Millainen lapsiluku alkaa jo herätellä sinussa myötähäpeän tunteita?

oli ollut vuosia ensin työelämässä lääkärinä, lasten syntymien välilläkin eikä käyttänyt kunnallista hoitoa, vaan osapäiväistä kerhoa, josta omin varoin palkattu hoitaja haki loppupäiväksi, siihen aikaan ei saanut yksityisen hoidon tukea edes se yksityinen kerho.



Minulla on kuusi lasta, en ole saanut kotihoidon tukea kuin kahdesta viimeisestä, 1v3kk:n ikäiseksi, maksanut yksityisellä hoitopaikan, sillä olen ollut myös työssä yhteiskuntaa palvelevassa ammatissa varhaiskasvattajana.



Mieheni on valtion hommissa, joten lapset saivat urheiluharrastusvälineet, poikkihuilukin maksaa uutena aina 500 euroon asti, mutta pystyttiin omista aikuisten menoistamme kai tinkimään huilun osto. Koulutettu on osa lapsista, osa opiskelee vielä ja oma talokin, mökkilainaa on kylläkin.



Kaikki eivät näemmä ole sosialipummeja kotona laiskottelevia. Olin itsekin välillä kotiäitinä, mutta täydensin koulutustani, lapset eivät haitanneet opiskeluani, oavt mukavasti leikkineet ja olleet...

....jos perheessä on neljä lasta (tai enemmän) niin tulee mieleen että äiti on vain kotona viihtyvä kouluttamaton lastenteko- ja -hoitokone joka ei ole päivääkään työelämässä ollut eikä tule olemaankaan. Yhteiskunnan elätti siis.

Iselläni kolme lasta. Ennen lapsia olin töissä 8 vuotta. Ensimmäinen ja toinen niin pienellä ikäerolla etten välissä käynyt töissä, toisen ja kolmannen välillä olin töissä. Joten tuntematta minua luokittelet yhteiskunnan elätiksi lapsiluvun perusteella?

Mulla ihmettelyn raja menee jos joku kertoisi että heilä on yli 15 lasta. Olen kyllä Pohjois-Suomesta kotoisin ja vielä minun peruskouluaikoinani 80-90 luvun taitteessa moni luokkakaverini oli 5-7 lapsen perheestä eikä siinä ollut mitään ihmeellistä. Ei siis tarvinnut edes olla lestadiolainen tai mitään muutakaan jotta oli tuo 5-7 lasta.



Minun tuttavapiirissäni lapsiluku jää varmasti pienemmäksi jo senkin takia, että moni on saanut esikoisena vasta yli 30-vuotiaana, joten vaikka lapsia toivoisikin, lapsiluku jää todennäköisesti monilla kahteen tai korkeintaan kolmeen. Mutta en pitäisi mitenkään outona vaikka olisi neljä tai viisi lasta.



Muistaakseni Maarit Toivanen-Koivistolla, joka on Suomen menestyneimpiä johtajanaisia (Onvestin johtajia) on neljä lasta, ja tuskinpa häntä kukaan yhteiskunnan elätiksi pääsee syyttämään...

olla kotona eikä opiskelemassa/työelämässä. On kuitenkin sosiaalisesti hyväksyttävämpää olla kotiäiti kuin pitkäaikaistyötön. Monta lasta peräkkäin ilman työssäolojaksoja on joskus hieman säälittävää, varsinkin jos taloutta joudutaan pyörittämään pitkälti yhteiskunnan tuilla. Sen sijaan en tunne myötähäpeää, jos perheessä on vaikka 4 lasta, mutta äidillä on hyvä koulutus ja työssäolojaksoja myös hoitovapaiden välissä.

Itsellä vakityö, odotetaan neljättä lasta. Eikä taida jäädä viimeseksi. Onneksi on tila-autoja! ;)



Itsellä 3 sisarrusta, miehellä 4. Kumpikaan ei ole hävennyt ettei ole vaan yhtä.

Ainoastaan minulla on ikäviä kokemuksia kun lapsia 5 vuoden ikäerot seuraavaan niin ikäero on suuri vanhimmilla ja nuorimmilla. Nyt vanhimman sisaren lapsi menee armeijaan kun nuorin sai esikoisen..



Itse teen lapsia pienellä ikäerolla, palaan välillä töihin. Veikkaan että mulla on isommat äipparahat kuin teistä monella! :D

* Kun teen töitä, teen töitä.

Haaveilen kyllä neljännestä, mutta ilmeisesti näin ei saa tehdä kun pitää käydä jo häpeämään. Joka lapsen syntymän jälkeen olen ollut työelämässä, mies töissä koko ajan. Lapsemme elätetään ja kyllä on ihan tavis duunarina varaa vielä yhdelle.

Enkä ajattele, että kenenkään tarvitsisi hävetä meidän lasten määrää!

Itse olen akateemisesti koulutettu ja mieskin on ammattinsa hankkinut aikanaan ja on keskiasteen tutkinnolla tehnyt ihan hyvän "uran". Palkkaa saamme ihan ok..



Vanhin lapsemme täyttää tänä vuonna 15, keskimmäinen on 8 ja nuorin täyttää kohta 6. Vauva on vielä salaisuus, jota ei ole kerrottu perheen ulkopuolisille, niin alussa vasta tuo raskaus.

Viime vuonna teimme kaksi ulkomaanmatkaa. Lapset harrastavat kivoja harrastuksia, tavoitteellisiakin. Koulu sujuu kahdella koululaisella hyvin, esikoisella suorastaan loistavasti. Asumme omakotitalossa pienessä kaupungissa.



Jos joku näkee tässä elämässämme jonkinlaista sosiaalipummiutta, niin ei mitään hätää, Kelalta saamme peräti lapsilisät. ;)

Odotan viidettä lasta, enkä ole koskaan ajatellut että joku tuntisi myötähäpeää sen takia, että meidän perheessä on pian 5lasta. Miksi tuntisi?



Meillä on velaton omakotitalo, kaksi autoa ja molemmilla vanhemmilla ammatit. Sen lisäksi iso perhe. Lapsemme on hoidettuja ja heidän kanssaan ollaan ja tehdään erilaisia asioita. He eivät pääse joka vuosi ulkomaille, tosin ei kaikki 2-lapsisen perheen lapsetkaan pääse.



Mitä ihmettä siinä pitäisi hävetä?

mutten nyt mitenkään tunne häpeää kenenkään puolesta, olkoon vaikka 10 lasta. sen sijaan tavallaan säälittää isojen perheiden äidit kuinka pitkän ajan elämästään he on joutunu olemaan raskaana/imettämään/unen puute/oman ajan puute/virttyny t-paita&collegehousut jne jne.

pahaa siinä on jos iso perhe tulee toimeen miehen palkalla? Okei, lapsilisiä perhe saa ja äiti ehkä huiman kotihoidontuen. Onko kotihoidontuella eläminen yhteiskunnan elättinä olemista?

Minulla on nyt 2 lasta, molemmat kotihoidettuja. Lisää lapsia suunnitteilla eikä mikään kiire täyspäiväiseen työhön. Nyt olen satunnaisesti töissä eli en ihan vaan kotona "makaa". Mulle ei ainakaan työteko ole mikään intohimo, mielummin olen lasten kanssa kotona. Mutta en minä siksi lapsia lisää halua että kuopus lähestyy 3vuotta!

tullut mieleenkään, että kenenkään lapsiluku herättäisi myötähäpeää. Kaikkea sitä oppii. Ai saako lapsista hirveästi rahaa, enemmän kuin työnteosta? Mistä? En ole tiennytkään tai huomannut. Itsellä kaksi lasta.



Mitä monilapsisia perheitä tunnen, itse elättävät itsensä, yhteiskunnan tuet ovat apuna, mutta kyllähän kulutkin kasvavat lapsiluvun myötä, ja töitä tekevät.

Koulussa nämä lapset erottuivat melko selvästi perheistä, joissa oli vain 1-3 lasta. Yksi selkeä merkki oli "köyhät" vaatteet ja tyttölasten takkuiset/laittamattomat tukat.

Poikkeuksiakin oli, eräässä perheessä oli 6 poikaa, mutta vaatteet ja harrastusvälineet viimeisen päälle. No, heillä olikin varsin vauras kotitausta ja palkattu kotiapulainen kotiäidin apuna.

Koulussa nämä lapset erottuivat melko selvästi perheistä, joissa oli vain 1-3 lasta. Yksi selkeä merkki oli "köyhät" vaatteet ja tyttölasten takkuiset/laittamattomat tukat. Poikkeuksiakin oli, eräässä perheessä oli 6 poikaa, mutta vaatteet ja harrastusvälineet viimeisen päälle. No, heillä olikin varsin vauras kotitausta ja palkattu kotiapulainen kotiäidin apuna.

Ei merkki vaatteita vai kovin kuluneita? Takkuisia hiuksia olen nähnyt kovin hyvä palkkaisien vanhempien lapsilla...

Kateutta siitä, että toiset pystyvät perustamaan suuren perheen ja olemaan lastensa kanssa kotona? Kateutta siitä, että suurten perheiden äidit jaksavat suuren perheen teettämät työt? Kateutta siitä, kun joku haluaa ja uskaltaa valita kotiäitiyden ja synnyttää ja hoitaa itse monta lasta?

Kateutta siitä, että monen lapsen kanssa kotona oleva äiti voi sanoa olevansa onnellinen?

täynnä näitä "köyhiin vaatteisiin" puettuja takkutukkaisia lapsia kun suurperheen äidit kumminkin ovat tavallisesti itse kotona lapsiaan hoitamassa?!

Ihanko tosissaan ajattelet kaikista, joilla on esim. 3 lasta, että ovat lestadiolaisia? REPS ja KOPS!

Minulla on kolme lasta ja olen opiskellut itselleni 3 ammattia ja olen vakihommissa, joissa kuukausipalkka reilu 3000. Olen kyllä ollut ihan normi äityislomalla, mutta ei se ole minusta kolmannen kohdalla tehnyt pummia...

kaksi lasta on jees. Sitä enemmän alkaa heti epäilyttään, että onko lessuja tai jotain muita. Sit oon kiinnittänyt siihen huomiota, että jotkut tehtailee lapsia ettei tarttis mennä töihin. Iso perhe ja kotiäiti on mun mielestä sosiaalipummiuden alku. Eletään yhteiskunnan varoilla. Ja tehdään aina yks lapsi lisää, kunt arvitaan lisää rahaa.

Mutta suurperheiden lapset erottuivat siinä, että vaatteet olivat selvästi käyneet läpi useampia lapsia: oli nyppyä, parsittuja reikiä ja muuta kulumaa, käsineetkin joskus eri paria ja luistimet kolme kokoa liian suuret. Kyllähän ne lapset väistämättä vähän sääliä herätti. Moni näistä joutui myös säännöllisesti kaitsemaan pikkusisaruksiaan ja omia harrastuksia ei ollut tai jos oli, sinne piti ottaa mukaan pikkuvelikin.

Kerrotko mitä nuo köyhät vaatteet olivat? Ei merkki vaatteita vai kovin kuluneita? Takkuisia hiuksia olen nähnyt kovin hyvä palkkaisien vanhempien lapsilla...

Mielelläni sitten aiheutan teille kaikille myötähäpeää...niin ja itse en tajua edes perhettäni hävetä!:)



Meillä on 12 lasta ja molemmilla vanhemmilla työpaikat, velaton itse rakennettu omakotitalo, monta autoa jne jne. Minä olen kotona hoitovapaalla ja saan ihan lapsilisät (kymmenestä lapsesta) ja kotihoidontuen, mitään muuta yhteiskunnan tukia emme ole saaneet/hakeneet koskaan!! Samat tuet saa tietääkseni ihan vaikkapa 2 lapsen kotiäiti:)



Meillä lapset harrastavat kaikki vähintään kahta harrastusta eli soittavat kaikki konservatiroissa ja sen lisäksi urheilevat. Molemmat harrastukset siis lapsilla suht kalliita, mutta ihan omilla rahoilla nekin on aina kustannettu!



Lapsilla on iahn samanlaiset vaatteet kuin ikätovereillaan...jollei jopa hieman "paremmat" siinä mielessä, etä itse olen varsinainen vaatefriikki ja erittäin tarkka pukeutumisista! Kovin moni "normaaliperheen" äiti vähät välittää lastensa vaatteista...kunhan nyt on jotain päällä:)



t. 12 lapsen myötähäpeää aiheuttava, perheestään erittäin onnellinen ja ylpeä KOTIÄITI

sitten kun oma rotumme ei lisäänny, niin tänne otetaan muita rajojen ulkopuolelta lisääntymään, myös heille (tiedät keille) maksetaan uusista lastenvaunuista lähtien ruokarahat ja vaatteet, asuminen. Oliskohan mukavaa jos oma rotumme pysyisi jonkin verran puhtaana, olisi suomalaisia jatkossakin, kuin että muut ehtivät täyttää vuosien kuluessa maamme vanhuksiemme tekemän työn jälkeen, joista maahanmuuttajat käyttävät kertyneitä verorahoja. Maahanmuuttajat eivät ole olleet maksamassa veroja tänne kun tulevat rahaa tarvitsemaan yhteiskunnan kassasta. Nyt on muiden vuoro, leikillisesti sanoen, minä olen jo kuusi veronmksajaa saanut, neljä maksaa veroja nyt, kaksi kohta opiskelujen päätyttyä.

että päiväkotilapsella jää tukka laittamatta kun vanhempien pitää ehtiä aikaisin ja kiireessä töihin. Mutta kun suurperheen ekaluokkalainen tulee vaikka maanantaina ysiksi kouluun ja tukka on niin tuhannen takussa, ettei harjaa ole nähnyt moneen päivään, tulee eittämättä mieleen että äiti ei hallitse katrastaan, lapsia on liian monta.

No kerrotkos vielä, että miten ihmeessä sitten päiväkodit ovat täynnä näitä "köyhiin vaatteisiin" puettuja takkutukkaisia lapsia kun suurperheen äidit kumminkin ovat tavallisesti itse kotona lapsiaan hoitamassa?!