Millainen lapsiluku alkaa jo herätellä sinussa myötähäpeän tunteita?
Joku mainitsi tuntevansa myötähäpeää suurperheellisten puolesta. Työkaverini myös kertoi lähes koko ikänsä hävenneensä sisarustensa määrää...Mitenkäs muilla?
Kommentit (160)
Mitä väliä sillä teille on jos jossain perheessä on 10 lasta? Monessa perheessä ei ole sitä yhtäkään. Mutta ei muuta kuin Suomeen laki joka kieltää lasten tekemisen, vain yksi per perhe on sallittu. Kukahan sitten teidän eläkkeet ja hoidot maksaa?
Lainaus:
Olisiko tuo myötähäpeä kateutta?
Kateutta siitä, että toiset pystyvät perustamaan suuren perheen ja olemaan lastensa kanssa kotona? Kateutta siitä, että suurten perheiden äidit jaksavat suuren perheen teettämät työt? Kateutta siitä, kun joku haluaa ja uskaltaa valita kotiäitiyden ja synnyttää ja hoitaa itse monta lasta?
Kateutta siitä, että monen lapsen kanssa kotona oleva äiti voi sanoa olevansa onnellinen?
Juuri tähän suuntaan ajattelin itsekin kirjoittaa kun teit sen puolestani 33.
Kyllä osasta kirjoituksia paistaa läpi kateus. Älkää nyt hyvät ihmiset olko niin köyhiä että viitsitte sääliä suuria perheitä. Kyllä suurimmassa osassa niistä asiat ovat paljon paremmin kuin yhden ja kahden lapsen perheissä. Rakkaus lisääntyy perheessä jokaisen lapsen myötä.
Tiedän että monet säälii meidänkin kuusilapsista perhettä. Ei kannata. Meillä on onnellinen koti, rahaa jää paljon säästöön joka kuukausi ja olen ajatellut kouluttautua uudelleen kun pienin on kolme.
AV-mammat tuntuu muutenkin olevan sieltä yhdestä nurkasta eli jos ihmiset lajiteltais nurkkiin tiettyjen luonteenpiirteiden mukaan niin suurin osa av-äideistä olisi samasta nurkasta. Ehkä ne suurten perheiden äidit sitten muista nurkista! Ihme että itse olen täällä, mutta ärsytti niin tuo otsikko eka sivulla.
Kun kaikkina muina päivinä kuin maanantai aamuna on hiukset kammattu.
Ja jos tuo hiuksien takkuisuus on sen merkki ettei katrastaan hallitse niin eipä se hallitse se uraäitikään sitä yhtä lastaan...
Kateutta siitä, että toiset pystyvät perustamaan suuren perheen ja olemaan lastensa kanssa kotona? Kateutta siitä, että suurten perheiden äidit jaksavat suuren perheen teettämät työt? Kateutta siitä, kun joku haluaa ja uskaltaa valita kotiäitiyden ja synnyttää ja hoitaa itse monta lasta?
Kateutta siitä, että monen lapsen kanssa kotona oleva äiti voi sanoa olevansa onnellinen?
T.12
Tottakai suurperhe kuluttaa paljon enemmän kuin yhden-kahden lapsen perhe, MUTTA kyllä se myös säätää paljon enemmän!
on katsos paljon ekologisempaa esim. pestä aina täysiä koneellisia pyykkiä ja osta kaikki mahdollinen kotiin suuremmissa erissä!:) Lisäksi meillä on puulämmitys, teillä tuskin on? Samoin meillä käytetään paljon polkupyöriä ja kävellään. Ulkomaan reissutkin tehdään ihan omalla autolla eikä lentämällä, sillä lentokone jos joku saastuttaa erittäin paljon!!
Väitänpäs siis että meidän perhe elää jopa ekologisemmin kuin moni "tavis" perhe:) Jos kiinnostaa niin tule katsomaan meidän elämäämme!:)
t. se 12 lapsen ylpeä äiti
Hassu ajatus että joku tuntisi myötähäpeää. No, jos näin on niin se on hänen ongelmansa. Minä elelen tyytyväisenä ja onnellisena lasteni kanssa, nyt, kun olen vihdoin tajunnut ryhtyä kotiäidiksi :) Mieskin on tyytyväinen kun en toistaiseksi haikaile töihin.
eli hoidat halvemmalla. Jos veisit kunnalliseen hoitoon ( yksityisen tuen piiriin myös) kuluttaisit yhteiskunnan varoja enemmän kuin nyt ollessasi kotihoidon tuella. Ja muille parjaajille tiedoksi, yhteiskunnassamme on tarkoitus olla perheitä, pitää maamme turvallisena muita valtioita vastaan esim. sillä että meillä on väestöä. Siksi yhteiskunta tukee ainakin osaksi lapsiperheitäkin, koska monelle olisi vaikeata perustaa perhe muutamallakaan lapsella ja vastata heistä hyvän lopputulon saamiseksi yhteiskuntaamme varten, veronmaksajia tulee jne. Välillä ovat politikot puhuneet jospa ensiasunnonkin hankinnassa enemmin autettaisi nuoria, koska vauvoja tarvitaan kasvamaan.
kaksi lasta on jees. Sitä enemmän alkaa heti epäilyttään, että onko lessuja tai jotain muita. Sit oon kiinnittänyt siihen huomiota, että jotkut tehtailee lapsia ettei tarttis mennä töihin. Iso perhe ja kotiäiti on mun mielestä sosiaalipummiuden alku. Eletään yhteiskunnan varoilla. Ja tehdään aina yks lapsi lisää, kunt arvitaan lisää rahaa.
Meillä on vaan 1 lapsi ja kun kohta jään pidemmäksi aikaa kotiin, saan vaan sen ns Helsinkilisineen n 500 euroa - verot käteen. Lapsilisähän tulee joka tapauksessa ja en mä oikein usko että me ikimaailmassa saatais, vaikka olis enemmän lapsia esim asumistukea kun mies on töissä. Eli voiko jonkun mielestä tämä 500 euroa kuussa tehdä musta sosiaalipummia ???
Eks kummankin vanhemman pidä olla kotona, jotta nykypäivänä vois saada asumistukea ?
eikä ole vielä tullut myötähäpeän tunteita. Ehkä sitä täällä Pohjois-Pohjanmaalla asuvana ei-lestadiolaisenakin on tottunut noihin isoihin perheisiin...
Mistään lapsiluvusta en tunne myötähäpeää ja kyllä suusperheissä äidit paljon pärjäävimpiä, kuin äidit joille elämänloppu on jo kolme lasta.
Iso perhe on suuri rikkaus vanhemmille, niinkuin sisarillekkin.
Tyhminä pidän teitä, jotka arvostelette suurperheitä tietämättä kuitenkaan mitään heidän elämästä.
Taitaa enemmänkin epäonni ja avioerot löytyä näistä perheistä, joissa vain muutama lapsi.
Eikös nyt lapsen kannalta ole kuitenkin ihan yks lysti onko se tukka jäänyt kampaamatta sen takia että äidillä on kiire töihin vaiko sen takia että äiti on esim. juuri imettämässä vauvaa eikä ehdi laittamaan sitä tukkaa kiinni? Mitä eroa asiassa on?
että päiväkotilapsella jää tukka laittamatta kun vanhempien pitää ehtiä aikaisin ja kiireessä töihin. Mutta kun suurperheen ekaluokkalainen tulee vaikka maanantaina ysiksi kouluun ja tukka on niin tuhannen takussa, ettei harjaa ole nähnyt moneen päivään, tulee eittämättä mieleen että äiti ei hallitse katrastaan, lapsia on liian monta.
No kerrotkos vielä, että miten ihmeessä sitten päiväkodit ovat täynnä näitä "köyhiin vaatteisiin" puettuja takkutukkaisia lapsia kun suurperheenäidit kumminkin ovat tavallisesti itse kotona lapsiaan hoitamassa?!
vaikka 4 lasta olen tehnyt. Ja vielä on parikymmentä vuotta edessä.
Oikein pahaa tekee itselläkin kun ei ehdi kuin n.40 vuotta olla työelämässä.
....jos perheessä on neljä lasta (tai enemmän) niin tulee mieleen että äiti on vain kotona viihtyvä kouluttamaton lastenteko- ja -hoitokone joka ei ole päivääkään työelämässä ollut eikä tule olemaankaan. Yhteiskunnan elätti siis.
tunne mitään vanhempien puolesta noissa perheissä. Eläydyn itse siihen lapsiasemaan. Lasten suhteen tulee säälin tunteet, sillä itse olen ollut suurperheen lapsi ja tiedän, mitä se oli.
Hoh hoijaa, on taas niin kapea-alaista ajattelua...
Kyllä ne on ihan muut seikat, jotka ratkaisee, onko joku säälittävä, kuin lasten lukumäärä! Totta tietysti, että joillain perheillä on enemmän lapsia kuin mistä näyttäisivät voivan huolehtia. Mutta nämä tapaukset olisivat kyllä säälittäviä ihan muutenkin.
Yhtä lailla voisi sitten sanoa, että kyllä säälittää se perheen pikku kullanmuru, joka kasvaa kaiken huomion keskipisteenä ja saa kaiken, ilman että tarvitsee mitään tehdä tai ketään muuta huomioida. Ja vanhemmat luulevat, että tarjoamalla kaiken mahdollisen materian on onnellinen lapsuus turvattu.
No en oikeasti ajattele noin, mutta ihan yhtä typerää on sinun tekstisi. Riippuu aivan täysin vanhemmista ja olosuhteista onko yksi/kaksi- tai vaikka kymmenlapsinen perhe säälittävä. Tunnen monia suurperheellisiä, jotka pitävät lapsistaan esimerkillisesti huolta ja ovat ylpeitä heistä, käyvät töissä ja omaavat vielä muutakin elämää:)
Meillekin viides tulossa ilman minkäänlaista häpeää. Ja ihan akateemisesti koulutettuja, vakituisen työn omaavia ihmisiä ollaan. Samoja juttuja lapsemme harrastavat kuin muidenkin. Aina ei kaikkea tietenkään voi/eikä tarvitse hankkia, mitä lapset haluaisivat, ja se on vain hyvästä! Heistä kasvaa nuoria ja sitten aikuisia, jotka osaavat kuluttaa järkevästi ja löytävät onnen muualta kuin tavaroiden haalimisesta yms.
Itselläni on kaksi ja kolmas tulossa. Olen yläkoulun opettaja eli ihan ammatin olen itselleni hankkinut ja töissä olen ehtinyt olla ihan riittävästi lapsista huolimatta. Sain kaksi ekaa lasta opiskeluaikana, mikä oli minulle oikein hyvä ratkaisu. Valmistumisen jälkeen ja työnteon ohella olen myös jatkuvasti opiskellut lisää ja aion taas äitiyslomallakin ja hoitovapaalla opiskella. Voisin vielä ihan hyvin haluta neljännenkin lapsen, mutta en vaan jaksa enää olla ikinä raskaana, koska olen raskaana kipeä ja kestopahoinvoiva. Siis se on oikeasti ainoa kunnon syy. Meillä ei ole taloudellisesti tiukkaa ja lapset eivät jää mistään rahan takia paitsi - eivätkä jäisi, vaikka lapsia olisi neljä.
maksaa bruttona n. 700 euroa (pk-seudun ulkopuolella).
Jos äidillä on kotona alle kolmivuotias lapsi hän saa kotihoidontukea + 100 euroa kuntalisää.
Eli yhteiskunta tukee häntä ehkä pari sataa pienemmällä summmalla kuin hoitopaikka maksaisi.
Mutta työssäkäyvä äiti maksaa hoitomaksua esim. n. 200 euroa ja yleensä varsin monta satasta veroa, jolloin ylläri-ylläri jälkimmäinen äiti onkin yhteiskunnalle taloudellisesti selvästi hyödyllisempi.
Hyvä 29, ph-paikka maksaa n.900€ yhteiskunnalle eli hoidat halvemmalla. Jos veisit kunnalliseen hoitoon ( yksityisen tuen piiriin myös) kuluttaisit yhteiskunnan varoja enemmän kuin nyt ollessasi kotihoidon tuella. Ja muille parjaajille tiedoksi, yhteiskunnassamme on tarkoitus olla perheitä, pitää maamme turvallisena muita valtioita vastaan esim. sillä että meillä on väestöä. Siksi yhteiskunta tukee ainakin osaksi lapsiperheitäkin, koska monelle olisi vaikeata perustaa perhe muutamallakaan lapsella ja vastata heistä hyvän lopputulon saamiseksi yhteiskuntaamme varten, veronmaksajia tulee jne. Välillä ovat politikot puhuneet jospa ensiasunnonkin hankinnassa enemmin autettaisi nuoria, koska vauvoja tarvitaan kasvamaan.
Se oli silloin kun Sinä olit pieni - nyt on nyt ja ajat paremmat yhteiskunnan halutessa niihin vaikuttaa edes jotenkin.
Olisi se rankkaa ollut minunkin lapsillani nykyisiin verrattuna, jos en olisi järjestänyt asioitamme perheen hyväksi...Ei ollut työttömyyskorvausta, jolla voisi sinnitellä kotona lapsiaan hoitamassa, ei ollut kotihoidon tukea/yksityisen hoidonkaan, ei näissä rahoissa olevia lapsilisiä, joista joillakin riittää jopa vähän ruokaankin ja saakin, se on kuulema myös ruokaa varten, oppikoulu maksoi, oppikirjat siellä ja oppikoulussa myös ruoka oli maksettava.
Moni koulutus maksoi jos halusi lapsensa koulutettavan - nyt ei maksa koulutus yleensäkään jne. ja saa vielä ruuan esim. lukiossa ilmaiseksi ja muutamassa muussa koulutuksessa, ei kylläkään ammattikorkeassa.
voi mulla on 4 sisarusta ja mä oon ainakin tykänny tosi kovaa :) ihme ajattelua ettei ne lapset tykkäis...
Ja kyllä mun äiti on aina äitiysloman jälkeen menny takas töihin,ei se tarkota jos lapsia tekee et haluis vaan olla kotona...
Oikeestaan mulle on ihan helvetin sama, ei niinku liikuta mua sitten yhtään. Ihme porukkaa ootte. Itselläni on vaan yksi lapsi, koska en ole erityisen lapsirakas.
kahdentoista lapsen kulutusjuhla