tuo pakaste leivonnaisilla ja ruoilla synnytyksen jälkeiseksi ajaksi kun oma kaappipakastin on täynnä monenlaista muuta. Eilen sainkin sinne jo pari rasiaa mokkapaloja. Mutta nyt taidan pyytää, että mies kiikuttaa tuon arkun jonnekin pois. Tosi noloa, kun saimme sen appivanhemmilta lainaan ja nyt olisin heti heittämässä sitä pihalle. Pitävät mua varmaan ihan neuroottisena nirppanokkana... Ei mua monet asiat ärsytä mutta tollaset jatkuvat napsutukset ja hurinat kyllä! Taidan pistää hormoonien piikkiin... Taisi tulla muutenkin vähän hätiköityä tuon pakasteen kanssa mutta kun se oli tarjolla niin se tuntui hyvältä idealta. No, saa nähdä, ei tämä nyt tietenkään mikään maatakaatava asia ole, heh, mutta olen kyllä valmis tekemään tilaa tuohon omaan kaappipakastimen tavalla tai toisella pärjätäksemme ilman tuota mölyapinaa! Harmittaa vaan kun mies näki vaivaa sen kotiin hakiessaan ja kantaessaan...
Eilen neuvolassa meni kaikki hyvin, mitä nyt migreeni nosti verenpainetta pikkusen mutta edelleen oli kuitenkin normaali. Mistään raskausmyrkytyksestä ei onneksi ollut merkkejä vaan näköhäiriöt johtuivat vaan tuosta migreenistä, huh huh. Paino ei ollut viikossa noussut yhtään, jota kyllä ihmettelen kun ummettaakin niin vietävästi. Mutta onhan tuota tähän mennessä jo tullutkin 13 kg ekasta neuvolamittauksesta, joten pieni stoppi lienee ihan OK. Monet ovat ilokseni kyllä sanoneet, että nuo kaikki kilot on pelkästään tuossa masussa eikä esim. naamassa tai reisissä. Olisihan se ihana jossain vaiheessa kevättä mahtua vanhoihin vaatteisiin, etenkin farkkuihin...
Terkkari sanoi, että vauva on edelleen aika syvällä kohdussa niin ettei hän saa päästä kunnon " otetta" . Sitten kun vauva kiinnittyy, niin tilanne onkin ihan toinen kun vauva on enemmän edessä. Molemmat veikkailtiin, että hyvinkin mennään laskettuun aikaan asti ja sehän kyllä sopii. Kunhan vain lonkkasäryt eivät tästä enää pahenisi, muuten jää nukkuminen kokonaan. Sain myös siunauksen kaikille näille siivoustouhuille kunhan vaan iltaisin en koe itseäni kipeäksi ja liikaa rehkineeksi. Kuulemma on vain hyvä pysyä liikkeessä, liikuttaa lantiota kävelyillä ym. eikä alkaa makaamaan sohvalla kun edessä voi olla vielä suht pitkäkin odotus. Myös synnytys sujuu todennäköisesti paremmin kun pysyy liikkeessä ja aktiivisena! Mun kohdalla voisi sitäpaitsi mennä hyvinkin yliaikaiseksi jos alkaisin vain makailemaan, sen verran tiukasti paikat oli kiinni vielä viikko sitten...
Joten mitäpä tässä muuta hörisemään kuin luuttuamaan paksut pölykerrokset olkkarin kirjahyllystä ja tahrat veks keittiön kaapeista...Toivottavasti saan illalla kotiin suht energisen miehen, niin saamme yhdessä tehtyä vähän isompia juttuja. Sunnuntaina olisi toiveena viimein lopettaa tämä urakointi ja alkaa nauttimaan puhtaasta kodista... joka ei tämännököisenä arvatenkaan kauaa pysy vauvan tultua! ;) Mutta eipähän tartte miettiä mitään isompia joulusiivouksia tänä vuonna, ollaan vaan ja nautitaan meidän Palleroisesta.
Energistä ja rentouttavaa viikonloppua teille kaikille!
Lisää ihania vauvauutisia odotellen,
Lilium, rv 38+3
Niin monta lasta jo syntynyt, onneksi olkoon kaikille! Tein pientä listaa synnyttäneistä, pysyy vähän paremmin kartalla. Joku on varmasti jäänyt pois, annathan anteeksi ja lisäät tietosi listaan :o)
Vilja tyttö ja poika ??
Santes tyttö ja poika ??
Kimberly tyttö 26.9.
Meri05 poika 29.9.
Maya79 tyttö 8.10.
Lillastina poika 4.10.
Vuoroaan vielä odottelevat:
Lilium LA?
Nevalaine LA?
Mingu LA?
Daran LA?
Miikuli LA?
EE LA?
Marvik LA 29.10
Viime maanantaina neuvolassa todettiin kaiken olevan hyvin. Ensimmäisen kerran hoitaja varmasti osasi sanoa vaavin olevan raivotarjonnassa, laskeutumista ei vaan vielä ole tapahtunut. Syntymäpainoksi hoitaja arvioi 3.8 kiloa, toivottavasti ei mene yli neljän kilon! Henkisesti saan siis valmistautua yliaikaisuuteen, etenkin kun vaavi tuntuu hyvin viihtyvän asunnossaan. Siellä hän möyrii ja nikottelee aktiivisesti ja hyvin tuntuu vielä tilaa olevan.
Sen verran on väsyttänyt viime aikoina, että pyysin kilpirauhaskontrollia. Viimeksi T4V oli pudonnut 12:n ja luulen että se on vaikuttanut väsymykseen, etenkin kun hemoglobiini on noussut ihan hyvään arvoon.
Äitiä olen käynyt katsomassa niin usein kun pystyn, pääasiassa joka toinen päivä. Hänellä on toipuminen niin varhaisessa vaiheessa, ettei voi muuta kuin odotella. Mutta toipumista on kyllä tapahtunut, joskin hyvin hidasta. Nyt odottelen räntäsateen loppumista, en viitsi lähteä ajelemaan sateeseen, ja käyn tervehtimässä äitiä.
Onko kukaan teistä innostunut kestovaippailusta? Olen hankkinut ImseVimsejä (samaa joka tuli äitiyspakkauksen mukana) ja odottelen Fuzzy Bunz -vaippoja, joita tilasin netistä. Aion nyt kokeilla tätä ja jos tuntuu liian hankalalta siirryn osakestoiluun tai kertakäyttövaippoihin. Sen verran viherpiiperö kuitenkin olen, että omatunto ei anna periksi jos en edes kokeile! Mikään käsityöihminen en kyllä ole, kestovaipat olen hankkinut valmiina ja anoppia juuri pyysin neulomaan hahtuvahousut. Itse olen atoopikko, joka ei ole koskaan sietänyt villaa ihoa vasten, joten villaa pitää kokeilla varovaisesti vaaville.
Oikein hyvää viikonloppua teille kaikille!
-marvik- rv 37+ 5
Ja onnea kovasti lillastina!! Marvik, olen vissiin niin ahkerasti häiriköinyt täällä teidän pinossa, että päädyin siihen laatimaasi listaan mukaan.. ; ) Minulla olisi ollut se laskettu aika 18.10, mutta se siirtyikin ollen nyt 13.2... masu on tosin jo iso ja pyöreä ja liikkeitä olen tuntenut jo reilu 5vkoa : ) Eli perässä tullaan! On niin kovasti mielenkiintoista käydä seuraamassa teidän raskauksien kulkua, kun tultiin tutummaksi silloin alkukeväästä. Nyt on sitten mihin verrata, ja mitä mahdollisesti on edessä täälläkin! Nuo lillastinan ajatukset oli ihan kuin omasta ja varmaan monen muunkin päästä: voiko tämä olla nyt totta? onko tuo meidän? Saako sen ottaa mukaan? : )
Itse täällä odottelen 4d-ultraa, joka on reilun 3vkon kuluttua. Marvik, voimia äitisi tukemiseen! Kestovaipoista ym. olen ottanut selkoa, ja kovasti kiinnostaa ainakin kokeilla kuinka " hankalaa" se niiden käyttö on sitten todellisuudessa. Kertisvaippa tosiaan maatuu niin monta sataa vuotta (joku tukihenkilö puhui jopa 2000vuodesta) ja päästää kaiken aikaa ilmakehään sitä metaania. Tosin, jos voimat ei riitä, niin sitten kertiksillä tai ainakin osittain! : )
Niin tai näin, toivon jaksuja kaikille lopuille odottajille! Ja jo vauvautuneet, turha kai sanoakaan, mutta nauttikaa!!! : )
Miikuli ja verneri 22+1
Onnea kaikille oman nyyttinsä saaneille :)
Itse tässä odottelen kärsimättömästi, että pääsis tästä mahasta. Maha roikkuu jo tosi alhaalla ja siitä olenkin saanut kuulla monta kertaa. Maanantaina olis taas kontrollikäynti neuvolalääkärillä.
Päivitän tähän nyt omat tietoni:
Vilja tyttö ja poika ??
Santes tyttö ja poika ??
Kimberly tyttö 26.9.
Meri05 poika 29.9.
Maya79 tyttö 8.10.
Lillastina poika 4.10.
Vuoroaan vielä odottelevat:
Lilium LA?
Nevalaine LA 23.10
Mingu LA?
Daran LA?
Miikuli LA?
EE LA?
Marvik LA 29.10
Nevalaine 38+4
Päivitän tähän listaan nuo meidän tiedot, kun näkys olevan pikku jätkän syntymäpäivä väärin... Heitti päivällä =)
Vilja tyttö ja poika ??
Santes tyttö ja poika ??
Kimberly tyttö 26.9.
Meri05 poika 29.9.
Maya79 tyttö 8.10.
Lillastina poika 5.10.
Vuoroaan vielä odottelevat:
Lilium LA?
Nevalaine LA 23.10
Mingu LA?
Daran LA?
Miikuli LA?
EE LA?
Marvik LA 29.10
Täällä yritettään selvitä mummon vierailusta. Pikkasen raivostuttavaa, kun jätkä ei saa edes syödä ilman, että mummi tulee hiplaileen. Ei ole mitenkään mieltä ylentävää mulle, että toinen hiplaa suunnilleen mun tissiä. Kun mä en osaa kuulema tehdä sitä oikein... AAAAAAAAAAARRRRRRRRRRGGGGGGGHHHHHHHH! Tätä se on sitten seuraavat 18 vuotta ellei ala pian tulemaan jostain seuraavaa tulokasta... Onneksi mummo asuu 250 km päässä, joten ei ihan joka päivä tule tänne neuvomaan.
Toisaalta miten sitä ikinä vois osatakkaan ellei saa itse opetella. Joskin minä vain teen työtä normaalisti tällaisten pienten kanssa, joten enköhän minä nyt jotain osaa omallekin tehdä...
Sori tää valitusvirsi, mutta alkaa toi pinna olla tiukalla pikkasen tonn äitin kanssa. Toivottavasti hän tajuaa sitten edes ristiäisissä, että paikalla on muitakin, jotka osaa/haluaa seurustella pikku jätkän kanssa. Toivottavasti rauhoittuu tuosta vähän, ainakin jossain välissä...
Muistaakohan kukaan enään, kun en ole kirjoitellut minnekkään pitkään pitkään aikaan.
Satuin nyt kuitenkin tulemaan lukemaan teidän kuulumisia, kun tämä meidän kuukausi on =) Eli isot onnittelut kaikille nyyttinsä kotiin saanneille ja erittäin paljon jaksamisia erilaisiin kolotustiloihin niille, jotka vielä vuoroaan odottavat.
Meillä tuo laskettuaika on siis 30.10. ja tänään neuvolassa oli kyllä laskeutunut, mutta ei vielä tarpeeksi.
Le Cheile 37+3
Sairalasta kotiuduttu siis kera pienen tytön keskiviikkona!!!!!!! Tai siis kaikki on suhteellista, paino 3765g ja pituutta 52cm!!!! En tajua miten onnistuin sen alakautta puskemaan, mut mahtu kumminkin:)
Mullahan ei supistellu kunnolla etukäteen, vaan viime sunnuntain iltapäivällä alko tuntumaan jotain, klo. 20 illalla rupes supistelee säännöllisesti n.5min välein, mut mähän en sitä tajunnu. Tai siis tajunnu et jotain oikeesti tapahtuu. soitin synnärille ja ne vaan käski mennä suihkuun. mut mua vaan sattu peräsuoleen niin HIRVEESTI.
No klo. 01 lähettiin näytille varmuuden vuoks kun mua sattu niin paljon ja kappas mähän olin 4cm auki!!! Eikun saliin ja samantien tultiin laittaa mulle epiduraali klo. 2.30, se autto melko hyvin, mut kauhee ponnistustarve ja painon tunnne vaan pysy. Mä olin melkein samantien 10cm auki, siitä kauhee painontunne johtu. Vauva vaan ei ollu kunnolla laskeutunu, vaan sain ruveta tosi aikasin ponnistaa seisoviltaan ja tietty supistukset laantu ku sain epiduraalin. Välillä ponnistin jakkaralta ja lopulta piti mennä sänkyyn ku lapsivesi oli ollu vihreetä. Vauva piti imee heti pään synnyttyä. Lopulta vauva synty klo.5.35 eli en kerenny kauaa olla sairaalassa.
Vauva alko sitte naristaa 15min iässä, mut se onneks loppu. Ja mun istukka ei meinannu irrota ja meinasin jo joutua leikkaussaliin, mut sit se runnottiin mahan päältä ja sieltä se onneks tuli. Väliliha piti leikata ja yks repeämä tuli emättimeen.
ja kotiin päästiin 2.5vrk iässä, vauva oli oli jonkin verran keltanen niin lisämaitoa on annettu. Torstaina rupes maito nousemaan ja nyt ei tarvita enää pulloa, jeeee!!
Sellasta vauva-arkea täällä, ei vielä oikeen osaa sopetua et toi ihana paketti on meijän oma ja kukaan ei tuu sitä pois hakemaan.
Onnea kaikille jo nyytin hakeneille ja sitä hakamaan meneville!!!
Avoimin mielin synnyttämään, kokemus oli musta positiivisempi kuin olisin ikinä kuvitellu, vaikka kivut olikin helvetilliset välillä..mut KAIKEN SEN KESTÄÄ!!!!!!!
-maya ja rusina 5vrk-
Pikainen viesti, eli meille syntyi ihana tytön tylleröinen 4.10. Painoa oli pienellä 3680 g ja pituutta 50 cm. Prinsessa päätti ottaa pienen varaslähdön rv 38+3, kun suunniteltu sektio oli sovittu 9.10. Lapsivedet meni yllättäen torstai-aamuna kahdeksalta ja jo yhdentoista jälkeen oli pieni tyttö maailmassa :) Ollaan koko perhe ihan onnesta ymmyrkäisenä ja on ihan epätodellista, että meitä tosiaan on nyt kolme!
Nyt täytyy mennä jälleen ihmettelemään pientä, mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!
EE ja Prinsessa 9 päivää
[color=orange]
[b] Heipparallaa, [/b]
ja hurrrrjasti onnea niin ikään EmmaEmilialle-79! Mahtava juttu, näin on taas uusi unelma saanut täyttymyksensä.
Alla mun osalta päivitetty lista. Ajattelin, että eikö jo synnyttäneidenkin kohdalla voitaisi pitää LA:t esillä, vaikka suluissa syntymäpäivän perässä? Olisihan se ihan mielenkiintoista tietää, missä vaiheessa vauva sitten oikeasti syntyi, eikö? En tosin tehnyt tuon osalta mitään muutoksia listaan vielä...
Nevalaisen kanssa me elelläänkin sitten ihan samoissa viikoissa ja päivissä. Mulla vaan ei maha taida olla yhtään alhaalla, joten varmaan menee hyvä tovi ennen kuin täällä päässä ollaan tosi toimissa. Ja kuten olen maininnut aiemmin, niin se kyllä sopii, tuntuu että pitäisi jotenkin valmentautua edessä olevaan paljon paremmin. Kuten lukemalla neuvolasta yms. jaettua matskua tarkemmin... Vaikkei siihen synnytyksen alkamiseen olekaan koskaan kai TÄYSIN valmistautunut, joka kerta se vissiin tulee jonkinlaisena yllätyksenä. Saas nähdä alkaako se omalla kohdalla supistuksilla vai lapsiveden menolla...
Eilen saatiin koti lähes viimeistä nurkkaa myöten siivottua ja nyt on kuin joulu. Ihana fiilis! Tänään naatiskellaan tästä kaikesta, voisipa vaikka viettää lettukestit. Huomenna sitten käväisen hammaslääkärissä ja viimestelen vielä joitakin juttuja täällä kotona. Hoitopöydän itsetehty taso odottaa vielä kiinnittämistä lipastoon mutta siihen on tarvikkeet miehellä jo hankittu. Mutta kuten mieskin aamulla totesi, niin nyt kun lähes kaikki hommat on työlistalta tehty, niin vauvan tulo konkretisoitui taas piirun verran lisää. Nyt se niin kuin saisi vaikka tulla. ;)
Tästäpä jatketaan, kivaa sunnuntain jatkoa!
Lilium, rv 38+5 [/color]
***
[b] Nyyttinsä syliin saaneet: [/b]
Vilja tyttö ja poika ??
Santes tyttö ja poika ??
Kimberly tyttö 26.9.
Meri05 poika 29.9.
Lillastina poika 5.10.
Maya79 tyttö 8.10.
[b] Vuoroaan vielä odottelevat: [/b]
Lilium LA 23.10
Nevalaine LA 23.10
Mingu LA?
Daran LA?
Miikuli LA?
EE LA?
Marvik LA 29.10
Moi!
Paljon onnea kaikille nyyttinsä saaneille!!! Meitähän on jo monta.
Meidän poika sitten tuli vauhdilla maailmaan rv37+0. Täsmällinen poika, kun olin antanut hänelle luvan syntyä 10.10. kun olisi täysiaikainen raskaus!
9.10 klo 23 meni yhtäkkiä lapsivedet ja siitä alkoi todella kipeät supistukset 6 min. välein. Sitä ennen ei ollut mitään oireita että olisin synnyttämään lähdössä. Supistukset oli heti sitä luokkaa etten kotona pystynyt olemaan vaan lähdettiin sairaalaan. Siellä sanoin ensimmäisenä kätilölle että tarvitsen heti jotain kivunlievitystä koska kivut oli aivan hirveät ja supisteli 3 min. välein. Kätilö vaan naureskeli että kyllähän tässä vielä kestää ensisynnyttäjällä eikä vielä mitään kivunlievitystä anneta ja laittoi mut käyrälle 20min. siinä kyljelläni maatessa tuntui että järki lähtee päästä, niin kovat tuskat oli. Kun kätilö tuli takaisin 20min. päästä niin sanoin etten kertakaikkiaan kestä enää hetkeäkään. Hän teki sisätutkimuksen ja totesi että: oho, sähän oot jo 7cm auki! Pyysi vielä toisen kätilön tarkistamaan ja tämä totesi että etpäs ole kuin 9cm ja kun supistus tuli niin kohdunsuu hävisi kokonaan! Sitten lähdettiinkin lujaa sängyllä saliin ja matkalla kätilö totesi että et sitten ehdi saada mitään puudutusta. Siinä vaiheessa olin ihan varma että henkeä tässä viedään. Salissa sain ilokaasua hengiteltäväksi mutta siitä tuli vaan huono olo ja rupes pyörryttämään. Vartin päästä alkoi ponnistaminen ja siitä vartin päästä poika oli maailmassa. Tuossa ponnistamisvaiheessa onneks se kipu muuttuu erilaiseks kuin supistukset niin se helpotti kauheesti. Vaikka vauva tulikin suht nopeasti niin en revennyt kuitenkaan eikä jouduttu välilihaa leikkaamaan ja selvisin ilman tikkejä. Pojan mitat olivat 2600g 46cm joten pienihän tuo on ja mahtui hyvin tulemaan. Synnytyksen kokonaiskesto oli 2h 15min. Kätilö sanoi että seuraavalla kerralla en varmaan ehdi sairaalaan. Poika sai 9pistettä ja alkoi heti imemään. Sai myös lisämaitoa ennen osastolle siirtymistä mun raskausdiabeteksen takia. Verensokerit oli kuitenkin koko ajan hyvät ja sain pojan vierihoitoon heti. Kotiin päästiin lauantaina ja silloin myös nousi maito kunnolla ja nyt tuskailenkin täysien rintojen kanssa kun poika ei oikein jaksa imeä niin paljon kun on niin pieni. Melkoista opetteluahan tämä on tuon pienen ihmisen kanssaja vähän väliä ihmettelen että onko tämä oikeesti totta. Mutta kyllähän tämä on ja kukaan ei tule viemään tuota pientä ihmettä meiltä pois.
Oli muuten hauska sattuma että Onnin serkku syntyi reilu 4 tuntia Onnin jälkeen. Hän syntyi 1,5 viikkoa la:n jälkeen joten tais odotella serkkupoikaa ;)
Lisään itseni tuohon listaan ja laitan sulkuihin lasketunajan.
Mingu ja Onni 5vrk
***
[b] Nyyttinsä syliin saaneet: [/b]
Vilja tyttö ja poika ??
Santes tyttö ja poika ??
Kimberly tyttö 26.9.
Meri05 poika 29.9.
Lillastina poika 5.10.
Maya79 tyttö 8.10.
Mingu poika 10.10. (LA31.10.)
[b] Vuoroaan vielä odottelevat: [/b]
Lilium LA 23.10
Nevalaine LA 23.10
Daran LA?
Miikuli LA?
EE LA?
Marvik LA 29.10
[/quote]
Ensiksikin, ihan älyttömästi onnea tällä kertaa Mingulle! Täytyy heti todeta, että melkoisen hurjalta kokemukselta vaikuttaa! Siis se, miten nopeasti avautuminen kohdallasi tapahtui ja miten jouduit anelemaan kivunlievitystä. Ei kai sen nyt noin pitäisi mennä, että hoitsu jättää käyrälle ilman minkäänlaista tilannetsekkausta? Ja noin pitkäksi aikaa! No, pääasia että kaikki meni hyvin ja nyt olette onnellisesti kotona. Tuli vain tästä tarinasta itselle sellainen olo että jos tuskat on tuota luokkaa, niin käsken miehen vaikka kampittaa hoitsun jos se meinaa ilman mun paikkojen tarkistusta hävitä jonnekin ja vain tuhahdella kipulääkepyynnöille...
Juuh, ilmeisesti pientä jännitystä ilmassa noiden tulevien kipujen suhteen... Jännä kyllä ajatella, että meikäläiselläkin voi synnytys alkaa minä hetkenä hyvänsä! Tässä kävin juuri hammaslääkärin jälkeen kangaskaupassa ostoksilla, ajattelin lounaan jälkeen alkaa ompelemaan uusia pikkuverhoja meidän veskiin. Ja sitten sitä kaikkea muuta viimeisteltävää puuhaa on täällä kotosalla myös. Joten ei käy aika pitkäksi, ei. Ja varmaan hyvä niin, enpähän ehdi liikaa miettimään edessä olevaa rutistusta.
Paljon voimia tähän viikkoon vielä masuaan kantaville!
Lilium, rv 38+6
Hirmuisesti onnitteluja emmaemilialle ja mingulle!!! Olette te lokamassut hauskoja; yksi pyöräyttää pojan palleron, niin seuraavalla on varmasti tyttö tai toisinpäin! : )
Olipa mingu sulla kokemus, mutta hienoa, että kaikki sujui lopulta noinkin hyvin!!!! Voimia ja tsemppiä mahaa kantaville, ja iloa ja riemua lastenhoitoon jo jakautuneille!! : )
Miikuli (ja verneri 22+5)
Heipä hei kaikille,
mites porukka oikein jakselee? Kaikki taitavat vain odottaa tositoimiin pääsyä. Kuinkas paljon teitä tuo synnytys jännittää/pelottaa? Itseä jänskättää kyllä aika paljon, vielä kun menin lueskelemaan joitakin synnytystarinoita täältä palstalta. Huh huh, mitä tahansa voi sattua ja kaikkeen pitää olla varautunut! Postiivisin mielin tässä tietysti yritetään olla ja keksiä kaikenlaista tekemistä. Sitä kyllä on ilman keksimistäkin mutta vire alkaa olla vähän matalalla mihinkään kummosiin juttuihin. Jospa nyt jotain ruokaa saisi tehtyä pakkaseen, sitä makaranonilaatikkoa vaikka...ja ompelisi loppuun ne pienet veskin verhot jotka innokkaana aloitin muutama päivä sitten.
Tänä aamuna käytiin yhdessä miehen kanssa neuvolassa, kaikki hyvin. Terkkarina oli sijainen, oikein mukava kyllä mutta joutui vähän samoihin kysymyksiin vastailemaan kuin jo usein ennenkin: vauvan liikkeiden määrä, suosikkiaika liikehtiä, vaivat jne. No, jotain vaivaa alkaakin olla, sillä eilen ja tänään on ihan näin päiväseltäänkin tuntunut lonkissa ja alaselässä pientä kipuilua ja ikään kuin menkkamaista oloa. Tai oikealla lonkalla ihan tosissaan jomotusta yön jälkeen. Yhdeltä ja viideltä kävin vessassa eikä viideltä meinannut nukkumisesta tulla enää mitään. Mieskin tuntui pyörivän vieressä levottomana. Sekin kuulemman on alkanut varautumaan lähdön hetkeen. Jos tässä kotosalla ollaan vielä viikonloppuna, niin pitää meidän molempien levätä oikein kunnolla. Terkkari totesikin, että lepo on nyt tosi tärkeää, synnytystähän on verrattu maratooniin rasitukseltaan. Sen kyllä uskon!
Eipä tämän kummempia, käykäähän huikkaamassa fiiliksiänne, jookos!
Lilium, rv 39+2
Poikamme (49cm/3010g) syntyi 9.10. viikoilla 36+6, kaikki meni hyvin ja arki on alkanut mukavasti.
Kyllä kannatti se vuosien odotus! :)
Jaksamista teille jotka vielä odottelette! ;)
-Monoliisa-
Niin ja ONNITTELUT kaikille jo nyyttinsä saaneille!
Nyyttinsä syliin saaneet:
Vilja tyttö ja poika ??
Santes tyttö ja poika ??
Kimberly tyttö 26.9.
Meri05 poika 29.9.
EE tyttö 4.10.
Lillastina poika 5.10.
Maya79 tyttö 8.10.
-Monoliisa- poika 9.10.
Mingu poika 10.10. (LA 31.10.)
Vuoroaan vielä odottelevat:
Lilium LA 23.10.
Nevalaine LA 23.10.
Daran LA?
Marvik LA 29.10.
Le_Cheile LA 30.10.
Miikuli LA 13.2.
Moikka kaikille pitkästä aikaa!
Ensinksi onnittelut kaikille vauvautuneille. Teitä on tullut paljon sitten viime lukemisen (oisko ollu joskus viime keskiviikkona :p ).
Me aletaan olla kotiuduttu ihan hyvin. Nyytti nukkuu tossa vieressä sitterissä. Alkaa pikku hiljaa heräileen taas, kun alkaa olla ruoka-aika lähellä. Erittäin tyytyväinen ja hiljainen ipana. Eipä paljoa muuta tee kuin nukkuu ja syö. Synnärillä jo muut äidit kysyivät, että mitä huumeita me ollaan oikein syötetty tolle... Toi kun oli ainoa vauva, joka ei huutanut kertaakaan muiden läsnäollessa. Siellä hän makas sängyssä nukkumassa tai sitten jutteli tyytyväisenä. Syömään alkoi heti välittömästi syntymänsä jälkeen... On ollut vähän liian helppo alku. Taitaa olla aika rauhallinen vaaka. Tullut isäänsä...
Torstaina mulla oli neuvola. Sinne lähtiessä alkoi vähän tuntua ilkeältä tuolla mahassa. Aattelin vain, että ne on niitä samoja suppareita, joita tässä on ollut viime aikoina paljonkin. Neuvolantäti meinas, että pitäis alkaa harkitsee lähtöä. Mutt aattelin, että kyllä ne siitä vielä loppuu. Eihän tää nyt vielä voi tulla ulos.
Kolmen aikoihin kotona totesin isännälle, että nyt olis vissiin aika hänen pakata oma kassinsa, jos meinaa jotain tarvita mukaan. Sitten kävin vielä ripustamassa pyykit narulle (enhän mä vielä siinäkään vaiheessa niin kipee ollut) :D Anoppi hermoili ja patisti jo lähtemään.
Viiden paikkeilla totesin, että kyllä nyt on pakko mennä ainakin näyttäytymään, en jaksanut enää niitä kipeitä suppareita.
Päästiin Tammisaareen ja otettiin käyriä. Olin jo aika perhanan kipeä siinä vaiheessa. Kätilö pakotti suihkuun, josta ei ollut mitään hyötyä... en pystynyt oikein istumaan siellä. Samalla täytettiin ammetta, johon oli tarkoitus mennä makoileen. Joskin en sitten edes ehtinyt. Suihkusta tullessa tilattiinkin jo tuo anestesialekuri paikalle antamaan lääkettä.
Mulle vedettiin ensin spinaali, jotta saatiin nuo supistukset helpottamaan. Sen jälkeen vasta pystyin olemaan paikoillaan sen verran, että saatiin epiduraali laitettua. Se ei millään meinannut auttaa tonne vasemmalle puolelle. Oikea puoli puutu täysin, mutta vasemmalla tunsin lievästi kipeitä supistuksia. Kolmannella kerralla sain sen verran laimentamatonta tavaraa, että kaikki kivut lähti... Pystyin nukkumaan pieniä pätkiä. Kahden jälkeen perjantai aamuyöstä loppui puudutus. Kätilö kattos, että josko olis vielä annettu lisää tavaraa. Mutta siinä vaiheessa ilmoitettiin, että mä en saa enää yhtään mitään. Pää oli sentin päässä. Siitä sitten meni jonkin aikaa ja kätilö totes, että puol senttiä jäljellä. Yritettiin ensin sängyllä nelin kontin synnyttää, mutta se sattui niin kovin, että en pystynyt ponnistamaan lainkaan. :(
Siirryttiin jakkaralle ja samantien aloin ponnistaa, vaikken olisi kivun takia halunnut. Siinä meni 12 minuuttia ja jätkä oli kokonaan istukan kanssa ulkona. Kätilö kielsi jossain välissä ponnistamisen, mutta kaikki tuli kerta rysäyksellä pihalle. Sen jälkeen maattiin sängyllä ja ihmeteltiin, että mikä toi tollanen punanen läjä on... Nyytti alkoi vähän imeä lähes heti synnyttyään.
Pisteitä tuli heti 9 ja 10 minuutin päästä täydet 10.
Näin jälkeen päin sanottuna ihan turhaan pelkäsin ja jännitin sitä niin kovin. Se oli aivan uskomattoman helppoa ja kivutonta.
Perjantai päivä menikin sitten ihmetellessä, että mistä tollanen pikkanen on tullut ja että pitääkö mun tehdä sille jotain :laugh:
Pitääks toi ottaa mukaan kotiinkin....
Perjantai-iltana vasta alkoi pikku hiljaa tajuumaan, että kyll toi on meidän ihan ikioma ja ei se mee mihinkään pois...
Tiistai aamuna päästiin kotiin. Eka yö meni vähän miten sattui, mutta kätilöt varoittivatkin siitä. Uusi paikka voi aiheuttaa hieman hämmennystä. Toisena yönä hän nukkuikin jo ihan hyvin. Heräs vain kolmen pintaan syömään ja sitten joskus seittemän jälkeen.
Mutt ei tätä oikein vieläkään kunnolla tahdo tajuta. On tää sen verran ihmellinen asia. 4½ vuotta tätä yritettiin ja meinas jo jossain välissä iskeä toivottomuus, että ei meille tätä ihanuutta suoda. Nyt on jotenkin outo olo, että meillä on lapsi. Me ollaan ihan oikeasti äiti ja isi, siis ihan oikean lapsen ja elävän lapsen. :p
Isännän futiskaverit totesivat lauantaina kauden päättäjäisissä (joihin en sitten uhkailuistani huolimatta päässytkään), että siellä se uusi maalivahti makaa synnärillä. Joukkueen maskotti on vihdoinkin tullut. Nyt pitää keväällä ostaa HJK:lta nimellä pelipaita, niin on pojalla ensi kesänä samanlainen pelipaita kuin isillä ja muilla pelaajilla :p
Ristiäiset on jo 3.11, joten kohta Nyytiä voi täälläkin kutsua ihan oikealla nimellä... Jännittää kyllä se toisaalta vähän. Ehkä sen jälkeen alkaa tajuumaan tätä oikeasti kunnolla...
Koettakaa masulliset kestää. Kyll se aikanaan loppuu, vaikka viimeiset ajat tuntuvatkin vähän liian pitkiltä.
LillaStina ja Nyytti (kohta) 7 päivää vanha Biisonipoika