Millainen lapsiluku alkaa jo herätellä sinussa myötähäpeän tunteita?

aika säälittävää kadehtia lapsilisistä jotain kymmenlapsisen perheenäitiä. Kannattaisiko mennä koulunpenkille opiskelemaan itsellesi ammatti, josta saa paremman palkan? ;D :D :D

ajattele kuinka yhteiskunta pyörii sillä summalla, kaupoista ostetaan kaiken laista, myyjät savat työtä ja moni muukin siinä samassa. Eikös politikot haluneet alentaa verojakin että olisi ostovoimaa. Laman aikana jos kaikki panttaa rahojaan paremman päivän varalle eikä oatele paljoakan vielä, niin mikään ei oikein toimi tai pyöri, valmis oravanpyörä luukulta toiselle.

Meillä perheessä yht 7 henkilöä.

5 lasta ja minä ja miheni.

meillä ei hävetä lapsia,eikä lapset häpeä toisian.

ja meillä on rahaa samalla tavalla kun muillakin pieni perheisillä.

kyllä se pitkälle riippuu siintä onko vanhemmat jotain sohvaperunoita vaiko käykö molemmat töissä.

meillä mies käy töissä ja minä hoidan vielä vauvaa kotona.ja hyvin on rahat riittänyt muuhunkin kuin vain perusmenoihin.

eri asia on varmaan jos vanhemmat on työttömiä niin sillon on turha valittaa jos ei jää rahaa muuhun.

meistä jokainen valitsee itse työn jolla kyllä tulee toimeen ja suomessa on niin hyvät mahdollisuudet kouluttautua.

kuka käskee valita siivoojan ammatin ellei sillä tule toimeen.

ei pidä yleistää suurperheitä joksikin pummiksi ja sossun elätiksi kun niitä on kuitenkin murto-osa.

töihin itse palaan kesän jälkeen kun lapsi täyttää 10kk:tta ja laitan päivähoitoon ja lähden takaisin työelämään.

olen töissä noin parisen vuotta kunnes teemme iltatähden.

jokainen valitkoon tien valittamatta.

Neljäkin lasta jossain tapauksessa.

Luulisin että tuo sisarusten määrän häpeäminen liittyy yleisesti ottaen myös varmasti siihen että perheellä ei ole ollut enää rahaa kunnolla. Ei olla voitu tehdä samoja juttuja kuin "kaikki muut" koska kaikki rahat ovat menneet suurperheen elättämisen perusmenoihin.

no voi herranen aika teitä suurperheitä hakkuvia kateellisia hölmöjä, minulla kuusi lasta ja aina äippä lomien välissä olen töitä tehnyt ja sen voin sanoa että töissä helpommalla pääsee kuin kotona.Lapsiani rakastan enemmän kuin mitään muuta ja heidän elatuksen itse maksan ilman sossun tätejä niinkuin joku väittää suurperheidentekevän.

Ettekö todella ole aiemmin ajatelleet, että suuri lapsiluku todellakin aiheuttaa paheksuntaa monissa? Syitä paheksuntaan voi olla useita, niin kuin tämäkin ketju osoittaa. Suuri perhe on itsekäs valinta esim. ekologisista syistä, se ei aina suinkaan ole lapselle se onnellisin perhemalli ja toden totta näille vanhemmille syydetään enemmän yhteiskunnan tukia kuin vaikkapa kahden lapsen vanhemmalle. Jo pelkkä lapsilisä 7 lapsesta on yli 1000 €/kk. Ei kaikki suurperheiden isät suinkaan ole suurituloisia, jolloin kompensaatioita tulisi verojen muodossa. Kahden työssäkäyvän vanhemman verotulot kattavat muuten leikiten esim. kahden lapsen päivähoitokulut +näiden lapsilisät. Ei tarvita kovin kummoista matematiikkaa sen laskemiseksi. Tämä yhteiskunta ei todellakaan toimisi jos jokaisessa perheessä olisi lapsia 4 tai enemmän ja toinen vanhemmista aina tuottamattomana kotona.

Lapsilisää tulee meidän perheeseen viidestä lapsesta, mutta niin tulee myös yksilapsisiin ja kaksilapsisiin perheisiin. Kannattaa ottaa huomioon, että ei se enempi lapsilisä ole mitään ylimääräistä rahaa, myös ne kolme lasta enemmän kuluttaa, ei ainoastaan ne ekat lapset. Ihmeellinen ajattelu joillain.

Mä olen itse ylpeä omasta lapsimäärästä. Lapsia on nyt 5, iältään 8v, 7v, 5v, 3v ja 6kk. Lisää haluaisin, mutta en voi enää saada. Sossusta emme ole koskaan rahaa hakeneet. Ainoa lisä omiin työtuloihin on lapsilisä, sama raha jonka saa myös ne kaksilapsiset perheet. Ja sekö on jonkun mieelstä yhteiskunnan tuloilla elelyä? Yhden lapsilisä siis ok, mutta muut eivät sitä ansaitsisi.

Suomessa ollaan onnellisessa asemassa, että ylipäätään lapsilisää saadaan. Meistä molemmat vanehmmat töissä, hoitomaksut itse maksettu silloin kun lapset hoitoa tarvinneet.

Mutta ennenkaikkea asian ytimeen. En todellakaan häpeä lapsiani, olen ylpeä äiti. Onenksi ei ole vastaankaan tullut vielä sääliviä katseita. Päinvastoin, monet tuleet sanomaan kuinka ihanaa on katsella kun lapseni ovat niin kilttejä ja kauniisti puettuja kun heidän kanssaan yksin tuolla kylillä liikun. Kieltämättä varmaan hauska näky työntää rattaita, joissa seisomalauta.. lisänä vauva kantoliinassa ja kaksi isointa pyörillä perässä. Mutta tästä kannattaa olla ylpeä!

ihan se niistä tuleva lapsilisä on ylimäärästä rahaa??? huhhuh. Miten joku voi kadehtia lapsilisää, jonka jokainen saa suomessa?

Koulutusta vain yo-tutkinnon verran. Töitä olen kyllä tehnyt ennen lapsia ja lasten välissä. Esikoisen sain 21-vuotiaana ja nyt 30-vuotiaana odotan viidettä. Ja viimeistä, luultavimmin. Tämän vauvan jälkeen on tarkoitus lähteä opiskelemaan amk:uun tai yliopistoon mielekäs ja kiinnostava ammatti. Ehdin olla vielä pitkään työelämässäkin, eikä työnanajalla ole "pelkoa", että jäisin enää vauvalomille. Mies on aina tehnyt paljon töitä, tälläkin hetkellä saan vain perus-kotihoidontuen, en mitään kuntalisiä siihen päälle. Lapset ovat jokainen rakastettuja ja toivottuja ja kaikkia opiskelu-ja työhistorioita tärkeämpiä elämässäni.

tulisi yhden lapsen politiikka. Saataisiin sitten näitä mutiaisia tänne sosiaalituella elätettäviksi, ettei suomalaiset ihan lopu.

Parin sukupolven päästä meitä valkoisia olisi sitten vähemmistönä ja tämänkin sukupolven vanhukset saisi maata paskassaan ihan rauhassa ja odotella jos joku somali viittis heidän persettään pestä.



Suomi on kuoleva kansa muutenkin. Se nyt on aivan sama, syntyykö suomalaisia enää vai ei.

Mun vanhemmat ovat kumpikin suurilapsisesta perheestä ja mitään outoa en kyllä sellaisessa näe. Miten joku voi edes ajatella niin??

Osui ja upposi!



Mistähän kertoo, että täällä suurperheelliset kiihkeesti puolustaa omaa haluaan lisääntyä???



Mun mielestä on kans itsekästä hankkia iso liuta mukuloita. Kyllä kolmessa pitäis piisata sisarusparvi ja leikkikavereita ja aikuisuudenkin yhteisöä.



Musta on aika jännä, että suurperheidne äidit täällä puolustelee lisääntymistään.

Ja miten te oikein kuvittelette että on muka yhteiskunnalle hyödyksi, että eka opiskelette yhteiskunnan tuella yhden ammatin, teette muksun tai pari, sitten eka ammatti ei kelpaakaan enää ja opiskelette toista ammattia, teette taas muksun ja hoidatte sitä kotona ja sitten pitääkin opiskella yhtieskunnan tuella kolmatta ammattia, kun kukaan ei edelleenkään huoli teitä töihin, kun aina on joku lapsi kipeenä ja pitää mennä kotiin hoitaan.



Jos haluatte suurperheen, älkää tuhlatko yhteiskunnan varoja opiskeluun ennen kuin olette tosissanne ja oikeasti lähdössä työelämään.

Mua suurperheet säälittää. En minä niitä häpeä. Ihan on oma soppansa. Mutta sääliä ne saa multa. Kaupassakin joutuu katteleen, kun joku ostaa kerralla vuorellisen ruokaa. Sellainen perhehän kuluttaa kuin susilauma.

enkä tiedä edes miksi.

Ehkä kyse on siitä, että itselleni yhden tai kahden lapsen perhe on "riittävä". Pidän siitä, että kodissa on siistiä (vähällä vaivalla) ja rauhallista. Ja mitä nyt useampilapsisessa perheessä olen vieraillut tai he ovat käyneet meillä, niin kyllähän ne desibelit luonnollisesti pikku hiljaa kasvaa lapsiluvun myötä.



Omaa laiskuuttani varmaan tai mukavuuden halua, mutta jos lapsia on 4 tai enemmän, niin jonkinlainen sääli on ehkä se lähin tunne, mikä herää.

suurperheelliset teemme tänne lisää tulevia veronmaksajia. Mun käsitys ennemminkin on se, että nykyään keskitasoa parempituloiset tekevät enemmän lapsia. Näin siis meillä ja tuttavaperheissäni. Lapsilisät saan 5:stä lapsesta, mutta muuten olen ihan työssäkäyvä äiti ja veronmaksaja. Hoidin kuopuksen kotona 2-vuotiaaksi ja nyt on työnteon aika. Mies kuuluu palkkatuloissaan suomen palkkatilastojen 10% kärkeen, eli kotiäitinäkään ei tarvinnut kituuttaa. Omaa aikaa ja ystäviäkin löytyy, mutta eniten nautin kyllä vapaa-aikanani lasten kanssa touhuamisesta. Meillä lähtee tytär kouluun joinakin aamuina tukka harjaamatta ja sekaisin, mutta mitä sen on väliä, pitäiskö lapsi pakottaa tukanlaittoon jollei sitä halua? On mulla homma hanskassa silti, en vaan viitsi nipottaa pikkuasioista. En ole huomannut, että meitä sen kummemmin kukaan säälisi ainakaan ihan lähipiirissä. Eräs ystäväni on kuitenkin myöntänyt, että hänkin haluaisi suurperheen, mutta heidän tuloillaan on varaa vain kolmeen.

Lisäksi meillä on puulämmitys, teillä tuskin on?

t. se 12 lapsen ylpeä äiti

koska puulämmitys on hiilen jälkeen kaikista saastuttavin lämmitysmuoto. Mutta ei ihme, ettet tiedä, jos kerran on 12 lasta, niin tuskin jää kauheasti aikaa ottaa selvää asioista. Puulämmitys ei todellakaan ole mikään ekologinen lämmitysmuoto!

Mies kuuluu palkkatuloissaan suomen palkkatilastojen 10% kärkeen

kuuluu kaikkien muidenkin av-mammojen.

Millä ihmeen perusteella joku voi väittää suurperheellisiä sosiaalipummeiksi? Jos minimiäitiyspäiväraha ja lapsilisät siihen titteliin oikeuttaa, ei väittäjä tiedä mistään mitään.Itselläni lapsia yli kymmenen. Jokaisen olen itse kotona hoitanut, ei päivääkään kunnallisessa hoidossa. Mikä summa tästä onkaan yhteiskunnalle säästynyt. Siis nimenomaan säästynyt.Kun lapset ovat sairastaneet, äiti on ollut kotona hoitamassa. Ei ole tarvinnut isän olla töistä pois sairaan lapsen takia. Säästöä tämäkin. Ja onko kukaan koskaan kenties miettinyt, kuka maksaa tulevat eläkkeemme? Veronmaksajia tämä maa kyllä tarvitsee... Että se siitä sosiaalipummiudesta... Kiitos vain kaikille arvostuksesta

erityisesti Suomen oloissa, missä voidaan käyttää lämmityspuuna esim harvennushakkuista tulevaa puuta, tai puuteollisuuden sivutuotteena jäävää puuta. Se on lahoamiseen verrattuna sama, poltetaanko puu vai ei.

Isoissa kaupungeissa, lähinnä Helsingissä, puulämmitystä ei suositella pienhiukkasten takia, mutta harvaan asutulla maaseudulla ne eivät ole ongelma, ja puu on erinomainen lämmitysmuoto.

Lisäksi meillä on puulämmitys, teillä tuskin on? t. se 12 lapsen ylpeä äiti

koska puulämmitys on hiilen jälkeen kaikista saastuttavin lämmitysmuoto. Mutta ei ihme, ettet tiedä, jos kerran on 12 lasta, niin tuskin jää kauheasti aikaa ottaa selvää asioista. Puulämmitys ei todellakaan ole mikään ekologinen lämmitysmuoto!

mikään lapsimäärä enkä ole edes itse minkään sortin uskovainen =)

Jokaisen oma asiahan se on kuinka paljon lapsia tekee/saa.



Itselläni on kaksi lasta.

itsensä tänne.

Pari päivää luulin jo, että palstasta on tullut suht asiallinen. Mutta turha luulo.

Tätä keskustelua lukiessa sai vaikutelman, että yleisen mielipiteen mukaan suurperheelliset ovat sosiaalitoimiston asiakkaita, lapset vähälle huomiolle jätettyjä raukkoja takkutukissaan ja äidit työtä vieroksuvia, kouluttamattomia ja ympäröivästä maailmasta piittamattomia elättäejä.

Meidän ystäväpiirissämme kun on useita suurperheitä, vaan ei yhtäkään surkeaa tapausta. Se, että ystävämme ovat varakkaita ja menestyneitä ja lapset hyvin tervetulleita ja rakastettuja, ei tietenkään pois sulje sitä, että itse kullakin on omat haasteensa elämässä.

Mutta tosiaan, välillä tunnen kateudenpiston, kun yritän parhaani mukaan pitää huolta pienestä perheestäni ja seinät kaatuilee päälle ja sitten tapaan vetävän näköisen ja tyylikkään ystäväni, jonka kaikki 5 lasta ovat kiiltokuvan kauniita ja ainakin tuona hetkenä käyttäytyvät hyvin.

Ihaillen katselen heitä ja samalla haikeana mietin, että minusta ei ole samaan. Jotkut naiset ovat vaan niin vahvoja, organisointikykyisiä ja veitsenteräviä älyltään, että hallitsevat suvereenisti suurperheen asiat ja pitävät kaikki langat käsissä.

Ai niin, unohtui kertoa suomalainen esimerkki. Yksi perhetutuistani on väitellyt tohtoriksi, opiskellut lisäksi maisterintutkinnon toiselta alalta ja on 10 lapsen äiti. Ja jokainen lapsi on kaunis ja korkeasti koulutettu, suurin osa heistä elää nykyään kansainvälistä elämää. Ja kaikki tämä ihan vain rakkaudesta lapsia, elämää ja tiedettä kohtaan :)

Ja meidän ystäväpiirissämme moni suurperhe elää varakasta ja hyvinvoivaa elämää.

Myötähäpeää tunnen kaikkien köyhien, uskovaisten (pakkopulla), rumien ja muuten vaan luusreiden suurperheiden puolesta, jotka asuvat köyhissä lähiöissä (Kontula, Hervanta, Varissuo jne.)tai liian pienissä, kuppasissa omakotitaloissa. Ulkomailla ghetto- ja slummisuurperheet kuuluu samaan kategoriaan.

Katetutta tunnen tietysti KAUNIILLE, rikkaille, korkeastikoulutetuille äideille joilla suurperheet vaikka Eirassa, yleensäkin isot talot meren/järven äärellä. Ulkomailla tietysti New Yorkissa vain Manhattan tai Buenos Airesin luksusalueet...Ja nämä äidit ovat tietysti aina myös älykkäitä ja heillä kaikki lapset käyttäytyvät hyvin, ovat kauniita (eivät ole koskaan sairaita eivätkä kiukuttele). Huoh!