LOKAMASSUT-lokakuu!
Vihdoin on lokakuu koittanut, mitä tässä on varmaan jokainen odottanut! Vieläkö kaikki on yhtenä kappaleena?
Mulla oli tänään taas lääkärissä kontrollikäynti iän takia (38-v) ja ihan tuntu taas kerran turhalta; ei sisätutkimusta, ei painoarviota eikä lääkäri edes sanonut oikeastaan yhtään mitään, tuntu et suurinpiirtein arvioi vaan mittoja! Ja taas sama kahden viikon päästä uudelleen jos en ole synnyttänyt. Vertailin sit kotona mittoja ekaan raskauteen ja oli suurinpiirtein samat kun sillon samoilla viikoilla ja sen mukaan painoarvio ois 2900g. Eli pieni vauva tulossa; eka oli syntyessään rv39+4 2980g ja toinen rv41+6 3080g.
Tuohon leipomiskeskusteluun otan nyt osaa minäkin. Mä en meinaa leipoa vieraita varten mitään pakkaseen, kun meillä täällä etelä-karjalassakin on se rotinaperinne. Vieraat tuovat kahvileivät; suolaset ja makeat tullessaan ja vauvallekkin jotain lahjoja. Ihan kiva perinne, ei tartte ite muutakun kahvit keittää.
Leipää ja sämpylöitä mä leivon aina pakkaseen kun entiset alkaa sieltä loppua, mut ruokia en aio väsätä sinne valmiiksi. Isäntä saa sit hommata meille jotain syötävää kaupasta.
Voi miten mä haluaisin jo päästä tästä mahasta. Tuntuu ihan kauheelta ajatella et menis vielä kaks viikkoo yli ja vauva syntyis vasta marraskuussa!!!! Painoa on mulle tullut nyt tähän mennessä 13kg, saman verran kun aikasemminkin ja kyllä ne on sitten pois lähteneet imetyksen myötä. Synnytys mua kyllä pelottaa ja jännittää jo ihan kauheasti, kun edellisellä kerralla se kesti vain 3 tuntia enkä ehtinyt saamaan mitään kivunlievitystä. Istukkakin piti käsin irrotta kun ei itestään irronnut. Näinköhän sitä edes ehtii sairaalaan synnyttämään, matkaa on n.40 km. Pitää vaan yrittää tajuta lähteä ajoissa!!!!!
Tulkaahan kertomaan kuulumisia.
Nevalaine 37+0
Kommentit (112)
Ihan ensimmäiseksi anteeksipyynnöt Le_Cheilelle, miten en edellistä viestiäni kirjoittaessa muistanut sinua ollenkaan. Tuli kamalan huono omatunto kun unohdin sinut! Onhan meitä vielä muutama jäljellä...
Isot onnittelut Katijolle tytön syntymästä, aikamoinen kokemus sinulla on ollut. Onneksi lopputulos palkitsee!
Ja Miikuli, raskaushormonit mulla melskaa, sekoilen omiani ;o)
Lilium, käsin on meidänkin vauvan kokoa arvioitu. Terkkari on hyvin kokenut, joten luotan hänen arvioonsa. Tietysti virhemarginaali on aina olemassa. Istukka on minulla takaseinämässä, joten vauvan tuntee melko hyvin vatsan läpi.
Kysyit siitä venytystreenistä. Se on yksinkertainen. Menen kyykkyyn niin, että kantapäät ovat maassa ja jalkaterät ja polvet ovat samansuuntaisesti. Itse olen luonnostani niin jäykkä, etten ilman puhelinluetteloita pyllyn alla pysty kyykkyasennossa olemaan, kantapäät väkisin nousee ilmaan. Eilen nökötin puhelinluetteloiden päällä puolisen tuntia. Olin sohvan edessä, joten pystyin tarvittaessa nojaamaan sohvaan päin. Meni muuten ihan hyvin, ylösnousu vain oli hankalaa.
Illalla sitten paikkoja kolotti, taisipa tulla ensimmäiset kivuliaat supistuksetkin. Tuntui kuin kova paine olisi kohdistunut emättimeen ja häpyluuhun, joten uskonpa että vaavikin on aloittanut laskeutumisen. Yöllä kävinkin viisi kertaa vessassa, en saanut muutenkaan unta. Oli kamalan kuuma ja paikkoja kolotti. Joten toivossa eletään...
Tänään menen kahville ystäväni kanssa, jolla oli laskettu aika päivää myöhemmin kuin minulla. Hänelle kuitenkin tehdään sektio ensi maanantaina. Vauva oli laskeutunut, mutta pylly edellä! Ystäväni harkitsi perätilasynnytystä, mutta loppujen lopuksi päätyi sektioon, sen verran pelottava ajatus oli. Luulen että itsekin olisin päätynyt samaan.
Huh, vauva potkii aika tymäkästi. Onkin ainoa meidän perheestä joka on saanut nukkua riittävästi...
Mukavaa viikonloppua kaikille!
-marvik- rv 39+4
Meillä von rosenin lasta ei vaikuttanut kakkaamiseen mitenkään. Sillon kun lasta laitettiin poika protestoi sitä vastaan syömättömyydellä. Ei suostunut syömään ja parahteli vähän väliä. Mulla just sinä päivänä nousi maito rintoihin ja niitä kiristi ja sattui älyttömästi. Mä itkin sit sitä ja pojan syömälakkoa ja lastaa sairaalassa. Onneksi jäin vielä yhdeksi yöksi sairaalaan, kun oli ihana henkilökunta lähellä, olisin ollut hätää kärsimässä kotona! Yöllä sitten alkoi pojallekin rinta maistua ja oli kai jo tottunut lastaankin. Nyt on mennyt kaikin puolin hyvin. Harmittaa vaan kun ei vauvaa pysty hellittelemään samalla tavalla kuin lastatonta vauvaa ja pesut kuivatuksineen tuntuu niin hankalilta. Mutta onneksi vika saadaan kuitenkin aika pian parannettua. Oletteko kylvettäneet vauvaa? Me ei vielä olla edes yritetty, mutta huomenna olisi tarkoitus viimestään sitä yrittää. Onko teillä ollut jo eka kontrolli polilla, miten lonkat on korjaantuneet? Meillä vielä 2 viikkoa kontrollikäyntiin. Onko teillä muuten molemmat vai toinen lonkka vaan? Meillä vasen.
Tuleppa kertoilemaan kuulumisia.
Nevalaine + poika 10pv
Lienenkö lokakuisista ainoa jäljellä, joka vielä odottaa synnytystä?
Liliumista ja Le_Cheilesta ei ole kuulunut mitään, onkohan teillä vauvat jo syntyneet? Minulla on vahva kutina että olette laitoksella... Ilmoitelkaa kuulumiset kun ehditte/jaksatte, odottelen uutisia :o)
Minulla on tänään laskettu aika. Aamulla kävin neuvolassa, jossa kuulin lohduttavia uutisia. Terveydenhoitaja tunnusteli vatsaa ja epäili ennustaneensa vauvan koon yläkanttiin. Vauva on hiukan laskeutunut, ei ihan alas asti, mutta kuitenkin lähtöuomiin. Ilmeisesti supistelin normaalia vähemmän, joten terkkari pääsi tunnustelemaan vauvaa paremmin. Ei kuulemma tuntunut niin isolta kuin aiemmin. Lohdutti kummasti kun ei tiedä koska tämä veitikka päättää tulla maailmaan ja iso vauva tosiaan hirvitti... En sitten saanut vielä lähetettä yliaikakontrolliin, ensi maanantaina neuvolassa se sitten kirjoitetaan jos sinne asti joutuu odottamaan.
Muuten melko hiljaista täällä... Joko olette intoutuneet avaamaan uuden keskustelun synnyttäneiden puolelta? Olen muuten lueskellut synnytysasiaa-osiossa miesten letkauksia synnärillä, aivan hervottomia juttuja! Suosittelen lämpimästi kun kaipaatte naurua :D
-marvik- rv 40+0 tai 39+6
Täällä kuule vielä ollan Marvik yhtenä kappaleena. Mulla pamahti vain selkä ja arvakkaa onko tuskaa, kun ei pysty kunnolla kääntymään sängyssä, saati kävelemään. Ois aika tuskallista lähtä laitokselle nyt, kun joka paikkaa jomottaa jo ilman supistuksia.
Supistuksista puheen ollen, ei ole näkynyt täällä päin eli jos joku voi lähettää, niin lähettäkää. Mulla täyttyy tuo 40 sit huomenna, taitaa kuitenkin mennä tuonne marraskuun puolelle, no onpa kaikki meidän perheen miehet syntyneet sitten marraskuussa. Ois niin kiva päästä katsomaan jo miltä vauveli näyttää, mutta maltti on valttia.
Nyt selkää jumii taas eli heippa tältä erää.
Le Cheile 39+6
Eli nyt ollaan oltu viikko kotona, eilen jopa olin ihan yksin vauvan kanssa koko päivän. Kieltämättä alkoi tulla jo vähän mökkihöperö olo. Odotan kiihkeästi että pääsen vauvan kanssa ulos, sehän saa luvan tottua nukkumaan vaunuissa!!!!
Imetys on onneksi alkanut sujua. Joko imuote on parantunut tai tissit karaistuneet, mutta imettäminen ei ole enää täyttä tuskaa. Maito riittää hyvin, yöllä kun poika veti ihmeelliset 5 tuntia unta putkeen, piti melkein itse herätellä kun tuntui että tissi räjähtää nyt eikä melkein.
Aina välillä ajattelen tämän ketjun kaksosten äitejä, Viljaa ja Santesia, kuinka paljon heillä onkin tekemistä. Itse olisin luultavasti jo nääntynyt. Iso hatunnosto!
Daran ja edelleen nimetön poika
Pikainen vastaus, kun taas vaan hetkeksi ehtii koneelle istahtamaan (käsittämättömän nopeasti kuluu aika täällä kotonakin ollessa, tuntuu ettei perässä meinaa pysyä!). Oon samaa mieltä tuosta lastasta, että jotenkin se haittaa kunnon ihokontaktia vauvan kanssa ja tekee siitä ihan erituntuisen kuin lastaton vauva. Odotan niin kovasti, että hoito olisi ohi ja saisi taas sen pienen ja pehmoisen paketin syliin¿ Onneksi aika kuluu joutuisasti, niin eiköhän sekin päivä vielä koita! Meillä oli viime viikolla eka 2 viikon kontrolli ja lääkärin mukaan lonkat on lähteneet korjaantumaan hyvin. Ja sehän se on kaikkein tärkeintä! Vaihdettiin kokoa isompi lasta, kun edellinen s-kokoinen oli jo käynyt ahtaaksi. Meillä vika oli oikeassa lonkassa, mutta myös vasemmassa oli vähän löysyyttä. Molemmathan hoituu nyt sitten samalla kertaa. Kuinka pitkästä hoidosta teille on puhuttu? Meillä oli alun perin puhe 10 viikosta, mutta nyt lääkäri puhui 9-10 viikosta. Ois niin kiva, kun ehtisi jouluksi saada lastan pois! Me ollaan kylvetetty vauvaa 2 kertaa viikossa ja se on selvästi alkanut nauttia kylvyistä :) Ei se kuivaaminen ja talkin kanssa sotkeminenkaan enää tunnu niin vaivalloiselta, kun siihen tottuu. Olen ajatellut, että kaikkihan se on yhteistä aikaa vauvan kanssa :) Miten teillä sujui ensimmäinen kylvetys? Myös kakkaaminen on alkanut vaavilta sujua, joten lähinnä tuo lasta on enää kosmeettinen haitta ja kaikki ihanat vauvanvaatteet ei mahdu päälle. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja saadaan vauvoiltamme tämä pieni ongelma hoidettua pois päivänjärjestyksestä näinkin helposti!
Kaikille kovasti terveisiä ja erityisesti tsemppiä vielä synnytystä odotteleville, ei varmasti ole kellään enää kauaa odotusta jäljellä!
EE ja tyttö 26pv
Mukava kuulla että vauvautuneilla on kuitenkin loppujen lopuksi kaikki hyvin. Toivottavasti myös heillä, joista ei niin paljoa ole kuulunut.
Le Cheile, tosi ikävä juttu tuo sinun selkäsi. Hankaloittaa varmasti vielä kun ei voi kunnon särkylääkkeitäkään ottaa. Auttaako parasetamoli yhtään? Eikö sulla tosiaan ole edes kivuttomia supistuksia? Mulla niitä on tavan takaa, oikeastaan heti kun olen ollut liikkeessä muutaman minuutin kauemmin.
Tänään on alkanut pieni alavatsajomotus, ylävatsakin tuntuu aika piukealta. Kipu ei kuitenkaan estä mitenkään liikkumista. Vaavi on aika vilkas, ikään kuin venyttelisi tuolla vatsassa ja yrittäisi välillä puskea päätään alaspäin. Siitä tuo alavatsajomotuskin voi johtua. No, toivossa eletään että tällä viikolla tapahtuisi. Mieskin oli tehnyt poissaoloilmoituksen ensi viikosta alkaen ja on kuulemma täysin valmis jäämään kotiin vaikka heti!
Olen ajatellut että 1.11. olisi ihan kiva syntymäpäivä. Ainakin helppo muistaa! Katsotaan miten käy... Yritän nyt pitää itseni liikkeessä, jos vaikka se käynnistäisi supistukset. Kotoa en tosin viitsi kauas lähteä, joten liikkuminen on tapahtunut paikkojen järjestelyllä lähinnä täällä neljän seinän sisällä. Ulkona on muutenkin niin harmaata, ettei sinne oikein houkuttele mennä.
Oikein mukavaa vauva-arjen jatkoa ja odotusta kaikille!
-marvik- rv 40+1
Joko olet lähtenyt nyyttiä hakemaan?
Ei kipulääkkeet tunnu oikein auttavan, mutta onnekseni tämä tuntuu nyt jo laantuvan ja kävelemäänkin jo pääsen siis en lenkille vaan ylös sängystä =) Joo ei tosiaan ole noita supistuksia, jos niitä ei yöllä ole, nukun nimittäin aika sikeästi eli pienet supistelut tuskin mua herättäis. Ei tämä mitään outoa meidän perheessä ole, mun äitillä ei koskaan ole supistuksia itsestään tullut ja kaikki kolme lasta on jouduttu käynnistämään. Olihan mulla kuitenkin tuon ekan kanssa silloin käynnistystä edeltävänä yönä pari tuntia kuuden minuutin välein ja sitten ne lakkas kuin seinään, siinäpä se.
Nyt makuuasentoon.
Le Cheile
Kotona vielä nyhjötetään, kaikki lupaavat merkit ovat kaikonneet. Illalla huomasin, että vaavi oli kääntänyt kylkeä, selkä on nyt oikealla puolella kun maanantaina kuunneltiin sydänäänet vasemmalta puolelta. Sitä se kova möyriminen olikin. Tai oikeastaan tänään en enää ole yhtään varma miten päin vauva on, nyt ei ota enää tolkkua. No, ei auta kuin odottaa...
Hyvä jos sun selkä on jo parempi. Toivottavasti tokenee ennen synnytystä. Minkä ikäinen sun esikoinen on?
Itsekin nukkuisin sikeästi jollei pitäisi juosta vessaan useamman kerran yössä. Viime yönäkin kävin viisi kertaa pissalla, joten vaavi on varmasti laskeutunut ja painelee iloisesti virtsarakkoa. Sänkyyn palatessa supisteli mukavasti alavatsasta, muuten en öisin supistuksiin herää.
Lilium on melko varmasti jo synnyttänyt kun ei kuulu mitään?
Nyt menen pyyhkimään eilen miehen tavaroista tyhjennetyn vauvanhuoneen kaapin, sen jälkeen rentoutumaan.
Nää ylimenopäivät ovat kieltämättä pitkiä...
-marvik- 40+2
Tsemppiä Marvikille ja Le cheilelle odotteluun. Ja liliumille myös jos et ole jo synnyttänyt!
Marvik: mietin eilen sitä kun plussattiin sillon helmikuussa ja mua pelotti niin kauheesti että kaikki ei ole hyvin ja ravasin siellä veritesteissä varmuuden vuoksi. Enkä uskaltanut tänne plussanneiden puolellekaan tulla kirjoittelemaan ja sinä odottelit mua tuolla lapsettomuus-puolella. Kiitos siitä vielä näin jälkikäteen!! Ja nyt mulla on nyytti kotona ja ihan pian sullakin! Toisaalta tuntuu että siitä on ihan kauhean pitkä aika.
Meillä oli tänään kontrollipunnitus ja näyttää siltä että Onni on nyt päässyt jyvälle tosta syömisasiasta. Paino oli noussut kuudessa päivässä 220g! Eikä hän ole saanut tippaakaan korviketta tuona aikana, eli mun maito riittää sittenkin (olin jo ihan varma ettei riitä). Öisin on saanut n. 2krt/yö pullosta lypsettyä maitoa, kun herää 2 tunnin välein syömään ja siinä menee aina n. tunti kerrallaan. Eli että äiti pääsisi vähän nopeammin nukkumaan takaisin.. Tosin tuo pullosta syöttäminen ei pidennä nukkumisaikaa yhtään, joten koitetaan pikkuhiljaa luopua siitä.
No nyt täällä heräillään, taisi poika vaistota että äiti livahti koneelle ;)
Mingu ja Onni 3vko
Valtavasti onnea kaikille jo vauvansa saaneille ja kärsivällisyyttä mahakkaille!
Lupasin viikkoja sitten kertoa synnytyksestä, joten " tiivistettynä" kirjoitan siitä nyt.
Pe 5.10. klo 9.00 menimme ä-polille mahdolliseen käynnistykseen, joka sitten katsottiin mahdolliseksi koska olin 2-3 sormelle auki. Meidät vietiin suoraan synnytyssaliin n. klo 10.00 ja minulta otettiin käyrät. Koska en supistellut tarpeeksi kovasti, laitettiin tippa joka käynnisti supistukset (klo oli n. 12.30). Kalvot puhkaistiin a-vauvalta joskus 14.00. Nämä toimet saikin aikaan hitaasti supistusten voimistumisen ja avautumisen. Joskus 16.00-17.00 sain epin (ihanaa!), ja sen jälkeen olikin mukavaa monta tuntia. Istuin välillä keinussa ja pallolla sekä kävelin. Jossain vaiheessa, n. klo 18.00 supistukset voimistuivat ja tipan pystyi sulkemaan, koska omat hormoonit heräsivät ja supistelut tuli luonnostaan. Tässä vaiheessa avautuminen alkoi kiihtyä ja muuttua kipeämmäksi. N. 20.00 maita ponnistamisen tarve oli valtava ja olinkin jo lähes kokonaan auki. Tässä vaiheessa saliin alkoi virrata sakkia, pari kätilöä ja lääkäri. Kaikki oli sitä mieltä ettei vielä ole kiire. Itsellä oli tunne, että kohta syntyy. Lopulta joskus 20.20 sain luvan ponnistaa ja melkein heti poika syntyikin. Kätilö sai napattua vauvan, koska se tuli sellaisella vauhdilla. Lääkäri säikähti ja soitti äkkiä toisen lääkärin (itse asiassa 2 muutakin synnytyslääkäriä) ja kätilöitäkin tuli 2-3 lisää. Mutta minun supistukset loppuivat siihen ja b-vauva odotteli kaikessa rauhassa milloin syntyisi.
Sitten laitettiin taas tippa päälle, että saatiin supistukset uudelleen alkamaan. Lopulta supistukset oli kovat ja b-vauva lähti valumaan alaspäin, edelleen peppu edellä. Yritin ponnistaa vauvaa ulos kalvojen kanssa pitkään (ainakin omasta mielestäni!) ja aloin olla aika väsynyt. Lopulta vanhempi mies lääkäri puhkaisi kalvot ja sitten tuntui, että kyllä minä saan tämänkin alakautta synnytettyä. Ponnistus vaihe oli pitkä mutta lopulta sain tytön synnytettyä peppu edellä. Hänelle annettiin vähän lisähappea, koska oli sen verran rankka kokemus. Minunkin verenpaineet meni hälyttävän alhaiseksi ja minua tutkittiin yhtä paljon kuin vauvaa. Mutta kyllä oli ihana sitten saada omat nyytit rinnalle. Olo oli kuin kahden maratonin jälkeen! Ja koko tämä synnytys meni sitten loppujen lopuksi luomuna ja siksi teki kipeää!!!! Ja ikinä en enää synnytä perätilassa olevaa vauvaa, oli se sen verran rankka kokemus. Vaikkakin palkinnot olikin mahtavat!
Kotiin siis päästiin 2 yön jälkeen ja arki on lähtenyt sujumaan yllättävän hyvin. Kiirettähän pitää ja vapaa hetket on kortilla! Minulla ainakin on auttanut uusi elämän ohje, joka on: " minulla ei ole kiire minnekään!" . Tämän ohjeen myötä elämä on ollut leppoisampaa. Me tehdään mitä huvittaa ja mitä jaksetaan. Ulkoilu on kyllä pakko suorittaa lähes päivittäin, sillä muuten tulisin mökkihöperöksi.
Imetys on alun maidottomuuden jälkeen lähtenyt hyvin käyntiin, eikä tarvitse antaa lisämaitoa ollenkaan. Imetän vauvat yhtä aikaa, varsinkin öisin, jotta saisin nukuttua. Päiväunet pyrin nukkumaan aina kun voin. Isosiskokaan ei ole ollut vielä mustis ja olenkin koettanut olla hänenkin kanssaan päivittäin.
Tulihan tuosta nyt romaani, mutta kerrankin on vapaata aikaa olla koneella ja kirjoitellakin jotain. Olen käynyt päivittäin lukemassa lokakuisten kuulumisia ja minustakin olisi kiva vaihdella myös jatkossa kuulumisia!
Nyt sitten tankkaamaan ja pötköttämään, sillä kaverit vaatii tunnin sisällä maitoa!
santes, vauvelit 26 vrk (kohta jo kuukauden!)
Päivitin listaa omalta osaltani.
Nyyttinsä syliin saaneet:
Vilja tyttö ja poika ??
Santes tyttö ja poika 5.10. (la 23.10)
Kimberly tyttö 26.9.
Meri05 poika 29.9.
EE tyttö 4.10.
Lillastina poika 5.10.
Maya79 tyttö 8.10.
-Monoliisa- poika 9.10.
Mingu poika 10.10. (LA 31.10.)
Vuoroaan vielä odottelevat:
Lilium LA 23.10.
Nevalaine LA 23.10.
Daran LA?
Marvik LA 29.10.
Le_Cheile LA 30.10.
Miikuli LA 13.2.
Täällä sitä vielä kyhjötetään. Sen verran edistystä, että nyt on limatulppa irronnut siis eilen ja viime yönä. Joskos se tästä lähtis käyntiin joskus. Ois ollut niin kiva, kun veljeni tulee viikonloppuna Moskovasta kyläilemään, että olis nähnyt jo tulevan kummipoikansa, mutta jää sitten jouluun varmaankin.
Niin marraspoikahan se sitten meille taas tulee, eipä siinä mitään.
Marvik, esikoisemme täytää tän kuun lopulla kaksi vuotta.
Terkut kaikille ja kiitokset loppurutistukseen.
Le Cheile
Mingu, eikö ole ihmeellistä miten se aika on loppujen lopuksi mennyt nopeasti? Meitä plussanneita ei siinä pinossa ollut montaa, toivottavasti silloin neganneilla on tärpännyt!
Voi kun pääsisi jo tuskailemaan samoista asioista kuin sinäkin, nämä odottavan tunnit ovat niin pitkiä...
Santes, hieno kertomus synnytyksestä. En tiennytkään että vauvat ovat omien kalvojen sisällä. Olet kyllä toipunut tosi nopeasti, kun pääsitte jo kahden yön jälkeen kotiin. Pitääpä muistaa itse olla tiukkana, jos avautumisesta tulee kätilön kanssa erimielisyyksiä. Muuten mies saa olla ottamassa koppia! Näitä juttuja kun on lukenut nyt useampia, siis että loppuavautuminen onkin tapahtunut odotettua nopeammin.
Le_Cheile, limatulpan irtoaminenhan on tosi lupaavaa! Kyllä se siitä :o) Niinpä, marraskuun vauvat meille sitten tulee. Teillä onkin hyvä ikäero lapsilla, itsekin toivoisin vielä toista lasta 1,5 - 2 vuoden päästä.
Eikä tuo 1.11. ollutkaan sitten vaavin mielestä hyvä syntymäpäivä :o( Saa nähdä aikooko odotuttaa 6.11. asti, silloin olisi vaavin tädin syntymäpäivä. Tämä täti onkin niin innoissaan vauvan syntymästä, ettei malta pysyä housuissaan. Sisko on minua 10 vuotta vanhempi ja hänellä on jo teini-ikäiset pojat. Hänelle on iskenyt jo kova mummokuume ja kun ei ihan ole omien poikien aika tulla isäksi, onkin sitten meidän vauva hyvä korvike. Ja mikäs siinä, mukavaahan se on kun on innokkaita hoitajia tiedossa.
Sain tänään ihanaa postia Itä-Suomesta. Tuleva mummo oli vuosien tauon jälkeen intoutunut kutomaan vauvalle oikein urakalla. Hän oli kutonut parit lapaset, sukat, kolmet hahtuvahousut, villahaalarit ja -takin. Ne ovat niin söpöjä! Itse en ole vuosiin kutonut, joten on aivan mahtavaa kun lähipiiristä löytyy joku joka vielä taitaa ja tykkää kutoa.
Terveisiä kaikille ja kiitokset tsempityksistä :o)
-marvik- 40+3
hei kaikille!
Pikaisesti laitan meidän perheen suuren ilouutisen: saimme terveen poikavauvan perjantaiaamuna 26.10! Synnytys kesti vain 6 h (lapsiveden menosta alkoi nopesti säännölliset supparit) ja pian poika olikin maailmassa. Välilihaa jouduttiin lopulta leikkaamaan ja silti sain 3. asteen repeämät. Nyt en sitten istu pitkään aikaan, kipulääkettä menee mutta vauva on niin iiiiihana että se korvaa kyllä kaiken. Avautumisvaihe oli tosi nopea ja epiduraalin & ilokaasun ansiosta varsin helppoja kivuton. Ponnistusvaihe otti sitten vähän lujille mutta kaiken kaikkiaan synnytyksestä jäihyväja positiivinen kokemus. Kotiuduimme maanantaina ja kädet on kyllä ollut työtä täynnä. Tulen kertomaan tarkemmin sitten kun voin edes renkaan päällä istua.
En pysty nyt lukemaan muiden viestejä tästä könötysasennosta mutta hirmuisasti onnea vauvansa saaneille ja sitä vielä odottaville.
Lilium ja Pojan Pallero 1 vko
Nyyttinsä syliin saaneet:
Vilja tyttö ja poika ??
Santes tyttö ja poika 5.10. (la 23.10)
Kimberly tyttö 26.9.
Meri05 poika 29.9.
EE tyttö 4.10.
Lillastina poika 5.10.
Maya79 tyttö 8.10.
-Monoliisa- poika 9.10.
Mingu poika 10.10. (LA 31.10.)
Lilium poika 26.10 (LA 23.10.)
Vuoroaan vielä odottelevat:
Nevalaine LA 23.10.
Daran LA?
Marvik LA 29.10.
Le_Cheile LA 30.10.
Miikuli LA 13.2.
Ja tsemppiä alapään paranteluun, kyllä se siitä, joskus :-) Minulla onneksi on vain siisti epparihaava, joka on parantunut tosi hyvin. Istumaan pystyy jo miltei normaalisti.
Ja päivitän listan omalta osaltani, poikavoittoiselta näyttää :-)
Nyyttinsä syliin saaneet:
Vilja tyttö ja poika ??
Santes tyttö ja poika 5.10. (la 23.10)
Kimberly tyttö 26.9.
Meri05 poika 29.9.
EE tyttö 4.10.
Lillastina poika 5.10.
Maya79 tyttö 8.10.
-Monoliisa- poika 9.10.
Mingu poika 10.10. (LA 31.10.)
Daran poika 18.10. (LA 29.10.)
Lilium poika 26.10 (LA 23.10.)
Vuoroaan vielä odottelevat:
Nevalaine LA 23.10.
Marvik LA 29.10.
Le_Cheile LA 30.10.
Miikuli LA 13.2.
Daran ja vihdoin nimen saanut Otto
Arvelut osoittautuivat siis oikeaksi, olit hakemassa poikaa kotiin. Miljoona onnentoivotusta, ihanaa!!!!! Lokakuisista meitä on siis enää jäljellä Le_Cheile ja minä... Seuraava onkin sitten helmikuinen ;o)
Noh, tänään kävinkin Jorvissa tarkistamassa että kaikki on kunnossa. Eilisestä lähtien tuntui että vauvan liikkeet ovat vähänlaisia. Iltajumpat olivat hyvin vaisut, yöllä tunsin vain pientä liikettä ja tänään aamupäivänä ei liikettä lainkaan! Ensimmäinen kerta koko raskauden aikana kun hätäännyin oikein kunnolla. Hermot ovat muutenkin pinnalla tämän odotuksen vuoksi ja kun ei vaavi herännyt edes painelusta, oli parempi lähteä Jorviin tarkastamaan tilanne.
Just kun oltiin lähdössä, tunsin liikettä. Mentiin kuitenkin synnärille, jossa mitattiin sydänäänet ja supistukset puolen tunnin ajalta. Supistuksia ei ollut ja sydänäänet olivat hyvät ja vahvat. Ja liikettä tuntui siellä sairaalassa. Oli todella helpottava tieto! Lääkäri vielä ultrasi ja katsoi että napanuoran virtaukset ja istukka ovat ok.
Varsinainen pommi kuitenkin oli, että mittausten perusteella vaavi on jo 4.5 kiloinen! Tosin lääkäri sanoi että käsikopelolla vauva ei tuntunut niin isolta. Virhearvio tietysti voi olla jopa puoli kiloa, mutta kuitenkin...
Loppujen lopuksi siis kaikki näytti olevan ok. Kohdunkaula oli parisenttinen ja -suu oli auki sormelle. Jotain kypsymistä on siis tapahtunut. Ja tietysti, just nyt vaavi pitääkin oikein jumppatuokiota vatsassa. Mutta, jos en olisi käynyt tarkistuttamassa tilannetta, olisi taustalla ollut huoli istukasta ja napanuoran toimivuudesta. Sain samalla käynnillä ajan yliaikakontrolliin ensi viikon perjantaiksi, jos en vielä ole synnyttänyt siihen mennessä.
Että tällainen huolipäivä tänään. Nyt olo on paljon parempi. Toivottavasti ei enää tule tälläisiä päiviä vaan seuraavan kerran mennään synnyttämään.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
-marvik- 40 + 5
Mahdanko olla viimeinen lokakuisista? Le_Cheile, mahdatko olla laitoksella vai menikö aika veljen kanssa?
Niin, täällä vielä ollaan. Seuraava etappi, jos vaavi ei ehdi ennen tulla, on ensi perjantaina yliaikakontrolliin. Jos synnytys ei lähde käyntiin, käynnistetään se viimeistään ensi viikon tiistaina. Neuvolassa aamulla todettiin verenpaineen hieman nousseen, joka on kuulemma normaalia tässä vaiheessa. Vauva tuntuu edelleen hoikalta, terkkari epäilikin vaavin olevan ennemmin pitkä, hoikka ja kapeaharteinen. Olisin aika iloinen jos näin on, 4,5 kiloa olisi varmasti helpompi punnertaa ulos.
Laittakaa pinolaiset kuulumisianne, vaikkakin ymmärrän hyvin että aika kuluu oman nyytin (nyyttien) kanssa. Olo vain on hieman orpo, takana on yksi elämäni pisimmistä viikoista...
No, mukavaa viikon alkua kaikille :o)
-marvik- 41+0
Jaksamista sulle odotteluun! Ihan vaan vinkkinä että lepää nyt kun siihen on mahdollisuus. Nyt sitä nukkumisen mahdollisuutta osaa arvostaa ihan eri tavalla kuin ennen kun poika syö 1,5-2 tunnin välein ympäri vuorokauden eikä päivisin suostu nukkumaan juurikaan muuten kun liikkuvissa vaunuissa, autossa tai sylissä. Eli edes päiväunille ei päivisin äiti ehdi. Kummasti sitä virtaa kuitenkin jostain riittää.
Me käytiin tänään 1kk neuvolassa (aika kiitää!!) Onnin mitat oli 3000g/48cm ja pipo 34cm. Poika antoi kunnon ääninäytteet tädille ja jäätiin syömään th:n huoneeseen kun tämä lähti syömään ennen seuraavaa asiakasta :)
Nyt täytyy taas rientää, poika huutaa...
mingu+ Onni
Ja onne kovasti lilium! Kuinkas marvik? yhäkö kärvistelet? En nyt tosiaan ihan lähellekään samassa tilanteessa (vielä) ole, mutta et ainakaan ole yksin! : ) Täällä huolehdittiin eilen meidän masuliikkujan pysähtymistä, mutta kai se sitten ihan normaalia on, että toisinaan liikkuu ja toisinaan ei. Tietysti se on siinä loppuvaiheessa varmaan aika lailla eri asia.. Mutta samaa huolta on kannettu täälläkin. Olen jotenkin ollut tosi hermostunut n.6vkoa, kun lopettivat minulta verenohennuslääkkeet, jotka oli turvaamassa sikiön verenkiertoa.. No, on meillä myös onneksi(?!!) kausia, että mahatyyppi ei ole ollenkaan aloillaan. tätä voi kestää jopa vuorokauden! Että mikä sitten on hyvä.. Kun liikkuu paljon, pelkään vauvan kuristuvan napanuoraan tms..
Muutoin maha alkaa olla jo melkoinen, ja ihmiset on jo jonkin aikaa kyselleet koska vauva syntyy... : ) No, musta tulee varmaan sellainen valaan ja muumimamman sekoitus! Ei siinä muuten mitään, jos ei vaan ala enempää ahdistamaan hengitystä kun jo nyt tekee..
Lisäksi toi välilevyn pullistuma ei ole ainakaan parantunut tästä pikku haasteesta.. mutta ei saa valittaa! Niin kauan on tätäkin vauvaa odotettu!
Kuinkas teidän vauva-arjet sujuilee? onko jollakulla kotona pieniä kestopeppuja? Minkälaisia kokemuksia? Suositteluja? Olen hurahtamassa ks. asian syövereihin, mutta vaikeaa on ostaa kamppeita järkevästi, kun ei ole mitään kokemusta, eikä vauvan " mallista" ole tietoa. Osaisiko joku valaista vähän?
Toivon pikaista paranemista synnytyksessä kolhiintuneille, niin vauvoille kuin äideillekin! Oikein mukavaa viikkoa kaikille!
Miikuli ja verneri 25+6
Jakautuneita muistelen ainakin olevan daran, nevalainen, katijo.. Ja kiitos omastakin puolesta kaikille, jotka jaksatte tänne niitä synnytyskertomuksia raapustella! Tsemppiä ja voimia viime metreille vielä marvik, lilium ja la cheile!
: ) Miikuli ja sätkivä verneri 24+1
p.s ihana tuo " mikolo??" : )